Työntekijöitä haettiin hurjaan tahtiin viime vuonna – katso, minne uudet työpaikat syntyivät - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Työntekijöitä haettiin hurjaan tahtiin viime vuonna – katso, minne uudet työpaikat syntyivät

Työvoimapulan paheneminen varjosti työllisyyden hyvää kehitystä viime vuonna. Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti, millä aloilla työllisyys kasvoi ja minne syntyi uusia työpaikkoja.

Suurin pula oli viime vuonna taksinkuljettajista.­

12.11.2018 12:00

Suomeen syntyi vuonna 2017 enemmän uusia työpaikkoja vuodessa kuin vuosina 2014–2016.

Tämän lisäksi myös työntekijöitä haettiin viime vuonna enemmän kuin aiempina vuosina. Kun haussa oli ennen ollut alle 600 000 työntekijää vuodessa, vuonna 2017 määrä oli jo 640 000.

Tätä sinällään myönteistä kehitystä varjosti silti työvoimapulan paheneminen.

– Kun työllisyys lähti kunnolla kasvuun, rekrytointivaikeudet ja työvoimapula kasvoi 42 000 henkeen eli lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta. Siitä huolimatta työllisyys kasvoi aika reippaasti. Ilmiö on sinänsä silti huolestuttava, tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo Taloussanomille.

Tiedot käyvät ilmi ministeriön analyysista, jossa selvitetään, minne uusia työpaikkoja syntyi viime vuonna.

Uusia työpaikkoja syntyi eniten kiinteistö- ja rakennusalalle

Selvitys tarkastelee pääasiassa bruttomuutoksia eli sitä paljonko työvoimaa ylipäätään haettiin, mutta huomio on myös uusissa työpaikoissa ja nettomuutoksessa (katso taulukot). Viime vuonna avoinna olevia työpaikkoja oli 640 000 kappaletta, mutta nettotyöllisyyden muutos oli vain 25 000 paikkaa (vuodesta 2016) .

– Uusia työpaikkoja syntyi 260 000, joista siis vain noin kymmenesosa näkyi nettotyöllisyyden muutoksena, Räisänen kertoo.

Uusia työpaikkoja syntyi eniten kiinteistöalalle ja toiseksi eniten rakennusalalle. Suhteellisesti vähiten uusia työpaikkoja syntyi koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden aloille (katso taulukko jutun perässä).

Kun tarkastelussa mukana ovat rekrytoinnit vanhoihin ja uusiin työpaikkoihin, järjestys muuttuukin. Tällöin esimerkiksi kiinteistöala on työllistäjänä varsin pieni, kun taas sosiaali- ja terveyspalveluihin työvoimaa palkataan varsin paljon, vaikka uusia työpaikkoja alalle ei juuri synny.

Sama myös näkyy kaupan alalla. Siellä rekrytointien määrä oli kaikista päätoimialoista suurin, mutta uusia työpaikkoja alalle syntyi vain muutamia.

Myös vertailussa kärkeen sijoittunut rakennusala näyttää hyvin toiselta, kun alan työllisyystilannetta katsotaan pintaa syvemmältä.

Siinä missä työllisyys kasvoi alalla 9 000 hengellä, rakennustyöntekijöiden työllisyys laski silti 2 000:lla. Näin ollen työllisyyden kasvu rakennusalalla painottui siis kokonaan muihin kuin rakennustyöntekijöiden ammattiryhmään.

Työnvälitystoiminta on kiinnostava yksityiskohta analyysissa. Tällä alalla tehtiin keskimääräistä enemmän rekrytointeja vuoden 2017 aikana: työnvälityksen toimipaikoista 63 prosenttia haki viime vuonna työntekijöitä, kun kaikilla aloilla osuus oli keskimäärin 54 prosenttia.

Työnvälitystoiminnalla tarkoitetaan muun muassa valtion ja yritysten järjestämiä työllistämispalveluita sekä henkilöstön vuokrausta. Alan toimipaikoista lähes 90 prosenttia sijoittuu yksityiselle sektorille.

Yhden ammattiryhmän työllisyys kasvoi Suomen kokonaistyöllisyyttä enemmän

Ammattiryhmittäin erityisasiantuntijoiden työllisyys kasvoi viime vuonna eniten. Kasvua oli 31 000 henkeä. Ryhmän työllisyys parani jopa enemmän kuin kokonaistyöllisyys, joka siis kasvoi viime vuonna 25 000 henkeä.

Myös asiantuntijoiden ja johtajien työllisyys koheni, joskaan ei niin paljon kuin erityisasiantuntijoiden.

Jos yllä oleva taulukko ei näy, voit katsoa sen täältä.

Esimerkiksi palvelu- ja myyntityöntekijöiden sekä prosessi- ja kuljetusalojen työntekijöiden työllisyys puolestaan heikkeni. Näistä ensin mainittujen kohdalla työllisyys laski 9 000, jälkimmäisten 7 000 henkeä.

Etenkin vakituisia työpaikkoja oli hankala täyttää

Ministeriön mukaan rekrytointiongelmia ilmeni selvästi eniten vakituisten työpaikkojen täyttämisessä. Avoinna olleista paikoista vakituisten osuus oli vain 25 prosenttia.

Analyysin taustana olleen kyselyn perusteella viime vuonna pulaa oli kaikkein eniten taksinkuljettajista.

Uusia työpaikkoja syntyi etupäässä yksityiselle sektorille

Uusista työpaikoista yli 50 prosenttia syntyi yksityiselle sektorille. Vähiten uusia työpaikkoja syntyi kuntasektorille, jonka osuus uusista työpaikoista oli noin 20 prosenttia.

Myös rekrytointeja tehtiin enemmän yrityksissä kuin muilla työnantajasektoreilla. Järjestöjen osuus viime vuonna tehdyistä rekrytoinneista oli pienin.

Toimipaikan kokoon nähden eniten uusia työpaikkoja syntyi pieniin, alle kymmenen hengen toimipaikkoihin. Näiden osuus kaikista toimipaikoista on Suomessa 25 prosenttia.

Palkkausten määrä taas oli suurin 10–49 hengen toimipaikoissa, jotka ovat myös suurin ryhmä työmarkkinoilla.

Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM-analyyseja: Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2017?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?