”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

Julkaistu: 10.1.2019 11:55

Kuinka paljon liiketilan vuokraaminen maksaa Helsingissä? Onko vuokrataso ”järkkykorkea”?

My o My -vaateliikkeen omistajan yllättävä lopetuspäätös puhuttaa lukijoita. Erityisesti toisilta yrittäjiltä satelee sympatiaa.

Toimitusjohtaja Pauliina Louhiluoto, 43, kävi läpi syitä, joiden takia kivijalkakauppiaan on yhä vaikeampi pysyä pinnalla ainakaan aivan Helsingin ydinkeskustassa.

Pauliina Louhiluoto lopettaa vaateliikkeensä. Verkkokaupan paineiden lisäksi syynä ovat korkeat kulut eli keskustan vuokrat, jotka voivat huidella ”järkkykorkeina”.

Louhiluodon mukaan Helsingin keskustassa vuokrataso on kolminumeroinen, mutta jopa melko ”surkeakin” liiketila voi maksaa myös 200 euroa neliöltä.

Onko Helsinki kallis kaupunki yrittämiselle?

Asiaa kysyttiin markkina-analyyseja ja palveluita tarjoavilta tahoilta eli KTI Kiinteistötiedolta ja JLL:lta. Niiden asiakkaina on suurimpia kiinteistösijoittajia Suomessa.

Osviittaa antavat JLL:ltä saadut vertailuluvut viime vuoden loppupuolen neliöhinnoista Euroopan eri kaupungissa.

Neliöhinnat ovat kaupunkien ydinkeskustojen, high streetien, niin kutsuttuja prime-vuokria.

  1. Varsova 90

  2. Bryssel 154

  3. Helsinki 170

  4. Tukholma 186

  5. Amsterdam 246

  6. Moskova 274

  7. Madrid 286

  8. Frankfurt 310

  9. Berliini 330

  10. Milano 375

  11. Lontoo 1 507

  12. Pariisi 1 958

Listan yrittäjäystävällisin on vuokran halpuuden mittarilla Varsova. Ero Lontooseen ja Pariisiin on huima. Lista osoittaa, että Helsinki ei ole kaikkein kalleimpia kaupunkeja ainakaan tässä joukossa.

Helsinkiä kalliimmat kaupungit ovat tosin kaikki kaupunkeja, joiden asukasmäärä, ostovoima, kulutustottumukset ja turismi ovat toista tasoa kuin Helsingissä.

Näin arvioiden Helsingin ydinkeskustaa voi pitää jopa melko hintavana.

– Helsinkiä voi verrata lähinaapuriin Tukholmaan, jossa ostovoimaa on tarjolla reilusti enemmän kuin Helsingissä, mutta parhaimpien liiketilojen vuokrat ovat koko lailla Helsingin tasoa, sanoo JLL:n analyytikko Tuomas Vuorinen.

Vuorinen nostaa vertailuun vielä Göteborgin, jonka vaikutusalueella on noin miljoonaa ihmistä, mutta ydinkeskustan prime-vuokra on vain noin 90 euroa neliöltä kuukaudessa. Se on siten lähes kaksi kertaa halvempi kuin Helsinki.

– Kaupunki on toki pienempi, mutta ei jää kansainvälisessä retail-houkuttelevuudessa paljoa jälkeen Helsingistä.

Mihin suuntaan Helsingin ydinkeskusta on kehittynyt?

– Viime vuosien ajalta keskeinen havainto on, että yksityisyrittäjiä on tullut harvemmin ydinkeskustan alueelle lisää. Useammin kyse ollut ketjuliikkeistä. Lopettaneissa on sekä kansainvälisiä että kotimaisia brändejä ja yksityisyrittäjiä.

Dramaattista muutosta ei koostumuksessa ole ainakaan vielä tapahtunut, Vuorinen sanoo.

Hinnat ennallaan

Vuorisen mukaan Helsingin ydinkeskustassa ei viimeisen viiden vuoden aikana ole nähty suurempaa nousua, vaan vuokrataso on pysynyt vakaana.

Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä huomauttaa, nousukaudella vuokrataso vaihtelee tyypillisesti paljon.

Uusissa vuokrasopimuksissa joutuu todennäköisesti maksamaan enemmän kuin vanhoissa. Perälän mukaan Helsingin liiketilojen kalleus ei ole yleisesti puhuttava ongelma. Yksittäisissä tapauksissa yrittäjä voi niihin törmätä.

Paine kasvaa ketjuissakin

KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna Kaleva huomauttaa, että kivijalkakauppojen suurimpana haasteena on vähittäiskaupan ja erityisesti pukeutumistoimialan murros.

KTI:n Hanna Kalevan mukaan myös kauppakeskuksissa vaatekauppojen myynti laskee ja tilankäyttö pienenee. Tilalle tulee palveluita, viihdettä, kahviloita ja ravintoloita, joita varten on mentävä paikan päälle.

Kansainväliset ketjuliikkeetkään eivät ole turvassa verkkokaupan muutosvoimalta, Kaleva huomauttaa.

– Näidenkin liiketilojen koko pienenee koko ajan. Mutta tietysti ne ovat kooltaan isoja vuokralaisia, ja niillä on omia tuntosarvia joka paikassa ja tosi vahva neuvotteluvoima.

– Sikäli ketjujen ja kivijalkakauppiaiden asema on ihan erilainen.

– Joskus se (lopettaja) on ollut Pukeva, toisena aikana Anttila. Retail-alan kilpailutilanne on kiinnostava ja näkyy leluketjujenkin konkursseissa. Siinä meni isoja ketjuja, isolla markkinoinnilla, isolla ostovoimalla, JLL Finlandin toimitusjohtaja Tapani Piri sanoo.

Jos jonkun liiketoiminta ei kestä prime-paikkaa, konsepti ei kelpaa sellaisenaan, sanoo JLL:n Tapani Piri.

Kaleva huomauttaa, että yhdenkään vuokranantajan intressissä ”ei ole tappaa vuokralla olevaa yrittäjää”, vaan löytää jokaiseen tilaan liiketoimintaa, jolla on parhaat edellytykset toimia juuri kyseisessä tilassa.

– Elävät ja elinkelpoiset kaupunkikeskustat ovat mitä suurimmassa määrin kiinteistöomistajienkin etu.

– Missään ei ole sellaista mafiaa, joka pitäisi tiloja tyhjänä. Jos kiinteistösijoittaja olisi niin hullu, että pyytää ylihintaa, jota kauppias ei pysty maksamaan, tila olisi tyhjä. Ja ydinkeskustassa on äärimmäisen harvoja tyhjiä tiloja, Piri kuittaa puheita tyhjillään olevista liiketiloista.

Perälä sanoo, että on kaikkien etu, että keskusta säilyy elinvoimaisena ja että tilaa on monenlaiselle yritystoiminnalle.

– Siihen voi vaikuttaa monilla muillakin tavoilla kuin vuokrasopimusten kautta. Ennen muuta kaupungin toimilla, kuten liikennejärjestelyillä, jotka ohjaavat asiakasvirtoja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?