Nousevatko lainakorot tosiaan jo ensi keväänä? Tutki näitä lukuja - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Nousevatko lainakorot tosiaan jo ensi keväänä? Tutki näitä lukuja

Asuntovelkaisen on hyvä aina varautua siihen, että jossain vaiheessa korot nousevat.

Julkaistu: 3.11.2018 8:03

Korkomarkkinoilla ei näy viitteitä siitä, että euriborit olisivat nopeasti nousussa.

Alkuviikosta Nordea ennusti, että etenkin vuoden euribor-korkoon on odotettavissa nousukäänne, kun Euroopan keskuspankki EKP alkaa vähitellen vähentää rahapoliittista elvytystään.

Samalla asuntovelkaisia kehotettiin varautumaan velanhoitokulujensa nousuun. Tällainen varoitus on aina paikallaan, olipa koroissa oikeasti noususuuntausta tai ei.

Korkojen kehitystä pohtivan on hyvä tarkistaa, mitä korkomarkkinat tilanteesta ajattelevat: eripituiset korot tekevät mahdollisiksi laskea markkinoiden kulloisetkin odotukset tulevasta kehityksestä.

Esimerkiksi lokakuun lopussa, viime keskiviikkona, kuukauden euribor-korko noteerattiin -0,37 prosenttiin. Kolmen kuukauden korko oli -0,32 prosenttia, kuuden kuukauden -0,26 prosenttia ja vuoden euribor -0,15 prosenttia.

Pidemmät korot olivat siis hivenen korkeampia kuin lyhyet, mikä on markkinoilla tavanomainen tilanne.

Näiden noteerausten perusteella markkinat arvioivat kolmen kuukauden koron olevan kolmen kuukauden kuluttua -0,2 prosenttia ja kuuden kuukauden koron -0,1 prosenttia. Puolen vuoden kuluttua, huhtikuun lopussa, noteeraukset ennakoivat kuuden kuukauden koron kivunneen jo lähes nollaan.

Pitkä matka yli prosentin korkoon

Vaikka rahamarkkinat siis ennakoivat vuoden koron paluuta positiivisiin lukemiin, siitä on vielä pitkä matka alkuviikolla ennustettuihin yli prosentin lukemiin, etenkin kun EKP:n ennakoidaan samalla nostavan ohjauskorkonsa nykyisistä negatiivisista lukemista yli puolen prosentin.

Markkinoiden pidempää korkotasoa koskevat oletukset ovat vielä luotettavampia kuin lyhyen rahan noteerauksista luettavat: rahamarkkinat ovat herkempiä esimerkiksi kalenterin vaikutuksille tai keskuspankin operaatioille.

Esimerkiksi joulun pyhien osuminen arkipäiviksi halvaannuttaa rahamarkkinat viikoksi, mikä lisää hetkeksi rahoituksen kysyntää joulun alla ja vaikuttaa suoraan korkonoteerauksiin.

Pitkät lainatuotot sen sijaan määräytyvät käytännössä täysin sijoitusmarkkinoilla, ja niiden takana on aina pääomien liikettä.

Suomen vuonna 2020, kahden vuoden kuluttua, erääntyvän viitelainan markkinatuotto oli lokakuun lopussa -0,53 prosenttia.

Kaksi vuotta pidemmälle ulottuvan lainan tuotto oli -0,17 prosenttia ja vuonna 2023 erääntyvän lainan 0,01 prosenttia.

Tämän perusteella korkosijoittajat eivät ennakoi vuoden korkoon kovinkaan suurta nousua ainakaan viiteen vuoteen. Vuonna 2025 erääntyvästä viitelainasta sai lokakuun lopussa 0,3 prosentin ja 2027 erääntyvästä 0,6 prosentin vuosituoton.

Kovinkaan jyrkkää nousua ei siis ennakoida tapahtuvan vielä silloinkaan.

Kun samaan aikaan Saksan kaksivuotinen lainatuotto on kuukauden aikana laskenut -0,55 prosentista -0,61 prosenttiin ja kymmenvuotinen 0,5 prosentin tuntumasta 0,4 prosenttiin, ovat odotukset korkojen noususta olleet pikemminkin jäähtymään päin.

Talouden tila ei nosta korko-odotuksia

Lainamarkkinoiden odotukset heijastelevat kohtalaisen selvästi myös euroalueen talouden yleistä tilaa.

Epävarmuus Britannian EU-eron ehdoista pahenee.

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ilmoitus eläkkeelle vetäytymisestä kertoo perämiehen jättävän aluksen ruorin, ja hänen seuraajastaan ei ole vielä tietoa.

Ranskan talous jatkaa uudistusten valmisteluun ryhtymisen suunnittelun aloittamista, ja alueen kolmanneksi suurin talous Italia tekee poliittista parastaan ahdinkonsa pahentamiseksi.

Alustavat arviot kertovat eurotalouden kasvaneen heinä–syyskuussa enää 0,2 prosenttia, koska Italiassa kasvu on nollassa.

Niinpä Euroopan keskuspankilla ei ole juurikaan syitä alkaa kiristää rahoitusmarkkinoita korkojaan nostamalla. Tämä näkyy nyt markkinoilla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?