Suomalaiset rynnivät osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle – ”Sehän voi olla win-win” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomalaiset rynnivät osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle – ”Sehän voi olla win-win”

Kymmenesosa yli 61-vuotiaista hakeutuu osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää.

29.12.2018 12:25 | Päivitetty 29.12.2018 13:04

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen eli OVE:n suosio jatkuu alkuryntäyksen jälkeenkin. Viime vuoden helmikuun alusta lähtien 61-vuotiaat ovat voineet jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, jossa heille maksetaan valinnan mukaan joko neljäsosa tai puolet työeläkkeestä.

Viime vuonna hakijoita oli noin 14 000, ja tämän vuoden aikana hakemuksia on tullut keskimäärin tuhat kuukaudessa.

– Hakemusten määrä on odotusten mukaan laskenut, kertoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.

Kanniston mukaan ensimmäisenä vuonna arvioitiinkin, että hakemuksia tulee alkuun enemmän, sillä uusi eläkelaji avautui silloin ensimmäistä kertaa kaikille yli 61-vuotiaille. Jatkossa mahdollisuus aukeaa vuosittain vain yhdelle ikäluokalle kerrallaan.

Eläketurvakeskuksen mukaan osittaiselle vanhuuseläkkeelle jää noin kymmenesosa ikäluokasta. Noin 90 prosenttia heistä ottaa maksimimäärään eli puolet eläkkeestään maksuun.

Osittaisella varhennetulla eläkkeellä olevat voivat valintansa mukaan joko jatkaa työntekoa tai lopettaa sen kokonaan, eikä se vaikuta eläkemaksuun.

– Eläkehän on suunnilleen puolet palkasta. Silloin elintaso voi pysyä ennallaan, jos esimerkiksi leikkaa työpanoksestaan ja palkastaan neljänneksen, ja nostaa lisäksi puolet eläkkeestään, Kannisto laskee.

– Käytettävissä oleva raha pysyy siis samana, mutta vapaa-aikaa tulee lisää.

Eläkkeen suuruuteen vaikuttaa kuitenkin se, miten aikaisin sitä alkaa nostaa. Etukäteen nostetun eläkkeen puolikkaasta tehdään niin sanottu varhennusvähennys, joka on 0,4 prosenttia jokaista varhennettua kuukautta kohden.

Jos siis alkaa nostaa osittaista vanhuuseläkettä vuoden ennen eläkeikää, on vähennyksen määrä 12 kertaa 0,4 eli 4,8 prosenttia.

Käytännössä puolet eläkkeestä nostavien keskimääräinen varhennusvähennys on 84 euroa kuukaudessa, kertoo Eläketurvakeskus.

OVE sallii myös joustamisen toiseen suuntaan, sillä varhennusvähennyksen vaikutuksen voi mitätöidä jatkamalla työntekoa eläkeiän jälkeen.

– Sehän voi olla win-win -tilanne, jos vaikka 62-vuotiaana ottaa OVE:n, ja jatkaa työtä sitten vuodella yli eläkeiän vaikka vähän kevyemmällä työpanoksella, Kannisto sanoo.

– Kun tekee myöhempään töitä, saa enemmän eläkettä, ja eläkkeen varhennusvähennyksen kumoaa yhtä suuri lykkäyskorotus. Silti työn oheen on saanut lisää vapaa-aikaa.

Vielä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka moni osittaiselle vanhuuseläkkeelle jääneistä todella aikoo jatkaa työuraansa yli eläkeiän.

– Tällä hetkellä tiedetään ainakin se, että 80 prosenttia OVE:n ottajista on saanut myös ansiotuloja, kertoo johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.

Tähän saattaa vaikuttaa myös osittaiseen vanhuuseläkkeeseen liitetty veroporkkana. Palkka- ja eläketulojen yhdistelmällä on nimittäin alhaisempi veroprosentti kuin pelkkää palkkaa tai pelkkää eläkettä saadessa. (Katso taulukko jutun lopusta)

Eniten OVEa ovat suosineet yksityisen sektorin työntekijät ja miehet. Eläketurvakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan varsinkin yrittäjät ja työttömät hakeutuvat muita todennäköisemmin osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

– Yrittäjillähän on oma tupa ja lupa, joten ehkä he ryhtyvät varhennetun eläkkeen avulla vähitellen hiljentämään työtahtia, Kautto arvioi.

– Toisaalta jos taas on 61-vuotias työtön, niin eläke saattaa olla hyvä lisäys tuloihin työttömyysturvaetuuden rinnalle, sillä OVE ei vähennä sitä.

Karumpikin selitys OVE:n suosiolle löytyy: Sille ei ole juuri vaihtoehtoja. Osittainen vanhuuseläke korvasi osa-aikaisen eläkkeen, jota pidettiin kankeana. Sen lisäksi 60-vuotiailla on nykyään vaihtoehtona vain työkyvyttömyyseläke.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?