Lankapuhelimen yli 100 vuoden tarina päättymässä Suomessa – miten käy satojentuhansien puhelimien? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Lankapuhelimen yli 100 vuoden tarina päättymässä Suomessa – miten käy satojentuhansien puhelimien?

1870-luvulla keksitty lankapuhelin on saapumassa tiensä päähän.

Lankapuhelin on saapumassa tiensä päähän.­

8.1.2019 20:45

Lankapuhelimien määrä on vähentynyt Suomessa 1990-luvun alusta alkaen, mutta yksi tärkeä askel niiden lopulliseen katoamiseen tehtiin tänä aamuna, kun Telia ilmoitti lopettavansa lankapuhelinliittymien tarjoamisen tämän vuoden aikana. Yhtiö kannustaa asiakkaitaan siirtymään matkapuhelimien käyttäjiksi.

Lankapuhelimien historia ulottuu 1800-luvulle, jolloin useatkin keksijät kehittivät tekniikkaa. Telefoniksi kutsuttu laite löi varsinaisesti läpi 1870-luvun lopulla, kun yhdysvaltalainen Alexander Graham Bell esitteli patentoimaansa keksintöä muun muassa Plymouthissa Britanniassa 1877 ja seuraavana vuonna Pariisin maailmannäyttelyssä. Bell perusti Yhdysvaltoihin Bell Telephone Companyn, jonka perillinen on nykyinen operaattorijätti AT&T.

Suomen ensimmäinen puhelinlinja pystytettiin jo joulukuussa 1877, vain puolitoista vuotta Bellin patentin jälkeen. Maan ensimmäinen puhelinlinja kulki Annankadun ja Eerikinkadun kulmassa sijaitsevan tontin pihan yli metallitehtailija Johan Nissisen tehtaan konttorista myyntitiloihin.

Museopuhelin.­

Toinen alan uranuurtaja Suomessa on lennätinlaitoksen sähköttäjä Daniel Johannes Wadén, joka seuraavana vuonna alkoi myydä puhelimia 16 kaupungissa Helsingistä Ouluun ja Viipuriin.

Eri puolille Suomea rakennettiin useita korkeintaan parinkymmenen kilometrin pituisia puhelinlinjoja kahden puhelimen välille.

Varsinainen puhelinverkko alkoi kehittyä, kun puhelinvaihteet otettiin käyttöön. Ensimmäinen kahdeksanlinjainen puhelinvaihde otettiin käyttöön vuonna 1882 Turussa, jossa perustettiin myös Suomen ensimmäinen puhelinyhdistys.

Puhelinpylväiden pystytys 1950-luvulla.­

Puhelinlinjat, -laitteet ja -yhdistykset levisivät suurimmista kaupungeista vähitellen maaseudulle. 1900-luvun alussa Helsingissä oli jo 3,3 puhelinlinjaa 100 asukasta kohden, mikä oli huomattavasti enemmän kuin muissa Suomen kaupungeissa. Ensimmäiset kaukopuhelinyhteydet rakennettiin vuonna 1884 Helsingin ja Porvoon sekä Turun ja Naantalin välille.

Varmasti monille tuttu puhelin.­

Puheluita yhdistävät sentraalisantrat alkoivat menettää töitä 1922 lähtien, kun ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus otettiin käyttöön Helsingissä. Sen sijaan että puhelun yhdistämistä pyydettiin keskuksesta, vastaanottajan puhelinnumeron saattoi valita puhelimien pyöritettävällä numerovalintalevyllä. Kaukopuhelut automatisoitiin kuitenkin vasta 1960–1970 -luvuilla.

Numeronäppäimet alkoivat korvata pyöritettäviä valintalevyjä puhelimissa 1970-luvulla.

Puhelinmuotia vuodelta 1973.­

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien lankapuhelinliittymien määrä oli suurimmillaan 1990-luvun alussa. Vuonna 1993 kotitalouksista 94 prosentilla oli käytössään ainakin yksi lankapuhelin.

Tällaista lankapuhelinta käytettiin 2013.­

Matkapuhelimat alkoivat kuitenkin syrjäyttää lankapuhelimia kiihtyvään tahtiin. Vuonna 1998 matkapuhelinliittymien määrä saavutti lankapuhelimet, kun molempia oli 2,75 miljoonaa.

Nykyään kiinteitä lankapuhelinliittymiä on Suomessa enää 325 000, joista kotitalouksia on vähemmistö, eli 136 000. Traficomin mukaan Telialla näistä liittymistä kuului viime kesäkuussa noin 70 000, joista vain murto-osa on kotitalouksien käytössä, ja suurin osa yrityksissä. Telia sanoi liittymien määräksi 30 000.

Suurimassa osassa lankapuhelimista, noin 155 000:ssa on Elisan liittymä. Loput lankapuhelinliittymien käyttäjät ovat alueellisten Finnet-yhtiöiden, DNA:n ja muiden operaattoreiden asiakkaita.

Elisalta kerrottiin, että yhtiöllä ei ole aikomusta aktiivisesti lopettaa lankapuhelinliittymiä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?