Vesterbackan Tallinna-tunnelin dubailainen tukija on 1964 perustettu perheyhtiö – ministeriö: erikoinen rahoitus - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Vesterbackan Tallinna-tunnelin dubailainen tukija on 1964 perustettu perheyhtiö – ministeriö: erikoinen rahoitus

Peter Vesterbacka puuhaa Helsinki-Tallinna-tunnelia kovaa vauhtia. LVM vielä ota kantaa rahoittajiin.

Julkaistu: 4.12.2018 7:04

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan liikemies Peter Vesterbackan Helsinki-Tallinna -tunnelin rahoitus on epätavallinen, mutta ei ministeriö rahoitusta tyrmääkään.

Liikemies Peter Vesterbacka kertoi maanantaina saaneensa ensimmäisen rahoittajan Helsingin ja Tallinnan väliselle tunnelille. Hänen mukaansa dubailainen rakennusyhtiö ARJ Holding LLC voi rahoittaa tunnelin suunnittelua ja lupa-asioita 100 miljoonalla eurolla.

ARJ Holdingin mahdollinen osuus on vain murto-osa koko tunnelihankkeesta. Virkamiehet ovat arvioineet, että tunnelin hinnaksi voi tulla 14–20 miljardia euroa. Peliyhtiö Roviosta tunnettu Vesterbacka on puhunut 15 miljardista eurosta. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan sen enempää Suomi, Viro, Helsinki kuin Tallinnakaan eivät pysty verovaroin rakentamaan tunnelia.

– Rahoitusmalli on erinäköinen kuin yleensä. On selvää, että yksityistä rahoitusta tarvitaan, ministeriön osastopäällikkö Sabina Lindström sanoo.

ARJ Holding LCC on perheyhtiö, joka on keskittynyt erityisesti vesi- ja jätevesi- ja infrastruktuuriteknologiaan. Yhtiön verkkosivujen mukaan se on laajentunut kymmenen viime vuoden aikana nopeasti.

Yhtiön perusti Ahmed Ramadhan Juma vuonna 1964. Shahab Juma on nykyisin hallituksen puheenjohtaja. ARJ Holdingin pääkonttori on Dubaissa Arabiemiraateissa.

Ahmed Ramadhan Jumalla on Juma Holdning LLC, jolla on useita tytäryhtiöitä. Ne toimivat paitsi vesi- ja sähkötekniikan myös kiinteistö- ja maankäyttöpalvelujen alalla.

Liikenne- ja viestintäministeriön Lindström ei tiedä yhtiöstä mitään.

Miten tunneli tekisi voittoa?

Vielä ei ole päätetty, mikä ansaintalogiikka rahoittajilla olisi. Saisivatko he sijoituksestaan korkoja vai jotain muita tuloja? Vesterbacka on hahmotellut, että tunneliin myytäisiin lippuja. Yhdensuuntainen matka tunnelijunassa voisi hänen mukaansa maksaa 50 euroa.

Vesterbacka on puhunut aiemmin kiinalaisesta rahoituksesta. Maanantaina hän arvioi, että rahoitusta voisi tulla paitsi Aasiasta myös Euroopasta.

Liikenne- ja ministeriössä ei ole otettu kantaa siihen, mistä lähteestä tai maasta raha tulee.

– Varmasti siihen on jossain vaiheessa syytä ottaa kantaa ja tutkia rahoittajien taustat. Ensin pitää kuitenkin sopia perusasioista kuten aikatauluista ja linjauksista, Lindström sanoo.

Kahta tunnelia ei rakenneta

Vesterbacka on etsinyt rahoitusta Finest Bay Area Development -yhtiölle. Liikenne- ja viestintäministeriössä tunnelihankkeen nimi on FinEstLink. Ministeri Anne Berner (kesk) sanoi perjantaina, että kahta tunnelia ei rakenneta.

– On vain yksi projekti. Meillä on hyvä yhteistyö ministeriön kanssa, Vesterbacka vahvisti osaltaan maanantaina tiedotustilaisuudessaan STT:n mukaan.

Lindström ei näe kuviossa vastakkainasettelua. Hänestä kyse on ennemminkin yhteensovittamisesta.

Berner ja Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson sekä Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori ja Tallinnan varapormestari Andrei Novikov keskustelivat aiheesta Helsingissä perjantaina.

– Yhdessä käsi kädessä jatketaan. Lindström sanoo.

Rahoitusosuuksista ei ole päätetty

Toistaiseksi ei ole päätetty, mikä osuus rahoituksesta voisi tulla valtioilta, mikä kaupungeilta ja mikä yksityisiltä rahoittajilta. Koska hanke on eurooppalainen, on myös selvitettävä osallistuisiko Euroopan Unioni siihen.

Projekti vaatii Lindströmin mukaan vielä paljon istumista ja keskustelemista. Hän huomauttaa, että toteutuessaan tunneli olisi maailman pisin. Jotta hanke onnistuisi, sitä on hänestä syytä kehittää rauhassa kaupunkien ja valtioiden lähtökohdista.

– Vanha sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee tässä hyvin, hän sanoo.

Vesterbacka on hahmotellut, että liikenne tunnelissa voisi alkaa vuonna 2024. Lindström sanoo, että pelkästään byrokratia ympäristölupineen vie vähintään kuusi vuotta. Valitukset voivat venyttää aikataulua entisestään.

Yllätyksiä rakentamiseen voi tulla meren pohjan muodoista ja koostumuksesta. Lindström ei lähde edes arvioimaan, mikä olisi realistinen aikataulu.

– On varmasti on varteenotettava riski, että jotkut rahoittajat voivat vetäytyä, jos hanke edistyy hitaasti. Se on kuitenkin otettava, hän miettii.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?