Ilkka Herlin povaa vaikeita aikoja suomalaisille: ”Kasvun rajat on saavutettu”

Julkaistu:

Talouskasvun rakenteiden tulisi muuttua, sillä nyt kasvu aiheuttaa usein liikaa kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi ympäristölle, Cargotecin suuromistaja Ilkka Herlin sanoo.
Suomen rikkaimpiin ihmisiin lukeutuva Ilkka Herlin povaa taloudellisesti vaikeita aikoja suomalaisille. Lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja näkee, että koko maailmantaloudessa on nyt saavutettu suhdannehuippu.

Herlin, 59, perustaa näkemyksensä ennen kaikkea viime vuosien globaaliin rahapolitiikkaan.

– Talous kasvoi viime vuosina maailmalla vinhaa vauhtia, minkä ansiosta myös Suomen nykyinen hallitus onnistui kääntämään valtion talouskäyrät nousuun. Kiky-ratkaisukin vaikutti siihen, että maan hallitus on jopa ylittänyt odotukset, mutta erityisesti tämä selittyy globaalisti löysällä rahapolitiikalla, Herlin sanoo Taloussanomille.

– Nyt kasvun rajat on valitettavasti saavutettu ja edessä ovat haastavat ajat – niin Suomessa kuin maailmalla. Rahapolitiikan kiristyminen tarkoittaa automaattisesti muun muassa korkojen nousua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Herlinin mielestä talouden kasvun kokonaisvaikutusta tulisi arvioida erityisesti siitä näkökulmasta, lisääntyykö ihmisten hyvinvointi.

– Globaalin talouskasvun rakenteiden tulisi muuttua, sillä nyt kasvu aiheuttaa usein liikaa negatiivisia vaikutuksia, muun muassa ympäristölle, hän katsoo.
Herlinien kuuluisan bisnessuvun jäsenen mukaan Suomella on tekemistä uusiin haasteisiin sopeutumisessa.

– Ensi vuonna valittava uusi hallitus ei todellakaan pääse helpolla. Odotettavissa on erittäin tiukkaa talouspolitiikkaa, ja silti vaarana on, että Suomi velkaantuu entisestään, Herlin arvelee.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Maan velkaantuminen on erittäin huolestuttavalla tasolla. On löydettävä uusia töitä, jotta talousnäkymät kääntyisivät paremmiksi. Tämä tulisi tehdä vieläpä niin, että tunnustamme ekologiset reunaehdot, emmekä anna kasvun tampata niitä.

Venäjä-pakotteista on Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä

USA:n ja EU:n asettamista Venäjän-vastaisista talouspakotteista ja niiden vaikutuksista on väännetty peistä jo pitkään. Herlinin mielestä ollaan jo tultu tilanteeseen, jossa pakotteista on esimerkiksi Suomen taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Krimin tilanteen kärjistäminen näyttää jälkikäteen katsottuna muodostuneen virheeksi länsimailta. Venäjä ei tule perääntymään Krimiltä rauhanomaisin keinoin, ja koska rauhanomaisetkaan keinot eivät tunnu tehoavan, niin nyt ollaan aikamoisessa pattitilanteessa, Herlin sanoo.

– Pakotehaitat iskevät pahiten Suomen kaltaisiin pieniin talousalueisiin. Varsinkin Suomen maataloudelle Venäjän-vastaiset pakotteet ovat olleet karmaiseva isku. Monet maidon- ja lihantuottajat ovat jo tukalassa tilanteessa. Kysymys kuuluu, kuinka pitkään näin voidaan enää jatkaa. Näin on syytä kysyä, vaikka maatalousalan suurin kriisi ei ratkeakaan Venäjän-viennillä, vaan tuottamalla laadukkaan ruoan lisäksi hyviä ratkaisuja yhteiselle ympäristölle.

Herlin korostaa kannattavansa lähtökohtaisesti pakotteiden asettamista.

– Pakotteet ovat onnistuessaan hyvä keino purkaa konflikteja. Nyt Venäjän kohdalla pakoteasetteluun on sisältynyt paljon riskejä ja kun vastakaikua ei juuri ole ollut, olisi syytä miettiä muita toimintatapoja, Herlin painottaa.

 

Suomen maataloudelle Venäjän-vastaiset pakotteet ovat olleet karmaiseva isku.

– Suomessa pakotteet otetaan kirjaimellisesti, mikä on hyväkin asia, koska halutaan pitää lupauksista kiinni. Kaikkialla ei näin toimita. Keskustelu Venäjästä on ylipäätään käynyt Suomessa ylikuumaksi. Venäjää pelätään liikaa.

Mistä uutta kasvua? Suomi–Kiina-kauppayhdistyksen entinen puheenjohtajana toimiva Herlin kääntää katseet odotetusti Kiinaan, mutta ei suinkaan ole ainoa näin ajatteleva talouden mielipidevaikuttaja. Monien asiantuntijoiden mielestä Suomen pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä enemmän Kiinan markkinoita.

– Mikäli Kiinan talous ei olisi lähtenyt kasvuun, siinä tapauksessa maailmantalouden näkymät olisivat suorastaan synkät. Nyt Kiina on tiukentanut omaa politiikkaansa, eikä vähiten USA:n käyttäytymisen takia, Herlin muistuttaa.

– Kiinassa on joka tapauksessa yhä niin valtavat markkinat kehittymässä, että totta kai Suomi ja suomalaiset yritykset voivat hyötyä niistä. Suomi voi olla edelläkävijä, jos taloudellisella kasvulla pystytään synnyttämään hyvinvointia ympäristöä haittaamatta. Siihen kasvu tulevaisuudessa perustuu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    2. 2

      Oletko käynyt omituisessa työhaastattelussa? Kysymyksiä lapsista, perheen perustamisesta tai puolisosta…

    3. 3

      Ruotsalainen ÅF haluaa ostaa suomalaisen Pöyryn – yli 600 miljoonan euron kauppa

    4. 4

      Kommentti: En tiedä, onko minulla varaa tulla vanhaksi

    5. 5

      Nissan-johtaja sai syytteet talousrikoksista: väitetään pimittäneen 70 miljoonaa euroa

    6. 6

      Kiina valittaa Huawein talous­johtajan kohtelun olevan epäinhimillistä

    7. 7

      Älä mokaa työhakemuksessa – 3 tuttua sanaa, joita ei pidä käyttää

    8. 8

      Joulu voi iskeä pahan loven suomalaisten saldoon – huonoimmat ratkaisut saatetaan tehdä vasta pyhien jälkeen

    9. 9

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    10. 10

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joulu voi iskeä pahan loven suomalaisten saldoon – huonoimmat ratkaisut saatetaan tehdä vasta pyhien jälkeen

    2. 2

      Ruotsalainen ÅF haluaa ostaa suomalaisen Pöyryn – yli 600 miljoonan euron kauppa

    3. 3

      Kommentti: En tiedä, onko minulla varaa tulla vanhaksi

    4. 4

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    5. 5

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    6. 6

      Suomalaiset tarjoushaukat antavat ohjeet: Näin säästät joululahja­ostoksilla selvää rahaa

    7. 7

      Kiina kutsui USA:n Pekingin-suurlähettilään kuultavaksi Huawein talousjohtajan pidätyksen takia

    8. 8

      Nissan-johtaja sai syytteet talousrikoksista: väitetään pimittäneen 70 miljoonaa euroa

    9. 9

      Öljyntuottajamaat hieroivat sovun tuotannon leikkauksista – raakaöljyn hinta lähti nousuun

    10. 10

      Oletko käynyt omituisessa työhaastattelussa? Kysymyksiä lapsista, perheen perustamisesta tai puolisosta…

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Alle 3 euron kulutuksesta 95 euron lasku – multialaiselta Matilta paloi käämi, kun sähkö­yhtiö muisti kirjeellä

    2. 2

      Kuntotarkastaja vaikeni omakotitalon mittavista tuhoista – pariskunta luuli selviävänsä pelkällä pintaremontilla

    3. 3

      5 vuotta Caruna-kohuja – Näin vastaavat poliitikot: ”Vuosituhannen munaus”

    4. 4

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    5. 5

      Legendaarinen venekeisari myy koko elämäntyönsä – sodankäynyt isä vähätteli poikaansa: ”Pitäisi tehdä kunnon töitä”

    6. 6

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    7. 7

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    8. 8

      Vesterbackan suunnitelma: Tallinnan tunnelijunaan 50 euron liput – liikenteen määrä alkaa jo 2024

    9. 9

      Trumpin hallinto aikoo lopettaa kaiken tuen uusiutuvalle energialle ja sähköautoille

    10. 10

      Naapuritontilla räjäyteltiin, kerrostalo halkesi – rakennuttaja joutuu maksamaan osakkaille yli 200 000 euroa

    11. Näytä lisää