Liikenne- ja viestintäministeriön tilaama raportti nosti esiin lukuisia keinoja, joilla liikenne saataisiin päästöttömäksi vuoteen 2045 mennessä. Mukana on esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verotuksen vähittäinen kiristäminen, uusien bensiini- ja dieselautojen myyntikielto viimeistään vuonna 2035 ja biopolttoaineiden osuuden nosto liikennepolttoaineista sataan prosenttiin vuoteen 2045 mennessä.
Raportin mukaan tavoitteena olisi, että autokanta uusiutuisi nopeasti niin, että vuonna 2030 eli 12 vuoden päästä Suomessa olisi noin 670 000 sähköautoa ja vuonna 2045 jo 2 miljoonaa.
Tähän pyritään esimerkiksi polttoaineveroja korottamalla ja tukemalla sähköauton hankintaa.
– Raportti herättää ajatuksen, että siinä ei ole katsottu yhtään ikkunasta ulos. Ei ole millään tavalla selvitetty eikä ymmärretty, mihin autoteollisuus voi ylipäätään taipua, Veho henkilöautojen lehdistöpäällikkö Pekka Koski sanoo.
Koski arvelee, että sähköautoja ei pystytä valmistamaan niin paljon, että tavoitteisiin päästäisiin. Hän viittaa siihen, että akkuja ei riitä, jos sähköautoiluun siirrytään nopeasti ympäri maailmaa.
– Suurimpana tekijänä on se, että Kiinassa on tehty poliittinen päätös, että vuodesta 2020 lähtien uusista rekisteröinneistä 12 prosenttia olisi sähköautoja.
Tämä tarkoittaisi lähes neljää miljoonaa sähköautoa vuodessa. Akuissa tarvitaan harvinaisia maametalleja, joiden riittävyys voi nousta kynnyskysymykseksi.
– Kiinalaiset ovat jo 80-luvun puolivälistä haalineet kaikki saatavilla olevat harvinaisten maametallien esiintymät omistukseensa.
Raportin mukaan akkumetallien saatavuudesta ei ennakoida ongelmia sähköautojen tuotannolle, sillä nyt tiedossa olevat litiumvarat riittäisivät korvaamaan maailman kaikki polttomoottoriautot sähköautoilla.
Tuotannon nopea kasvaminen ja muiden akuissa tarvittavien metallien tuotanto voivat kuitenkin aiheuttaa pullonkauloja.
”Ei ole voittavaa teknologiaa”
Kosken mukaan pitäisi määritellä, tarkoitetaanko sähköautoilla täyssähköautoja vai hybridejä vai molempia.
– Ei tule olemaan voittavaa teknologiaa, vaan Suomen kaltaisessa maassa, jossa etäisyydet ovat pitkät, eri alueille tulee erilaisia ratkaisuja.
Sähköautojen osuutta on hänen mielestään järkevää lisätä päästökeskittymissä, mutta muitakin teknologioita polttomoottoreista hybrideihin ja vetyautoihin tarvitaan tulevaisuudessa. Biopolttoaineet ovat Kosken mielestä todellinen vaihtoehto myös henkilöautojen polttomoottoreihin.
Raportin mukaan biopolttoaineiden valmistamiseen tarvittavia raaka-aineita ei kuitenkaan ole saatavilla kuin rajallinen määrä, joten tavoitteena on se, ettei biopolttoaineiden määrä tieliikenteessä nouse vuoden 2030 jälkeen, vaikka niiden suhteellinen osuus kasvaa.
Koski ihmettelee myös dieselin demonisointia, koska diesel tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin bensiini. Dieselin typen oksidien päästöjä taas on saatu merkittävästi alennettua uusimmissa Euro 6 -tason dieseleissä.
Sähkö ei sekään ole päästötön vaihtoehto, jos sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, Koski korostaa.
– Tuntuu siltä, että iso kuva on unohtunut ja on luettu liikaa Muumilaakson tarinoita. Muumilaakson tarinoissa oli hattivatit, jotka latautuivat salamaniskuista. Minusta tuntuu, että ministeriön henkilökunta ja muut erilaisten raporttien laatijat (mm. Suomen Ilmastopaneeli) odottavat, että sähköautot latautuvat salamaniskusta.
Raportissa arvioidaan, että sähköntuotannon tarve ei nouse välttämättä merkittävästi, kun liikenne sähköistyy. Vaikka Suomen kaikki henkilöautot olisivat sähkökäyttöisiä, sähkönkulutus ei raportin mukaan nousisi huomattavasti yli huippuvuoden 2007 tason.
Autokannan uudistumiselle voi myös heittää hyvästit niin kauan kuin epävarmuus tulevasta jatkuu, Koski sanoo.
– Epävarmuus lisää meidän autokannan vanhenemista, ja autokannan vanheneminen lisää päästöjä. Suomen suurin ongelma on vanha autokanta.
Valtaosa ostetuista uusista autoista alle 30 000 euron autoja
Käytettyjen autojen kauppaketjun Kamuxin konsernijohtaja Juha Kalliokoski pitää raportin kokonaisuutta positiivisena, mutta pohtii toimenpiteiden realistisuutta kuluttajan kannalta.
– 70–80 prosenttia Suomessa ostetuista uusista autoista on hintaluokaltaan alle 30 000 euroa. Sähköautojen hinnat lähtevät 40 000 eurosta.
Jos kuluttajat saadaan laajemmin siirtymään sähköautoihin, hintojen pitäisi laskea useita kymmeniä prosentteja, koska suurin osa uusien autojen myynnistä kohdistuu alle 30 000 euron autoihin, Kalliokoski arvioi.
Käytettyjen sähkö-, kaasu- tai hybridiautojen löytäminen on tällä hetkellä kiven alla, Kalliokoski kertoo. Kamux tuo ulkomailta Suomeen 3–4-vuotiaita käytettyjä autoja, ja niistä noin joka viides on sähkö-, kaasu- tai hybridiauto.
Käytettyjen sähköautojen myyntiä Kalliokoski kuvailee minimaaliseksi, ja sama tilanne on uusien sähköautojen myynnissä. Sähkö-, hybridi- ja kaasuautoja on nyt Kamuxin myynnistä alle 10 prosenttia, ja niiden keskihinnat ovat korkeammat kuin polttomoottoriautojen.
Halvimmillaan käytetyn sähköauton saa Kamuxilta hieman alle 18 000 eurolla, hybridin 10 000 eurolla ja kaasuauton 5 000 eurolla.
Sähköautojen saatavuus on ylipäätään iso kysymysmerkki, Kalliokoski arvioi. Esimerkiksi uuden Hyundai Kona -sähköauton toimitusaika on lähes vuosi. Tämä kertautuu myös käytettyjen autojen saatavuuteen.
Kalliokoski painottaa, että ennen kuin tehdään päätöksiä esimerkiksi sähköautoihin siirtymisestä, olisi otettava selvää siitä, millä kapasiteetilla tehtaat pystyvät ylipäätään sähköautoja tuottamaan.
Vehon Pekka Koski nostaa esille myös sen, että tieliikenteen päästöjen osuus Suomen päästöistä on noin 17 prosenttia ja henkilöliikenteen osuus runsaat 9 prosenttia.
– Kun katsotaan suurimpia hiilidioksidipäästöjen lähteitä, ne ovat SSAB:n Raahen terästehdas ja Helsingin Energia (Helen). Tässä jahdataan henkilöautoliikennettä ja unohdetaan isot päästölähteet.
Vähempiin päästöihin polttoaineveron korotuksilla
Yksi raportissa esitetty keino henkilöautoilla ajettavien kilometrien vähentämiseen ja vähäpäästöisen ajoneuvon valintaan on fossiilisten polttoaineiden veron nostaminen vuosina 2020–2044.
Raportissa havainnollistetaan polttoaineveron korotuksen vaikutusta niin, että jos veroa korotettaisiin kolmella sentillä litraa kohden vuodessa, henkilöautojen liikennesuorite eli ajoneuvokilometrit vähenisivät vuodessa 0,6 prosenttia.
Tämä toisi valtion kirstuun laskelman mukaan noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Kuluttajalle se voisi tarkoittaa 3, 6 tai 9 sentin nousua bensan tai dieselin litrahinnalle.