Miljardööri Ilkka Herlin taistelee ilmastonmuutosta vastaan: ”Tilanne on hälyttävä”

Julkaistu:

Ilkka Herlinin rahoittaman projektin turvin suomalaiset ovat onnistuneet kehittämään uuden innovaation, jolla aurinko- ja tuulienergiaa pystytään varastoimaan.
Suomen rikkaimpiin ihmisiin lukeutuva Ilkka Herlin esittelee ylpeänä vaimonsa Saara Kankaanrinnan kanssa Paraisille rakentamaansa tilaa.

Kierros monipuolisella, Itämeren saastumisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen keskittyvällä Qvidja-tilalla on ajankohtainen, sillä YK:n ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tyly raportti julkaistiin vastikään.

– Raportissa ei ollut mitään yllättävää. Ilmastonmuutos etenee hemmetinmoista vauhtia, siis paljon uskottua nopeammin. Tilanne on hälyttävä, lataa Herlin, joka on jo vuosien ajan ollut ilmastonmuutosta ehkäisevien toimien tunnettu puolestapuhuja.

IPCC:n raportin mukaan nykyiset päästövähennykset eivät jarruta tarpeeksi ilmaston lämpenemistä.

 

Ilmastonmuutos etenee hemmetinmoista vauhtia, siis paljon uskottua nopeammin.

Se on nousemassa kolmeen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, mikä tarkoittaisi muun muassa merenpintojen dramaattista nousua, herkkien ekosysteemien mahdollista näivettymistä sekä korallien kuolemista. Lämpeneminen on rajattavissa 1,5 asteeseen, mutta raportin mukaan se vaatii maailmanlaajuisesti ”ennätyksellisen nopeita toimia”.

– Kun tilanne on mennyt koko ajan pahempaan suuntaan, nykyiset vuodenajat ovat katoamassa. Ja pakolaisuus, jos mikä, on kasvamassa globaalisti vielä räjähdysmäisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Siinä piilee uhka, sillä emme esimerkiksi Suomessa ole välttämättä ymmärtäneet tätä realiteettia, Herlin, 59, näkee.

Päästövähennykset eivät riitä, hiiltä on sidottava maaperään

Taviksen vaatteisiin sonnustautunut Herlin on lastinkäsittelylaitteita valmistavan Cargotecin suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Vuonna 2014 Herlin etsi Kankaanrinnan kanssa maatilaa, jossa voisi kokeilla, miten ruokaa ja energiaa pystyisi tuottamaan päästöjä keräävästi ja hiiltä sitovasti sekä samalla ravinteita kierrättäen.

Syntyi pilottihanke Qvidja, jonka kulttuuriperintönä tuli keskiaikainen kartanokivilinna ja kymmeniä rakennuksia.


– Synnytämme tilaa mahdollisimman suurelle elonkirjolle sekä maan päällä että alla. Tilan metsät ovat jatkuvassa kasvatuksessa ja pellot biologis-orgaanisessa viljelyssä. Pelkkä päästöjen vähentäminen ei riitä torjumaan ilmastonmuutosta, vaan lisäksi on sidottava hiiltä takaisin maaperään, Herlin kertoo.

– Tilan naudat ja hevoset laiduntavat nopeutetussa laidunkierrossa, koska se on keino sitoa hiiltä. Oikein mitoitettu märehtijöiden määrä nurmella voi parantaa maaperän toimintaa. Lisäksi sidomme hiiltä 140 hehtaarin peltoalalla peltometsäviljelyllä, viljelykierrolla ja kasvinvuorotuksella. Luonnon monimuotoisuus on sekä keskeinen keino että tavoite.

Aurinko- ja tuulienergiaa varastoon

Herlinillä on myös ässä hihassaan, jopa mullistavalta vaikuttava uutinen kerrottavanaan: hänen rahoittamansa projektin turvin suomalaiset ovat nyt onnistuneet kehittämään uuden innovaation, jolla aurinko- ja tuulienergiaa pystytään varastoimaan – ensimmäisenä koko maailmassa.

– Olisin yllättynyt, jos tällä keksinnöllä ei todella olisi mullistavia vaikutuksia, Herlin arvelee.

– Pystymme tuottamaan biologisesti valmistettua metaania mikrobien avulla korkealla hyötysuhteella ja hiiltä varastoiden. Tämä menetelmä on nykyisiä uusiutuvia energianlähteitä täydentävä, koska raaka-aineet ovat hiilidioksidi ja vety.

Herlin tähdentää, että Qvidjallakin on perusratkaisuna tuiki tavallinen biokaasulaitos, joka tekee energiaa tilalta saatavasta hakkeesta, lannasta, nurmesta sekä erilaisista paikkakunnalla syntyvistä sivuvirroista, kuten kalanperkuujätteistä.

– Tämän jälkeen hiilidioksidi ohjataan mikrobireaktoreihimme. Qvidja omistaa patentin tähän ainutlaatuiseen keksintöön, jota ollaan nyt kaupallistamassa.


Aurinko- ja tuulivoiman katsotaan torjuvan merkittävästi ilmastonmuutosta, koska ne korvaavat fossiilisia polttoaineita. Tähän asti ne ovat kuitenkin jääneet pahasti muiden energiaratkaisujen varjoon, koska niiden käyttö ei ole ollut tasaista. Tuuli puhaltaa aina hetkellisesti, ja juuri silloin sähkö pitäisi pystyä varastoimaan. Kun taas on tyyntä, pitäisi voida käyttää varastoja.

– Tutkijataustainen Erkki Aura keksi reaktorin, jolla sähköä saadaan järkevällä hyötysuhteella muunnettua biometaaniksi. Tämä ratkaisee uusiutuvien energialähteiden suurimman ongelman, energian varastointikysymyksen, Herlin selvittää.

– Reaktori mahtuu laivoissa käytettäviin kontteihin, ja parhaillaan neuvottelemme ensimmäisestä kansainvälisestä kaupasta. Tästä on isoille markkinoille toki pitkä matka, mutta potentiaali on valtava – paitsi Suomessa myös kansainvälisesti.

Reaktoria Herlinin kanssa esittelevä Qvidjan tilanhoitaja ja toimitusjohtaja Pekka Heikkinen on erikoistunut biokaasuasioihin.

– Tällä keksinnöllä on vahva ja myönteinen ilmastovaikutus. Kaikilla on varmasti halu vähentää päästöjä, mutta sen tahtotilan tueksi tarvitaan poliittista selkänojaa ja ratkaisuja, jotka toimivat, Heikkinen linjaa.

Euroopassa pitää varautua pakolaisvirtaan

Päästövähennykset tuntuvat olevan Herlinille suuri intohimo. Kipinä syttyi kuulemma jo aikanaan nähdyn energiakriisin aikaan, ja tätä nykyä häntä voi jo pitää uusiutuvan energiabisneksen merkittävänä asiantuntijana. Hänen viestinsä on karu.

– Ilmastonmuutos tuhoaa monilla kansainvälisillä alueilla ihmisten pääelinkeinoa, maataloutta. Nälkää nähdessään ihmiset turhautuvat ja sotia syttyy. Kaliforniassa nähtiin nyt jo seitsemäs kuiva kesä putkeen, ja jos USA:ssa olisi yhtä köyhät oltavat kuin Syyriassa, sielläkin sodittaisiin, Herlin näkee.

– Myös Suomessa kuumat kesät ovat tulevaisuudessa tätä menoa arkipäivää, samoin loskaiset talvet. Viime talvena Suomeen saapui Siperian sää ja pakkasta riitti, mutta ilmastonmuutoksen yötä Siperian ikirouta on historiaa 20–30 vuoden kuluessa.


Erityistä huolta Herlin kantaa siitä, osataanko esimerkiksi Euroopassa varautua kiihtyvään pakolaisvirtaan.

– Jo ihmisarvon takia meidän on autettava muita. Lisäksi Suomessa elää vanhentuva kansa, ja siksi täällä tarvitaan uusia työikäisiä ihmisiä paikkaamaan syntyvää vajetta. Sen ongelman maahanmuutto pystyy ratkaisemaan. Meidän on otettava maahanmuuttajat avosylin vastaan ja tehtävä kaikkemme, jotta he pystyisivät integroitumaan koulutuksen avulla nopeasti osaksi täkäläistä yhteiskuntaa, Herlin alleviivaa.

 

Suomessa elää vanhentuva kansa, ja siksi täällä tarvitaan uusia työikäisiä ihmisiä paikkaamaan syntyvää vajetta.

– Maahanmuutosta ei osata tällä hetkellä puhua tarpeeksi avoimesti, koska kaikki pelkäävät leimautuvansa suuntaan tai toiseen. Tähän keskustelukulttuuriin kaivattaisiin joustavuutta.

Herlinin mielestä Suomessa joka tapauksessa suhtaudutaan ilmastonmuutokseen jo selvästi vakavammin kuin useimmissa muissa maissa. Hän viittaa muun muassa vahvaan kierrätyskulttuuriin.

– Suomalaiskuluttajat alkavat ymmärtää ilmastonmuutoksen riskit. Silti täällä riittää vielä paljon töitä, ennen kaikkea metsien käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Siihen ei ole valitettavasti löydetty yksimielistä kantaa, Herlin sanoo.

– Ja on tässä itsellänikin vielä tekemistä. Tässä mielipiteitä ladellessani on syytä tunnustaa, että ajan yhä diesel-autolla. Biokaasulla käyvä käytetty auto on etsinnässä, mutta en ole vielä löytänyt sopivaa, hän summaa.

Ilkka Herlin

  • Ilkka Herlin on syntynyt 25.1.1959 Helsingissä. Naimissa Saara Kankaanrinnan kanssa, ja heillä on kolme lasta. Aiemmasta liitosta kaksi aikuista lasta.
  • Lastinkäsittelylaitteita valmistavan Cargotecin suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja.
  • Elävä Itämeri -säätiön perustajajäsen ja hallituksen jäsen. Soilfood Oy:n ja Qvidja Kraft Ab:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja.
  • Koulutukseltaan historiantutkija ja filosofian tohtori. Omistaa Paraisilla Qvidja-nimisen kartanomaatilan, jossa kehittelee kumppaneidensa kanssa erilaisia päästövähennyskeinoja.
  • Koneen entisen toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan Pekka Herlinin poika.
  • Arvopaperi-lehden tämän vuoden pörssirikkaat-selvityksen mukaan Ilkka Herlinin osakevarallisuuden arvo on noin 1,3 miljardia euroa. Se oli Suomen toiseksi suurin osakesalkku veljensä Antti Herlinin salkun jälkeen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Veronpalautukset kilahtavat tileille aiemmin kuin ennen – puoliso voi vaikuttaa maksupäivään

    2. 2

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    3. 3

      Bisneksen aakkoset sököstä, ruplilla rahoiksi – kartanonherra Arto Hakala on poikkeuksellinen yrittäjä

    4. 4

      Valmet Automotive haalii väkeä ympäri Suomea ja ulkomailta – parturista autonrakentaja jopa parissa viikossa

    5. 5

      Norwegianilta 22-sivuinen sääntökirja ulkonäöstä: Lentoemännille pakkomeikki – ”Uskomattoman vanhanaikaista”

    6. 6

      Reino- ja Aino-tossujen ostajiksi paljastuivat Finlaysonin omistajat – valmistus ei jatku Suomessa

    7. 7

      Reino-tossujen uusi omistaja kertoo, miksi siirtää tuotannon ulkomaille: ”Hyviä kumppaneita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta”

    8. 8

      Lehti: ”Vähittäiskaupan apokalypsi” riehuu Yhdysvalloissa – jo lähes 6 000 kauppaa on sulkenut tänä vuonna

    9. 9

      14 syytä: Näin saat potkut McDonald'silta

    10. 10

      Saga Caren palvelu­talossa pyydetään yhden ikkunan pesusta 50 euroa – alan yritys: ”Meillä homma maksaisi 20 euroa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    2. 2

      Veronpalautukset kilahtavat tileille aiemmin kuin ennen – puoliso voi vaikuttaa maksupäivään

    3. 3

      Bisneksen aakkoset sököstä, ruplilla rahoiksi – kartanonherra Arto Hakala on poikkeuksellinen yrittäjä

    4. 4

      Valmet Automotive haalii väkeä ympäri Suomea ja ulkomailta – parturista autonrakentaja jopa parissa viikossa

    5. 5

      Reino-tossujen uusi omistaja kertoo, miksi siirtää tuotannon ulkomaille: ”Hyviä kumppaneita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta”

    6. 6

      Verkkokauppajätti Amazonin tie päättyy Kiinassa

    7. 7

      Norwegianilta 22-sivuinen sääntökirja ulkonäöstä: Lentoemännille pakkomeikki – ”Uskomattoman vanhanaikaista”

    8. 8

      Reino- ja Aino-tossujen ostajiksi paljastuivat Finlaysonin omistajat – valmistus ei jatku Suomessa

    9. 9

      Lehti: ”Vähittäiskaupan apokalypsi” riehuu Yhdysvalloissa – jo lähes 6 000 kauppaa on sulkenut tänä vuonna

    10. 10

      VR tilaa sveitsiläisyhtiöltä 60 veturia – kauppahinta 200 miljoonaa euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sukulaispoika odotti perintörikkauksia 99-vuotiaalta isotädiltä – uskoi huhujen vieneen arvotaulun, asunnon ja rahat

    2. 2

      Tuntematon maksoi Juhan luottokortilta MobilePaylla: ”Löysin 430 euron katevarauksen”

    3. 3

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    4. 4

      Veroilmoituksen uudistus herättää huolta – ”Miljoonia on mennyt paperipostiin, josta valtaosa menee roskiin”

    5. 5

      Uudet luvut hoivapommista julki – katso, miten kulut paisuvat vuosi vuodelta

    6. 6

      Reino ja Aino -tossuille on löytynyt uusi omistaja – tuotanto ei jää Lieksaan

    7. 7

      Kylpyhuoneremontista repesi raju riita – taloyhtiön osakas jätti vastikkeet maksamatta 2 vuodeksi

    8. 8

      Yle: Lähihoitaja haastoi Esperi Caren oikeuteen – liitto: Yritys kikkaili palkan­korotukset nollaan

    9. 9

      Hoiva-asukin omaisuus lihoiksi? Näillä konsteilla puolueet ratkoisivat käsistä karkaavia hoivakuluja

    10. 10

      Leluvalmistaja vetää takaisin 4,7 miljoonaa vauvan sitteriä – tuotteeseen yhdistetty yli 30 kuolemantapausta

    11. Näytä lisää