Tuloerot kasvoivat viime vuonna verrattuna vuoteen 2016, kertoo Tilastokeskus. Tulonjaon kokonaistilastosta käy ilmi, että suurituloisten reaalitulot kasvoivat reippaasti enemmän kuin keski- ja pienituloisten tulot.
Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso kasvoi 4,4 prosenttia. Seuraavaksi eniten suhteellista nousua tuli kaikkein pienituloisimman kymmenyksen joukossa, 2,2 prosenttia. Keskituloisilla kasvua oli 1,3 prosenttia.
Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan suurituloisimman kymmenyksen tulojen lisäys on tullut suurimmaksi osaksi omaisuustulojen puolelta, ei palkkojen noususta.
– Erityisesti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitot ovat lisääntyneet, Kärkkäinen sanoo.
Hän kertoo, että suurituloisimpien tulot lisääntyvät silloin, kun markkinoilla menee hyvin. Kun pörssikurssit laskevat, suurituloisten tulot kehittyvät heikommin.
– Taloussuhdanne heiluttelee tuloeroja nimenomaan suurituloisimmassa päässä, Kärkkäinen arvioi.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna pienituloisimman kymmenyksen käytettävissä olevien tulojen keskiarvo oli noin 10820 euroa henkeä kohti vuodessa. Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo oli siihen verrattuna noin kuusinkertainen, eli noin 66100 euroa.
Viime vuonna käytettävissä oleva mediaanitulo oli 24860 euroa vuodessa eli noin 2070 euroa kuukaudessa.
Kärkkäisen mukaan pienituloisimpien suhteellista tulojen kasvua selittää toimeentulotuen siirto kunnilta Kelan maksettavaksi. Hän arvioi, että siirto on voinut vähentää sosiaaliturvan alikäyttöä eli sitä, että kaikki toimeentulotukeen oikeutetut eivät sitä hakeneet aiemmin kunnilta.
– Viime vuonna toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien lukumäärä kasvoi noin 30000:lla. Myös toimeentulotuen kokonaismäärä kasvoi reaalisesti noin 10 prosenttia.
Vaikutusta on ollut myös opiskelijoiden asumistuen siirrolla yleisen asumistuen piiriin. Asumistuki on suurempi kuin opiskelijoiden asumislisä oli.
Tuloerot suurimmat Helsingin seudulla
Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin nousi 27,7:een, eli se oli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi. Tilastokeskuksen mukaan Gini-kerroin oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010.
Alueellisesti tuloerot olivat suurimmat Helsingin seudulla. Tuloerot olivat pieniä muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla Haapaveden ja Siikalatvan seudulla sekä monilla seuduilla Koillis-Suomessa.
Sipilä ennakoi tuloerojen kasvua jo alkuvuodesta
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi jo alkuvuodesta, että vuoden 2017 tuloeroihin oli odotettavissa kasvua, sillä talouskasvu oli yllättävänkin vauhdikasta.
– Silloin kun talous kasvaa voimakkaasti, silloin tuloerot tahtovat myös kasvaa, Sipilä sanoi eduskunnassa helmikuussa.
Tänä vuonna julkaistusta selvityksestä ilmeni, että Sipilän hallituksen talouspolitiikka ei ole juuri kasvattanut tuloeroja, jos työllisyysvaikutus otetaan huomioon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Jussi Tervola ja Nordean Kärkkäinen totesivat kuitenkin selvityksessään, että ilman työllisyysvaikutusta tuloerot ovat kasvaneet hieman.
THL:n Tervola arvioi syksyllä STT:lle, että hallituksen politiikka on hyödyttänyt erityisesti työssäkäyviä. Etuuksien saajien asema ei ole ollut yhtä hyvä.
