Työkyvyttömyyseläkkeet kääntyivät yllättäen jyrkkään kasvuun – ”Hämmentää kyllä kovasti” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Työkyvyttömyyseläkkeet kääntyivät yllättäen jyrkkään kasvuun – ”Hämmentää kyllä kovasti”

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski Suomessa vuosia, mutta tämän vuoden aikana kasvua on tullut yhdeksän prosenttia. Syistä on toistaiseksi vain valistuneita arvioita.

28.11.2018 8:25

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ihmisten määrä laski Suomessa vuosikausia, ja viime vuodet on pysytty käytännössä paikallaan, hieman päälle 18 000 henkilössä vuosittain.

Lokakuun lopun tietojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeet ovat nyt kääntyneet suhteellisen rajuun, yhdeksän prosentin kasvuun verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

Kukaan ei tiedä, miksi. Tarjolla on useita selittäviä tekijöitä, mutta mikään niistä ei yksin selitä näin kovaa kasvua.

– Tämä tilanne hämmentää kyllä kovasti. Pitäisi saada selville, mitä on tapahtunut. Suunta on nyt ihan toinen kuin se on vuosia ollut, eikä tällaista käännettä odotettu, sanoo työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs.

Hän löytää käänteelle useamman mahdollisen selittävän tekijän. Nousukaudella työkyvyttömyys lisääntyy Kivekkään mukaan aina hieman.

Osatyökykyisille tarjoutuu hyvässä työmarkkinatilanteessa töitä, ja osa töihin tulleista huomaa, että työkyky on rapautunut eikä työelämässä enää pärjääkään.

Osan voi selittää aktiivimalli. Se leikkaa työttömyystukea tuensaajilta, jos he eivät osoita aktiivisuutta tekemällä esimerkiksi osa-aikatöitä. Työkyvyttömyyseläke voi olla yksi keino hakeutua suojaan aktiivimallin vaikutuksilta.

Kivekäs uskoo, että vanhuuseläkeiän nostollakin on vaikutusta. Eläkkeelle pääsyn maali ikään kuin siirtyy koko ajan kauemmaksi ja silloin mielessä voi käydä, että jos yrittäisi hakeutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tätä selitystä puoltaisi se, että Kivekkään mukaan vuoden aikana on tullut hakemuksia ihmisiltä, jotka eivät ole olleet mukana missään terveydenhuollon toimenpiteissä.

Nuoremmassa ikäluokassa suurin selittävä tekijä ovat mielenterveyden häiriöt.

Eläkeyhtiö Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen on monesta samaa mieltä Kivekkään kanssa. Hän nostaa esiin vielä työelämän muutokset.

– Työelämässä pitää olla nykyisin hyvin tehokas, informaatiota tulee ylitsevuotavasti ja työt läikkyvät vapaa-ajalle. Uskoisin, että tällä kaikella on merkitystä kokonaisuudessa, hän sanoo.

– Hälyttävää on, että alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä valtaosa tulee mielenterveyden ongelmista. Joskin asia ei mene niin, että he tulevat täysin terveinä töihin ja sairastuvat töissä, vaan siellä on pidempiä kehityskulkuja, Halonen sanoo.

Sekä Kivekäs että Halonen haluaisivat aiheesta tutkimustietoa.

Työelämässä on valtavasti vaatimuksia

Tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitokselta on tutkinut pitkään työelämän muutoksia ja työn ja terveyden leikkauspisteessä olevia kysymyksiä.

– Työkyvyttömyyseläkkeiden kääntymistä nousuun ei ole helppoa selittää, sanoo hänkin.

Hän arvelee, että yksi selitys voi olla väestön ikääntyminen. Työelämässä on paljon yli 60-vuotiaita ja heillä on jo kroonistuneita vaivoja, jotka voivat ajaa eläkkeelle.

Toinen Väänäsen selitys on osaamisvaje, sillä nykyinen työelämä vaatii paljon.

– Työelämässä on moni asia muuttunut ja vaatimukset ovat korkealla. Fyysisen terveyden pitää olla hyvä, sosiaalisten taitojen pitää olla sulavat ja sitten on paljon digitalisaatioon liittyvää osaamista, joka on hallittava.

Kun työllisyysaste parantuu, työmarkkinoille tulee ihmisiä, jotka ovat olleet sieltä poissa ja työelämän uudet vaatimukset voivat tuntua kovilta. Kaikki eivät niistä selviydy. Ja hekin, jotka selviytyvät, saattavat oireilla. Tästä kertovat esimerkiksi nukkumisen vaikeudet tai muistikatkokset, joista monet työikäiset puhuvat.

Myös Väänänen puhuu nuorten työkyvyttömyyseläkehakemuksissa korostuvasta mielenterveysongelmasta.

– Meillä on aika nuoria ihmisiä, joilla on vakavaa masennusta ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Heidän on vaikea toimia työmarkkinoilla.

Väänäsen selitysmallissa kokonaisuus syntyy talouden korkeasuhdanteesta, työmarkkinoiden tilasta ja pidempiaikaisista kehityskuluista, jotka nykytilanne tekee näkyväksi. Mutta vaikka kaikki nämä yhdistäisi, Väänänen on silti sitä mieltä, että yhdeksän prosentin yhtäkkinen nousu on yllättävän suuri.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?