Osakevuosi oli surkea, ja lasku uhkaa jatkua – neljä neuvoa, joilla selviät

Julkaistu:

Maltti on edelleen valttia. Jos on aloittanut sijoittamisen finanssikriisin jälkeen, nyt on myös hyvä hetki totutella tilanteeseen, jossa osakekurssit laskevat ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.
Siinä missä osakekurssit kiitivät vuosi sitten ylöspäin, nyt ne luisuvat alaspäin.

Kymmenen vuotta kestänyt kurssinousu lähti taittumaan elokuun 2018 jälkeen. Osakemarkkinoilla vuosi vaihtui enemmän tai vähemmän hermostuneissa merkeissä.

Helsingin Sanomat niin ikään uutisoi maanantaina, että Helsingin arvopaperipörssin päälistalla 17 yhtiön pörssikurssi laski viime vuoden aikana yli 50 prosenttia.

Piensijoittajaa nykytilanne saattaa askarruttaa. Mikä neuvoksi, kun osakesalkun arvo hiipuu hiipumistaan? Taloussanomat kysyi tätä asiantuntijoilta ja kokosi heidän neuvonsa alle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ostaako vai myydä?

Ei välttämättä kumpaakaan. Tosin mitään varmaa vastausta tähän ei ole, Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja, professori Timo Rothovius muistuttaa.

– Nykytilanteessa pysyisin aloillani, istuisin ja odottaisin. Kaikki toki riippuu piensijoittajan horisontista – sijoittaako hän lyhyellä tähtäimellä vai pitkäjänteisesti?

– Myyminen tuskin kannattaa, jos tarkoitus on toimia vaikkapa kymmenen vuoden aikajänteellä. Ostaa taas voi, jos uskoo hintojen olevan nyt sopivan alhaalla.

Parhaimman lopputuloksen Rothoviuksen mukaan saavuttaa, jos nyt malttaa mielensä ja siirtää myyntiaikeet kauemmas tulevaisuuteen.

– Tähän asti osakemarkkinoiden heilunta on ollut normaalia. Nousua seuraa lasku ja laskua uusi nousu. Lähtökohtaisesti myyminen kannattaa huippukurssien aikana.

Miten suojautua kurssilaskulta?

Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä leijuu kauppasodan uhka. Talouskasvu saattaa tänä vuonna hidastua viime vuodesta. Muun muassa nämä seikat pitävät sijoittajia varpaillaan ja luovat siten epävakautta osakemarkkinoille.

Erittäin kouriintuntuvasti sijoittajien tunnelmat heijastuvat juuri Helsingin pörssiin, sillä huomattava osa suomalaisyhtiöiden osakkeista on ulkomaalaisten sijoittajien hallussa. Kurssit laskevat, koska sijoittajat vetävät suojautumismielessä sijoituksiaan pois osakkeista.

FIM:n päästrategin Lippo Suomisen mukaan yksi tapa suojautua kurssilaskulta on pitää salkussaan osakkeita, jotka eivät ole suhdanneherkkiä. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköyhtiöiden ja lääketeollisuuden osakkeet.

– Joku voi mieltää Fortumin osakkeen jotenkin tylsäksi, mutta vakaa se silti on. Sähkölle nimittäin on aina kysyntää.

Myös johdannaisia ostamalla voi suojata salkkuaan kurssilaskun aikana. Timo Rothovius ei kuitenkaan suosittelisi tätä vaihtoehtoa piensijoittajalle.

– Johdannaisten avulla on mahdollista eliminoida tappioriski, mutta vaarana on, että jatkuvasti käytettynä ne syövät salkun tuotot.

Miten riskejä hallitaan?

Hajauttamalla, vastaa Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.

– Suhdanteesta riippumatta hajauttaminen kannattaa. Salkusta kannattaa rakentaa siinä määrin monipuolinen ja tasapainoinen, ettei se roiku yhden kurssilaskun varassa.

Kärkkäisen mukaan hajauttaa kannattaa myös ajallisesti.

– Ei ole sellaista asiaa kuin täydellinen ajoitus. Niinpä sijoittaa kannattaa tasaisissa erissä eikä kahmaista isoa pottia yhdellä kerralla.

Kolmas tapa hallita riskejä on ennakoida tulevaa. Tämä tapahtuu seuraamalla niin sanottuja megatrendejä.

– Ilmastonmuutos on megatrendeistä keskeisin. Vaikka jonkin toimialan kehitys näyttäisi juuri nyt vakaalta, ilmastonmuutos voi muuttaa suunnan kokonaan, Kärkkäinen sanoo.

Voiko nykyhetkestä oppia jotakin?

Ne, jotka ovat aloittaneet sijoittamisen vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, kokevat nyt esimmäisen kerran kurssilaskun vaikutukset.

Olli Kärkkäisen mukaan nyt onkin hyvä tilaisuus hankkia kokemusta sijoittamisen kääntöpuolesta.

– Aina ei mene vain hyvin. Tämä seikka on hyvä sijoittajan sisäistää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    3. 3

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    4. 4

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    5. 5

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    6. 6

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    7. 7

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    8. 8

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    9. 9

      Monetra Oulun yt-neuvottelut päätökseen, irtisanomisten määrä ei vielä selvillä

    10. 10

      Palkka jopa 5000–7000 e/kk ja kysyntää riittää – Tee testi: olisiko sinusta koodariksi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    3. 3

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    4. 4

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    5. 5

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    6. 6

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    7. 7

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    8. 8

      Donald Trump peruu delegaationsa osallistumisen Maailman talousfoorumiin

    9. 9

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    10. 10

      Näille 60–70-vuotiaille on aina töitä Suomessa: ”He voivat laskuttaa mitä vaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    6. 6

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      7 000 euron palkkaa nauttinut mies menetti työnsä ja turvautui pikavippeihin – kohta niskassa oli lähes 200 000 euron velka

    10. 10

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    11. Näytä lisää