Kommentti: Saksan talousmoottori sakkasi yllättäen, ja se on vakava merkki koko eurotaloudelle

Julkaistu:

Saksan talouskasvun odottamaton sakkaaminen tosiasia. Ja kun Saksan talouskasvu sakkaa, on se vakava oire koko eurotalouden nopeasta heikkenemisestä, erikoistoimittaja Jan Hurri kirjoittaa.
Saksan teollisuustuotanto on viime syksyn mittaan yllättäen supistunut ja maan väkivahvana pidetty vientikin lakkasi kasvamasta. Euroalueen talousmoottori saattoikin loppuvuonna lipsahtaa ainakin ”tilastotekniseen” taantumaan.

Täyttyipä taantuman epävirallinen määritelmä (bruttokansantuotteen vuosimuutoksen supistuminen kahtena perättäisenä vuosineljänneksenä) tai ei, on Saksan talouskasvun odottamaton sakkaaminen tosiasia.

Ja kun Saksan talouskasvu sakkaa, se on vakava oire koko eurotalouden nopeasta heikkenemisestä. Varsinkin nyt, kun kasvunäkymät heikkenevät samaan aikaan myös Ranskassa, Italiassa ja muissa alueen suurimmissa talouksissa.

Vientivetoiseen kasvumalliin nojaavalle euroalueelle on huono uutinen, että paraikaa kasvu hidastuu myös maailman suurimmissa talouksissa, keskinäiseen kauppakahinointiin sotkeutuneissa Yhdysvalloissa ja Kiinassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Talousjättien kauppasota heijastelee väistämättä haittoja euroalueellekin.

Talous ei ole vielä toipunut kriisistä

Eurotalouden talousnäkymät heikkenevät nyt siihen malliin, että viime vuosien keskinkertainenkin kasvuvauhti alkaa jo tuntua suhteellisen vahvalta.

Esimerkiksi analyysiyhtiö Capital Economics on tällä viikolla pudottanut euroalueelle täksi vuodeksi hahmottelemansa kasvuennusteen tasan yhteen prosenttiin. Ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu yhtiön mukaan alle prosenttiin.

Eurotalouden kasvukäänne keskinkertaisesta kehnoon koittaa tukalaan aikaan, sillä eurotalous on edelleen eurokriisin taltuttamiseen aloitetun tehohoidon tiputuksessa eikä suinkaan uusien koettelemusten edellyttämässä iskunkestävässä huippukunnossa.

Koko euroalueen reaalinen bruttokansantuote saavutti kriisiä edeltäneet mittansa vasta kolmisen vuotta sitten, mutta osalta heikoimmista euromaista tuo kriisiä edeltäneen tuotannon haamuraja on yhä saavuttamatta.

Kriisiä edeltäneiden vuosien kasvutrendi on koko euroalueelta karannut niin kauas, että siihen palaaminen olisi jäänyt viime vuosien keskinkertaisellakin kasvuvauhdilla ikuisesti saavuttamatta. Nyt kriisiä edeltäneen kasvutrendin kiinni kiriminen näyttää suorastaan toivottomalta.

Samoin koko euroalueen työttömyyslukemat ovat vasta hiljattain laskeneet alle kahdeksaan prosenttiin ensi kertaa kymmeneen vuoteen, mutta eivät silti vielä yhtä mataliksi kuin olivat alimmillaan juuri ennen finanssi- ja eurokriisien puhkeamisen.

Osassa heikoimpia euromaita työttömyysasteet ovat edelleen kymmenen prosentin heikommalla puolella ja nuorisotyöttömyyden lukemat vielä heikompia.

Eurotalous on toki vahvempi kuin se oli kriisin aikaan heikoimmillaan, mutta se ei ole silti likimainkaan toipunut odottamattoman laskusuhdanteen saati uuden taantuman edellyttämään kuntoon.

Velkaisuus voi estää elvytyksen

Yksi talouden uusien vastoinkäymisten vastaanottamista ja kestämistä koetteleva haaste on euroalueen julkisen ja yksityisenkin talouden suhteellisen raskas velkaisuus.

Julkisen talouden elvytysvaraa tai ainakaan talouspoliittista elvytysvalmiutta ei välttämättä löydy sen vertaa, että se riittää estämään seuraavaa taantumaa, kun Euroopan unionin EU:n määrittelemät velkarajat ovat jo ennestään puhki.

Europäättäjillä voi päinvastoin olla suuri poliittinen paine toistaa viime kriisivuosien virheitä ja jyrkentää seuraavaakin talouden alamäkeä vetämällä talouspolitiikan vyötä väärään aikaan kireämmälle.

Todennäköisesti seuraavaakin keljua käännettä jyrkentää myös yksityisen talouden säikähtäminen omiin vyönkiristyksiinsä.

Viime vuosien kasvu on monessa euromaassa perustunut Suomen tavoin pitkälti yksityiseen ja julkiseen velkaantumiseen eli yhä uusilla luotoilla rahoitettuun kulutus- ja investointikysyntään.

Näin aikaan saatu kasvu jatkuu niin kauan kuin velkarahaa virtaa talouteen kaiken aikaa lisää, mutta se edellyttää sekä halukkaita rahoittajia että halukkaita velkaantujia. Kun talous sakkaa, voivat kummankin halut haihtua hyvin nopeasti. Kun näin käy, tyssää velalla aikaan saatu kasvu kuin seinään.

EKP jättäneet korkonsa nostamatta

Toinen talouden uusien vastoinkäymisten vastaanottamista koetteleva haaste on jo ennestään yltäkylläisen rahapolitiikan uuden elvytysvaran niukkuus.

Euroalueen keskuspankin EKP:n ohjauskorot ovat kriisivuosien jäljiltä yhä nollan prosentin tuntumassa, ja se on vasta lakannut pumppaamasta eurotalouteen kaiken aikaa lisää uunituoretta rahaa.

Juuri EKP:n nollakorot ja muunlainen historiallisen mittava rahaelvytys ovat sitä talouden tehohoitoa, jonka tiputuksen voimalla eurotalous on viime vuosina yltänyt edes keskinkertaiseen kasvuun.

EKP lopetti mittavat valtionlainamarkkinoiden tukiostonsa vasta viime kuussa, mutta korkoja se on vihjannut nostavansa aikaisintaan ensi syksynä.

Talouskasvun odottamattoman nopea ja tuntuva heikkeneminen voi saada EKP:n uusiin ajatuksiin, joskin sillä on nyt selvästi vähemmän elvytyskeinoja käytettävissään kuin viime kriisin alkaessa.

Korkoja on vaikea laskea kovin paljon nollaa prosenttia alemmas eikä edes velkaisten eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla ole enää kovin paljon tilaa uusille mittaville tukiostoille.

Capital Economicsin yksi veikkaus onkin, että EKP luopuu aikeistaan nostaa ohjauskorkojaan ensi syksynä – tai edes ensi vuonna.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    3. 3

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    4. 4

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    5. 5

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    6. 6

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    7. 7

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    8. 8

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    9. 9

      Palta: Lennonjohtoon työsulku

    10. 10

      Verkkokauppa.com antoi tulosvaroituksen – yhtenä syynä hintakilpailun kiristyminen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    3. 3

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    4. 4

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    5. 5

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    6. 6

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    7. 7

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    8. 8

      Donald Trump peruu delegaationsa osallistumisen Maailman talousfoorumiin

    9. 9

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    10. 10

      Näille 60–70-vuotiaille on aina töitä Suomessa: ”He voivat laskuttaa mitä vaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    6. 6

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      7 000 euron palkkaa nauttinut mies menetti työnsä ja turvautui pikavippeihin – kohta niskassa oli lähes 200 000 euron velka

    10. 10

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    11. Näytä lisää