Asiantuntijat kertovat: Näin käy yhä vähenevien suomalaisten eläkeiälle – ”Tilanne on entistä hankalampi”

Kuinka paljon uudesta väestöennusteesta pitää huolestua? Nouseeko eläkeikä lisää?

19.11.2018 7:20

Miten perjantaina julkaistu synkkä väestöennuste vaikuttaa tuleviin eläkkeisiin? Taloussanomat kokosi keskeiset kysymyksiä ja vastauksia vaikutuksista.

Vastaajina ovat Työeläkevakuuttajien toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja osastopäällikkö Ismo Risku Eläketurvakeskuksesta (Etk).

Ovatko tulevat eläkkeet vaarassa?

– Yhden tekijän eli syntyvyyden yhteydestä työeläkejärjestelmään on tehty johtopäätöksiä, joissa on vähän dramatisoinnin makua. Sinänsä on kyllä eriskummallista ja haastavaa, että syntyvyyden aleneminen on näinkin nopeaa, Siimes sanoo.

Etk:lla ei ole vielä arvioita tai laskelmia ennusteen vaikutuksista eläkkeisiin. Se julkistaa uudet laskelmansa alkuvuodesta. Risku sanoo silti jo, että nykyinen eläkejärjestelmä rakennettu sillä lailla fiksuksi, että syntyvyyden lasku ei täydellä voimalla horjuta perustaa. Rahastoinnin olemassaolo suojaa osaltaan väestöriskeiltä.

– En näe mitään tarvetta hätiköidyille ratkaisuille, Risku sanoo.

Syntyvyyden lasku alkaa näkyä eläkejärjestelmässä vasta 2050-luvulla. Hiukan paradoksaalisesti sitä ennen huoltosuhteen heikkeneminen jopa jonkin aikaa hidastuu, koska lasten väheneminen merkitsee pienempiä kuluja nuorille aikuisille ja yhteiskunnalle.

Nouseeko eläkeikä lisää ennusteen takia?

Näin ei mitenkään automaattisesti käy. Syy on se, että syntyvyyden lasku alkaa tulevina vuosikymmeninä nostaa työeläkemaksuja, ei eläkeikää. Sikäli ilo on lyhyt, että eläkeikä on jo viime vuonna voimaan tulleen eläkeuudistuksen mukaisesti korkeampi tulevaisuudessa kuin nykyään.

Esimerkiksi 1965 syntyneen alin vanhuuseläkeikä on hieman yli 65 vuotta, 1975 syntyneen yli 66 vuotta ja vuonna 2000 syntyneen jo reilut 68 vuotta. Niin kutsutuissa tavoite-eläkeikälaskelmissa mennään laskennallisesti yli 70 vuoden (katso taulukko).

Nykylain mukaan tulevien tavoite-eläkeikä saa tosin nousta korkeintaan 70 vuoteen.

Tavoite-eläkeikä tarkoittaa ikää, jolloin eläke on täysmääräinen (eli niin kutsuttu lykkäyskorotus korvaa kokonaan eläkettä leikkaavan elinaikakertoimen).

Malli on rakennettu siten, että noin viisikymppisistä nuorempiin ikäluokkiin alin eläkeikä alkaa joustaa eliniän odotteen kanssa. Eli kun tulevaisuudessa eletään pidempään, hyöty eliniän noususta siirtyy myös osittain kansantalouteen.

Leikkaako syntyvyyden lasku eläkkeitä?

Syntyvyys ja maahanmuutto – joka sekin laski uudessa väestöennusteessa – ei vaikuta nykyisessä mallissa tuleviin kuukausieläkkeisiin. Syy on sama eli se, että vaikutus siirtyy eläkemaksuihin.

Siimes arvostelee puolueita ja poliitikkoja siitä, että kukaan ei ole uskaltanut tarttua työperäiseen maahanmuuttoon vielä kunnolla.

– Siitä meidän pitää pystyä keskustelemaan jo huomattavan lyhyellä aikavälillä, jo nykyisen työvoiman pulan takia.

Siimes katsoo, että ennusteen perusteella ei ole tarpeen alkaa miettiä leikkauksia tuleviin eläkkeisiin.

Riski ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö eläkkeiden määräytymistä miettiä uudestaan. Nykyiset säännökset ovat monella tavalla fiksuja. Päätelmät ovat on poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen vastuulla.

– Pariin kymmeneen vuoteen ei ainakaan tapahdu mitään, sitten alkaa tulla paineita. Ainakaan noiden syiden takia emme ole menossa nurin tässä ja nyt. Jos ajatellaan nyt maksussa olevia eläkkeitä ja vaikka vuonna 2030 eläkkeellä olevia, on vaikea nähdä, että mitään muutoksia olisi tulossa, Risku sanoo.

Miten eläkemaksut nousevat?

Työntekijät ja -antajat maksavat valtaosan eläkkeistä työeläkemaksuina. Loppu tulee työeläkerahastoista. Työeläkerahastojen varallisuus on yhteensä yli 200 miljardia euroa.

Tällä hetkellä TyEL-maksu on 24,4 prosenttia palkkasummasta ja edelliseen väestöennusteeseen perustuvassa laskelmassa yhä saman verran vuonna 2050. Alustavan laskelman mukaan syntyvyyden ja siirtolaisuuden aleneminen nostaisi maksun 25,1 prosenttiin vuonna 2050.

– Jo vanhalla väestöennusteella eläkemaksuja pitää nostaa 2050-luvun jälkeen melko tuntuvasti. Uudella väestöennusteella tilanne on entistä hankalampi, mutta se olisi vielä huolestuttavampi, jos meillä olisi puhtaasti vuotuiseen maksutuloon perustuva malli. Rahastot vähentävät syntyvyyden vaikutusta eläkkeiden rahoitukseen, Risku sanoo.

Rahastoinnin maksua alentava vaikutus on karkeasti ottaen sitä suurempi, mitä enemmän syntyvyys alenee. Eli mitä pienempi syntyvyys, sitä enemmän painoarvoa tulee eläkesijoituksille.

Jos sekä työllisyysaste jämähtää nykyiselle tai kääntyisi laskuun ja lisäksi eläkerahastojen tuotot alkaisivat jäädä selvästi odotettua alhaisemmiksi, eläkeleikkauksia voi olla edessä.

Jos kuva ei näy, katso se täältä.

Eläkeuudistus uudelle hallitukselle?

Jos eläkelaitosjohtajilta kysytään, pallo pitäisi mieluummin heittää poliitikoille ja työmarkkinajärjestöille työelämän ja perhevapaauudistusten suuntaan kuin käynnistää jälleen uusi eläkeuudistus. Riskun mukaan pohdinta on ennenaikaista ennen analyysia väestömuutosten vaikutuksista.

– Eläkejärjestelmässämme ei ole mitään hötkyilemisen tarvetta, mutta väestöpolitiikassa tarvitsemme tietoista, tähän aikaan sopivaa, väestöpolitiikkaa ja siihen liittyvää pohdintaa ja tavoitteenasettelua. Kansantalouden näkökulmasta ihan muut asiat kuin eläkkeet ovat tärkeämpiä tulevalla hallituskaudella, Siimes sanoo.

Nainen tarvitsee työn, johon palata

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne penäsi kesällä synnytystalkoita. Väestöennuste kirvoitti viikonloppuna useilta poliitikoilta puheita perhepolitiikan ja lapsiystävällisyyden parantamisesta Suomessa.

Siimes sanoo, että tarvitaan lisää tietoa syntyvyyden laskun syvimmistä syistä. Jo nyt tiedetään, että yksi tekijä on nuorten naisten työmarkkina-asema.

– Monien tutkimusten ja arkikokemustenkin mukaan nainen uskaltaa hankkia ensimmäisen lapsensa vasta kun hänellä on vakityöpaikka, työ johon palata. Se on iso huoli, varsinkin kun määräaikaisia työsuhteita on naisvaltaisilla julkisilla aloilla paljon.

Toinen tekijä on yksittäisten työpaikkojen perhejoustot.

– Se, että jollakin työntekijällä on lapsia, on tärkeää koko yhteiskunnalle eli kaikille niillekin, joiden omassa arjessa lapsia ei sillä hetkellä ole.

Siimes on 55-vuotias isoäiti. Hänen alin eläkeikänsä on 65, työssä käyvän miehensä nykyinen ikä. Häntä kiusaavatkin ”antiikkiset ajatukset” siitä, millaiseksi 65- tai 70-vuotias mielletään.

– Käsityksemme vanhuuden alkamisesta pitää kulttuurisesti muuttua. Käsitykset perustuvat omiin isovanhempiimme. Ei minun ikäpolvellemme osteta kiikkustuoleja synttäreillä vaan pidetään bileet. Tulevat seitsemänkymppiset ovat erilaisia kuin aiemmin ja työkin muuttuu.

– Tulevaisuudessa seiskakymppinen työpaikalla ei ole enää mikään mörkö, vaikka kaksi-kolmekymppinen voi tietysti näin ajatella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?