Palkasta on voinut saada vaikka tonnin etukäteen – tulorekisteri uhkaa sysätä förskotit historiaan

Julkaistu:

Vaikka palkkaennakko eli förskotti saattaa kuulostaa menneisyyden kaiulta, ei se sellainen kuitenkaan ole. Accountorin toimitusjohtajan Niklas Sonkinin mukaan kyse on paljon luultua yleisemmästä käytännöstä yrityksissä.
Palkanmaksuun on vielä aikaa, mutta rahat eivät yksinkertaisesti riitä tilipäivään asti. Tällöin työntekijä on saattanut lähestyä työnantajaansa ja pyytää palkkaennakkoa.

Palkkaennakko eli förskotti on voinut olla esimerkiksi muutamia satoja euroja, ja se on vähennetty työntekijän seuraavasta palkasta.

Ensi vuoden tammikuussa käyttöön otettava tulorekisteri uhkaa kuitenkin tehdä tästä käytännöstä lopun, kertoo talous- ja palkkahallintopalveluja tarjoavan Accountorin toimitusjohtaja Niklas Sonkin.

Tulorekisterin tultua työnantajan on erikseen ilmoitettava palkkahallintoon, jos hän on maksamassa jollekin työntekijälle palkkaennakkoa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sonkinin mukaan moni yritys on tästä syystä luopumassa palkkaennakkojen maksamisesta.

– Yrityksissä on katsottu ilmoitusvelvollisuuden lisäävän niiden hallinnollista taakkaa siinä määrin, ettei palkkaennakoiden maksaminen enää ole kannattavaa.

Palkkaennakkoon on siis jatkossa sovellettava samoja käytäntöjä kuin palkanmaksussa.

Siitä on tehtävä ennakonpidätys ja erotettava sosiaalivakuutusmaksut. Ilmoitus tulorekisteriin pitää tehdä viiden päivän kuluessa palkkaennakon maksamisesta.

– Tulorekisteri on monin tavoin tervetullut ratkaisu. Se ehdottomasti keventää hallinnollisia toimenpiteitä yrityksissä, Sonkin sanoo.

– Palkkaennakon kohdalla tulorekisteri kuitenkin alkaa toimia vastoin tarkoitustaan. Järjestelmä muuttuu yllättävän jäykäksi entiseen verrattuna.

Etenkin perinteisillä teollisuuden aloilla on hyödynnetty palkkaennakoita

Palkkaennakkoa on pääsääntöisesti hyödynnetty perinteisillä teollisuuden aloilla. Etenkin rakennusteollisuudessa ja sitä lähellä olevilla toimialoilla käytäntö on ollut yleinen.

Myös palvelualoilla palkkaennakko on paikoitellen ollut hyväksytty käytäntö. Sen sijaan kunta-alan ja valtion työntekijöille on harvemmin maksettu palkkaennakoita.

Taloussanomat tiedusteli Palvelualojen työnantajilta ja Rakennusteollisuuden keskusliitolta, kuinka yleistä palkkaennakon hyödyntäminen niiden edustamilla sopimusaloilla nykyisin on.

Ajankohtainen asia vai menneisyyden kaiku?

Palvelualojen työnantajat Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto arvioi, että alalla on ”varmasti joitakin yksittäisiä työnantajia, jotka käsittelevät palkkaennakoita”.

– Isossa kuvassa kyse tuskin on kovinkaan yleisestä ilmiöstä, mutta varmasti joillakin työpaikoilla palkkaennakko on edelleen hyväksytty käytäntö, hän sanoo.

Aarto kertoo olevansa siinä käsityksessä, että rakennusteollisuuden alalla palkkaennakko on silti yleisempi kuin palvelualalla.

– Olen itse ollut aikoinaan töissä rakennusalalla. Muistan, että esimerkiksi juhannuksena ”förskotti” maksettiin usein jopa pyytämättäkin.

Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro kuitenkin tyrmää Aarton käsityksen.

– Kyllä palkkaennakot taitavat olla taakse jäänyttä aikaa tällä alalla.

Kaskiaron mukaan ajat ovat muuttuneet eivätkä rakennusalan työntekijät ”enää elä niin kädestä suuhun kuin ennen vanhaan”.

– Tätä nykyä jokseenkin jokaiselta löytyy Visa-kortti. Erilaisten rahoituspalveluiden lisääntyminen on varmasti vaikuttanut siihen, että palkkaennakon hyödyntäminen on vähentynyt.

Hämminkiä luvassa vuoden vaihteessa

Accountorin toimitusjohtajan Niklas Sonkinin mukaan poliitikot ja työmarkkinajärjestöt eivät välttämättä ole riittävän perillä siitä, kuinka yleistä palkkaennakon hyödyntäminen tosiasiassa on, koska sen maksamista ei erityisemmin ole tilastoitu.

Soittokierros sähköasennusalan yrityksiin antaa vahvistusta Sonkinin tulkinnalle.

– Kyllä meillä ainakin on ollut tapana maksaa palkkaennakko, jos sähköasentaja sellaista on pyytänyt, Sähköasennus Salminen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Salminen sanoo.

– Muutamille työntekijöille on maksettu aina silloin tällöin palkkaennakoita. Useimmiten summa on ollut tuhannen euron luokkaa.

Salminen kertoo kysyneensä yrityksensä käyttämältä tilitoimistolta tulorekisteristä. Palkkaennakoiden maksaminen ei kuitenkaan tullut puheeksi.

– Tällaisesta en olekaan kuullut, että tulorekisteri vaikeuttaisi palkkaennakoiden maksamista, Salminen sanoo.

Sähköasennus Salminen Oy käyttää tilitoimisto Admicomin palveluita. Yrityksen toimitusjohtaja Antti Seppä toteaa, ettei olisi lainkaan yllättynyt, jos yrityksissä ei vielä ole herätty kaikkiin muutoksiin, joita tulorekisterin käyttöönotto tuo muassaan.

– Ilmoittamisvastuu palkkaennakon maksamisesta tosiaan on työnantajalla. Oletan, että tammi–helmikuussa on luvassa hämminkiä, kun tilanne viimeistään valkenee niin työnantajille kuin työntekijöille.

Kaksi vaihtoehtoa palkkaennakon korvaamiseksi

Pääkaupunkiseudulla toimivan Nykysähkö Oy:n toimitusjohtaja Juho Peltomäki on perillä siitä, ettei palkkaennakoiden maksaminen enää käy entisen lailla päinsä, kun tulorekisteri astuu voimaan.

– Meidän yrityksessä ei toistaiseksi ole tehty ratkaisua, että luovummeko palkkaennakoiden maksamisesta vai mitä oikein teemme. Kyse on ilman muuta kuluerästä, jos ennakoiden maksamista jatketaan tulorekisterin käyttöönoton jälkeen.

Peltomäellä on kuitenkin mielessään kaksi mahdollista tapaa, miten tilanteen voisi ratkaista työntekijöiden eduksi.

– Yksi vaihtoehto on se, että palkka maksetaan kahdessa erässä kuukauden aikana. Puolet nyt ja puolet kahden viikon päästä.

– Toinen vaihtoehto, jolla tulorekisterin voisi periaatteessa kiertää, on yrityksen työntekijälle myöntämä laina. Palkkaennakon voisi periaatteessa korvata lainalla, jonka yritys myöntää ja jonka työntekijä maksaa takaisin sitten tilipäivänä.

Rantautuvatko ”palkkapäivälainat” Suomeen?

Yhdysvalloissa nimellispalkkojen kasvu alkoi halvaantua 1970-luvun puolivälissä. Sikäläisten palkansaajien ostovoima niin ikään kituu edelleen noin 40 vuoden takaisella tasolla.

Koska yhä useampi tavallinen amerikkalainen kärsii tätä nykyä ansiotulojen riittämättömyydestä, rahoituslaitokset ovat alkaneet tarjota niin sanottuja ”palkkapäivälainoja”.

Palkkapäivälainat ovat käytännössä palkansaajille räätälöityjä pikavippejä, joita otetaan viikkoa ennen palkanmaksua ja maksetaan takaisin tilipäivänä. Lainojen korot luonnollisesti ovat korkeat, jotta toiminta olisi kannattavaa.

– Tällainen ilmiö saattaa rantautua myös Suomeen, jos yritykset päättävät lopettaa palkkaennakoiden maksamisen tulorekisterin myötä. Niinpä olen huolissani nyt palkansaajan elämän vaikeutumisesta ja siitä, että palkkaennakkojen lakkauttaminen voi sataa pikavippifirmojen laariin, Niklas Sonkin sanoo.

Oletko sinä saanut työnantajaltasi palkkaennakkoa? Onko se mielestäsi hyvä systeemi? Mitä vaikutuksia palkkaennakosta luopumisella olisi? Ota yhteyttä toimitukseen: taloussanomat@sanoma.fi tai kommentoi jutun alla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Eläketurvakeskus arvioi synkkää väestöennustetta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    2. 2

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    3. 3

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    4. 4

      Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

    5. 5

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    6. 6

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    7. 7

      Selvitys ehdottaa opintotuen tulorajojen nostamista

    8. 8

      Deutsche Bank varoittaa: Yhdysvallat uhkaa vajota taantumaan jo tänä vuonna

    9. 9

      Asiantuntijat kertovat: Näin käy yhä vähenevien suomalaisten eläkeiälle – ”Tilanne on entistä hankalampi”

    10. 10

      Konkurssihakemus aiempaa useammin perintäkeino

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    2. 2

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    3. 3

      Kyykyttämistä, turhia tehtäviä, palkattomia ylitöitä... Lukijat kertovat: Tällaisia ovat karmeimmat pomot

    4. 4

      Konkurssiin menneet BR-lelut ja Toys R’Us aloittavat tyhjennysmyynnin Suomessa – nämä myymälät ovat vielä auki

    5. 5

      Miksi naiset eivät etene uralla? Tutkija pitää hyvinvointivaltiota suurimpana ongelmana

    6. 6

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    7. 7

      Kansainväliseltä valuuttarahastolta tyly arvio: Suomen vienti onnahtelee, luotonanto kiristyy

    8. 8

      Moni ravintola tarjoaa ”piikkiä auki” – vaatimuksena pelkkä henkilökortti: ”Bailaa nyt, maksa myöhemmin”

    9. 9

      Orklan ostotarjouksen hyväksynyt 98 prosenttia Kotipizzan osakkaista

    10. 10

      Kommentti: Theresa Mayn saama rökitys otettiin markkinoilla vastaan riemulla – punta vahvistui heti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      ”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

    5. 5

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta

    9. 9

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    10. 10

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    11. Näytä lisää