Tässä voi olla seuraava kaivostuska: Kanadan kaivosjättien miljardien korvausvaateet saattavat rysähtää Suomen niskaan

Julkaistu:

Kanadalaisten kaivosyhtiöiden asema paranee, kun Kanadan ja EU:n välinen vapaakauppasopimus tulee voimaan. Riski tulee sopimuksen investointisuojasta.
Suomelle saattaa tulla isojakin laskuja tulevaisuudessa, kun kanadalaisten kaivosyhtiöiden asema paranee Euroopan unionin ja Kanadan välisen CETA-vapaakauppasopimuksen tultua voimaan.

Sopimukseen liittyvän investointisuojan tarkoituksena on varmistaa, että kanadalaisten sijoitusten kohtelu EU:ssa on yhdenvertaista ja reilua suhteessa eurooppalaisiin sijoituksiin, kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta kertoo. Sama pätisi vastavuoroisesti EU-maista kotoisin olevien sijoitusten kohteluun Kanadassa.

Sopimus on olennainen Suomen kannalta erityisesti kaivosalalla, sillä alan kansainvälisistä pörssiyhtiöistä yli puolet on kotoisin Kanadasta. Suomessakin toimii useita kanadalaisyhtiöitä, esimerkiksi Kittilän kultakaivosta pyörittävä Agnico Eagle.

Vaikka sopimus pitää sisällään muitakin asioita, juuri investointisuoja on herättänyt pelkoa seurauksista Suomessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kanadalaiset kaivosyhtiöt voivat käynnistää oikeusprosessin Suomen valtiota vastaan, jos ne katsovat CETA-sopimuksen mukaisia oikeuksiaan loukatun. Oikeusprosessia varten on luotu oma, riippumaton tuomioistuinjärjestelmä eli siinä ei käytetä esimerkiksi suomalaisia tuomioistuimia, Kulovesi kertoo.

Romanialta vaaditaan 4,4 miljardin dollarin korvauksia

Oikeusprosessit voivat Kuloveden mukaan tulla ensinnäkin kalliiksi, minkä lisäksi ne voivat vahingoittaa valtion mainetta ulkomaisten sijoittajien silmissä.

– Jos sijoittajien oikeuksia katsotaan loukatun, korvaukset voivat olla suuria. Oikeusprosessin ja mahdollisten korvausten pelko saattaa heikentää valtion halukkuutta hyväksyä ulkomaisiin sijoituksiin, esimerkiksi kaivotoimintaan, vaikuttavaa lainsäädäntöä.

Kuloveden mukaan CETA-sopimuksessa on pyritty kaventamaan sijoitustuomioistuinten harkintavaltaa esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa sijoituksiin vaikuttavaa lainsäädäntöä on muutettu. Ongelmatonta se ei silti ole, Kulovesi sanoo.

Jonkinlaista osviittaa oikeusjuttujen kalleudesta saa jo käydyistä ja käynnissä olevista oikeusprosesseista.

Kanadalaiset kaivosyhtiöt ovat käräjöineet esimerkiksi Romaniaa ja Kreikkaa vastaan.

Romaniaa vastaan nostetussa jutussa kanadalainen yhtiö Gabriel Resources vaatii 4,4 miljardin dollarin korvauksia siitä, että kultakaivoshanke pantiin jäihin sen jälkeen, kun se kohtasi maassa voimakasta vastustusta, Kulovesi kertoo. Jutun käsittely on vielä kesken.

”Jos radikaalia suunnanmuutosta halutaan, sen aika on nyt”

Suomessa monet poliitikot ja kansalaisjärjestöt ovat vaatineet kaivoslain muuttamista pikaisesti, ennen CETA:n voimaantuloa. Kun eduskunta hyväksyi CETA-sopimuksen, se edellytti kaivoslain muutostarpeen selvittämistä ja sitä, että hallitus tuo mahdolliset muutosesitykset eduskunnan käsiteltäväksi vielä tällä vaalikaudella.

– Muutosehdotuksia ei ole käynnistetty eikä tällä vaalikaudella enää ehditä viedä uusia lainsäädäntöprosesseja läpi eli käytännössä jos halutaan tehdä muutoksia, ne siirtyvät nyt seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle, Kulovesi sanoo.

CETA-sopimus tulee täysimääräisesti voimaan vasta, kun kaikkien EU-maiden kansalliset parlamentit ovat sen ratifioineet.

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorin Tapio Määtän mukaan olennainen kysymys kaivoksiin liittyvien lakien mahdollisessa muuttamisessa on nyt se, millaista kaivospolitiikkaa Suomi haluaa tehdä tulevaisuudessa.

– Suomi haluaa olla houkutteleva investointiympäristö kaivosyhtiöille, eikä tätä peruslähtökohtaa ole haluttu muuttaa. Tämä on se politiikka, jota on haluttu tietoisesti ajaa. Olennaista on keskustella, halutaanko tätä lähtökohtaa muuttaa vai ei, halutaanko olla houkutteleva investointiympäristö vai ei.

Jos kaivospolitiikassa halutaan tehdä radikaali suunnanmuutos, sen aika on Määtän mukaan nyt, kun kanadalaisten yhtiöiden investointisuoja ei ole vielä voimassa.

Määttä korostaa, että peruskysymys ei kohdistu vain kaivoslakiin, vaan myös muuhun kaivoksiin liittyvään lainsäädäntöön. Tällainen on esimerkiksi ympäristölainsäädäntö.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    3. 3

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    4. 4

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    5. 5

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    6. 6

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    7. 7

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    8. 8

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    9. 9

      Näille 60–70-vuotiaille on aina töitä Suomessa: ”He voivat laskuttaa mitä vaan”

    10. 10

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    2. 2

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    3. 3

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    4. 4

      55-vuotias mies vaihtoi duunarista pienyrittäjäksi – kieroili riskit pieniksi, lopulta sai ehdollista vankeutta

    5. 5

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    6. 6

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    7. 7

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    8. 8

      Donald Trump peruu delegaationsa osallistumisen Maailman talousfoorumiin

    9. 9

      Tanskalaiskonserni ostaa osan konkurssiin menneestä lelujättiläisestä

    10. 10

      Näille 60–70-vuotiaille on aina töitä Suomessa: ”He voivat laskuttaa mitä vaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    6. 6

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    7. 7

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      7 000 euron palkkaa nauttinut mies menetti työnsä ja turvautui pikavippeihin – kohta niskassa oli lähes 200 000 euron velka

    10. 10

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    11. Näytä lisää