Merja Scharlin tarttui suurten yritysten hylkäämään ideaan – autotallin mehutehtaasta paisui miljoonaluokan bisnes - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Merja Scharlin tarttui suurten yritysten hylkäämään ideaan – autotallin mehutehtaasta paisui miljoonaluokan bisnes

Autotalliin vuonna 1977 perustetusta mehuyrityksestä kasvoi neljässä vuosikymmenessä miljoonabisnes. Avainsanat ovat kaura ja hapattaminen, jonka mahdollisuudet Merja Scharlin näki silloin, kun isommat eivät niihin vielä uskoneet.

Merja Scharlin, hapatuksen rautarouva, kotitilallaan Kaarinassa, jossa 40 vuotta sitten aloitti yrityksensä autotallista.

30.10.2018 8:02

Vuonna 1977 kaarinalainen Merja Scharlin perusti autotalliinsa Piispanristin mehuaseman. Ensin tulivat mehut, sitten hapatetut vihannekset ja 1990-luvulla varsinainen hitti: Yosa-kauravälipalat.

Yritys kasvoi autotallista niin isoksi tehtaaksi kuin tontille mahtuu, ja sitä tonttia varten oli jo ostettu kahdesti kahden hehtaarin peltotilkku. Vuonna 2017 Scharlin ja hänen poikansa Niko myivät miljoonabisnekseksi kasvaneen Bioferme-yrityksensä Fazerille.

Avaintekijä lienee se, että Scharlin näki 1990-luvun alussa kauran ja maitohappokäymisen yhtälössä mahdollisuuksia, joihin isommat tekijät eivät uskoneet. Vuonna 1995 ilmestyi Yosa, kaurasta hapattamalla eli fermentoimalla tehtävä jogurtin kaltainen välipala.

Tuolloin kaupan maitohyllyltä ei tahtonut löytyä laktoosittomia saati maidottomia vaihtoehtoja vaikkapa juuri jogurtille. Pienen perheyrityksen valmistama Yosa iski siis oikeaan saumaan. Mutta se ei käynyt sormia napsauttamalla, niin kuin ei mikään uusi aluevaltaus.

Video: Näin katsot kenen tahansa verotiedot

Opiskellessaan elintarviketeknologiaa yliopistossa, Scharlin kiinnostui kotimaisista kasviksista ja fermentoinnista. Siltä pohjalta syntyivät Piispanristin mehut, vihannesmehut ja hapatetut vihannekset, joissa niissäkin Scharlin oli edelläkävijä.

– Olin alussa varmaan ainoa Suomessa, joka teki vihannesmehuja, ja olimme varmasti Suomen suurin luomuhapankaalin valmistaja.

Merja Scharlin vuonna 2000.

Lamavuosien aikana ajatuksissa kävi myös tilaviinin valmistus. Scharlin ehtikin istuttaa tontille tuhat marja-aronian pensasta. Kun Scharlin luki tieteellisen artikkelin, joka kertoi hyvistä maitohappo- ja bifidobakteereista, heräsi uteliaisuus kauran hapatukseen.

– Halusin selvittää näitä asioita ja tapasin tähän kenttään erikoistuneen professorin. Hän heitti kauraidean pöytään ja sanoi, että kun sinä noin innostunut olet bakteereista, niin otapa tämä, kun ei siihen tartu kukaan iso tekijä. Hän sanoi, että sitä oli kaupattu kaikille suurille yrityksille, mutta kaikki ovat vetäneet ruksit päälle. Minä tietenkin innostuin hirveästi.

– En tiedä, kuinka paljon hänkään (professori) uskoi siihen, että saan idean pienenä yrityksenä toteutettua. Ja kyllähän se vaati sitkeyttä ja periksiantamattomuutta, Scharlin lisää.

Tuolloin Scharlinin yritys työllisti viisi työntekijää, lisänä syksyn sesonkityöläiset.

Uudelle aluevaltaukselle lähteminen ei ollut yksinkertaista. Seurasi kokeilu- ja kehittelyvaihe yhteistyössä yliopistojen kanssa. Yrittäjä imi irti kaiken tiedon, mitä tutkimuskentältä sai ja siirsi sen tuotteeseen. Yhteistyö ei ollut aivan ilmaista, vaan vaati myös omat rahalliset panoksensa pieneltä yritykseltä.

Kun Yosat ilmaantuivat kaupan hyllyille, hyvisbakteerit olivat monelle uusi juttu. Uutta tuotetta ja sen ainesosasia piti välillä perustella aiheeseen vihkiytymättömille.

 Tämä kasvipohjaisten tuotteiden kenttä on niin kiinnostava. Aina sitä vaan tutkii uusia asioita, mitä maailmalta tulee, että ei kannata sellaista ikää ajatella.

Kun Bioferme myytiin Fazerille vuonna 2017, työntekijöitä oli jo 32. Menekki oli kasvanut huimaa vauhtia, ja sitä vauhditti viimeisimpinä vuosina etenkin ”kaurabuumi”, jossa kaurajuomat, nyhtökaura, kaurajäätelöt ynnä muut nostivat päätään.

Trendin myötä Yosan menekki kasvoi Scharlinin arvion mukaan parhaimmillaan jopa 30 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan paisui Biofermen liikevaihto. Vuonna 2013 se oli ollut hieman alle kolme miljoonaa euroa. 2017 liikevaihto oli jo 8,7 miljoonaa ja liiketoiminnan tulos 1,5 miljoonaa.

Kaurabuumi oli yksi syy, miksi yritys myytiin, kun sopiva ostaja ilmaantui. Markkinoiden uudet tuulet olisivat vaatineet massiivisia lisäinvestointeja uudentyyppisiin koneisiin sekä isoja panostuksia uusien tuotteiden viemiseen kansainvälisille markkinoille.

Scharlinin mukaan riskejä oli jo otettu 40 vuoden aikana niin paljon, että uudet investointitarpeet panivat miettimään kaikkia vaihtoehtoja. Ostajia olisi riittänyt, mutta perheyritykselle oli tärkeää myydä omansa toiselle perheyritykselle, joka jakaisi samoja arvoja. Hinta ei ollut päätekijä.

– Raha ei ole pääarvo yrityksen kehittämisessä ollut muutenkaan, koska maailmanluokan innovaatioiden tuonti markkinoille on aina iso taloudellinen riski.

Kauppasummaa Scharlin ei halua kommentoida, mutta kertoo, että perhe elää samanlaista elämää, mitä on tähänkin mennessä elänyt.

– Yrityksemme kasvu on perustunut siihen, että mitä tulosta on tullut ja enemmälläkin, sillä on investoitu. Ja meillähän oli näitä Tekes- ja yliopistoprojekteja. Nekin sitoivat rahaa aika paljon. Sijoitimme siis investointeihin ja henkiseen pääomaan.

Merja ja Niko Scharlin ovat yhä mukana, vaikka omistaja vaihtui. Tietoa ja tekemisen tapoja täytyy siirtää uudelle omistajalle. Tehdas sijaitsee kuitenkin yhä Kaarinassa.

Myös tulevat kasvispohjaisten tuotteiden menestystarinat löytyvät Pohjoismaissa jo valmiiksi kasvavista lajikkeista, Scharlin uskoo.

– Lisäksi erityyppiset kasvipohjaiset fermentoidut tuotteet ovat myös selvästi uuden nousun kynnyksellä.

Kaurassakin on vielä paljon mahdollisuuksia.

– Vaikka puhutaan buumista, Pohjoismaissakin ollaan vasta alussa. Meillä on Eurooppa valloittamatta. Ja Amerikka.

Ikää Scharlinilla on 73 vuotta. Meinaako hän jäädä oloneuvokseksi missään vaiheessa?

– Tämä kasvipohjaisten tuotteiden kenttä on niin kiinnostava. Aina sitä vaan tutkii uusia asioita, mitä maailmalta tulee, että ei kannata sellaista ikää ajatella, Scharlin sanoo ja nauraa.

Työn alla on onkin eräs aivan uusi tuote, josta hän ei voi vielä paljastaa juuri mitään.

– Sanoisin että se on tämmöinen ensimmäinen maailmassa. Vastaavaa toteutusta ei ole missään muualla vielä. Kasviperäinen juttu, Scharlin naurahtaa.

Katso kaikki yli 100 000 euroa ansio- tai pääomatuloja tienanneet IS:n verokoneesta täältä. Vuoden 2017 verotiedot tulevat julkisiksi 1.11.2018 kello 8.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?