Hoitajaopiskelija Antti tuskastui työkavereidensa asenteeseen: ”Sadistista käytöstä, mitätöintiä ja haistattelua”

Julkaistu:

Superin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo, että harjoittelupaikkojen ongelmana on resurssipula. Kun aika ja käytettävissä oleva työvoima eivät riitä opiskelijoiden ohjaamiseen, osa opiskelijoista jää heitteille.
Vähättelyä, eristämistä, mitätöintiä. Kyykyttämistä, jopa haistattelua.

Sairaanhoitajaksi opiskeleva päälle kolmekymppinen Antti on kirjannut ylös asioita, joihin hän on törmännyt työssäoppimisjaksoillaan. Siis niissä työyhteisöissä, joista opiskelijan pitäisi saada tarvittavaa työkokemusta, jotta saisi suoritettua opintonsa loppuun.

Antti ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, koska ei halua itselleen asiasta taakkaa.

Ei asiaa kahvihuoneeseen

Antin kokemusten mukaan opiskelijoilla ei esimerkiksi ole mitään asiaa samaan kahvihuoneeseen vakituisen henkilökunnan kanssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Käyttäytymistä voi kuvailla jopa sadistiseksi. Harjoittelijoille ärjytään ja tiuskitaan, heitä simputetaan. Se on raskasta ja kuormittavaa.

Kaikkein pahinta on ehkä se, että Antti törmäsi samaan ilmiöön jo aiemmin lähihoitajaopintoja tehdessään. Mikään ei ole vuosien saatossa muuttunut.

– Kerran, kun olin lähihoitajaharjoittelussa, ohjaaja kysyi minulta ensimmäisenä päivänä, kuvittelenko tosiaan pääseväni näillä taidoilla näytön läpi. Minut niitattiin heti alussa, millään tavalla persoonaani tai taitoihini tutustumatta.

Harjoittelu oli ”yhtä piinaa”. Antti tunsi olevansa kaikkein alinta pohjasakkaa. Lopulta häntä ei päästetty harjoittelun jälkeen edes suoraan näyttöviikolle, vaan hänen olisi ohjaajan mukaan pitänyt suorittaa paikassa vielä ylimääräisiä harjoitteluviikkoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Antti vastasi, ettei käy. Hän ei halunnut jatkaa harjoittelupaikassa, jossa oli kokenut ala-arvoista työkäyttäytymistä. Hän vaihtoi toiseen yksikköön, jossa harjoitteli vielä pari viikkoa.

– Suoritin siellä myös näyttöviikon. Kaikki sujui hyvin.

Lue myös: Vanhustyössä uupunut Nina, 41, vaatii lähihoitajille soveltuvuuskokeita: ”Kuka tahansa pääsee sisään”

”Kun yksi syntipukki lähtee, työyhteisö valitsee seuraavan”

Antti on kuullut samaa liian monelta opiskelijalta. Ohjaus harjoittelupaikoissa on huonoa. Vakituinen henkilökunta odottaa, että opiskelijan pitää osata kaikki sama, mitä heidänkin, jo työelämässä vuosia olleiden hoitajien.

– Harjoittelupaikoissa vallitsee pelon ilmapiiri. Epäasiallisesta käyttäytymisestä ei uskalleta kertoa kenellekään. Pelätään huonoja arvosanoja, harjoittelujakson hylkäämistä ja sitä, saako alalta koskaan töitä, jos ongelmista puhuu ääneen, Antti kertoo.

Joskus kiusaaminen on sukupuoleen kohdistuvaa. Joissakin työyhteisöissä naisopiskelijoita vähätellään tytöttelemällä heitä.

Naisvaltaisissa yhteisöissä miehiltä vaaditaan Antin mukaan vähintään kaksinkertainen määrä työtä, jotta heidän työpanoksensa olisi samanarvoinen kuin naisten.

– Kun yksikössä on noin puolet naisia ja puolet miehiä, ilmapiiri on selvästi tasapainoisempi.

Joissakin harjoittelupaikoissa vallitsee Antin kokemusten mukaan myös selvä kahtiajako: sairaanhoitajat olivat hierarkiassa ylempänä kuin ”alempiarvoiset” lähihoitajat.

Antti on huomannut senkin, että moni huonosti toimiva työyhteisö etsii ongelmanratkaisujen sijaan syntipukin, jota syytetään ongelman olemassaolosta. Syntipukki-ilmiössä työyhteisö pyrkii vapautumaan varsinaiseen ongelmaan liittyvästä syyllisyydestä.

Antti arvelee, että kiusaaminen on aina yhteydessä työpaikan tapaan toimia.

– Se tarkoittaa, että kierre jatkuu. Kun yksi syntipukki lähtee pois, työyhteisö valitsee seuraavan.

Hän toivoo, että kierteeseen puututtaisiin jotenkin. Siitäkin huolimatta, että ongelmat tuntuvat olevan hyvin syvällä. Tai juuri sen vuoksi.

Kaikesta kokemastaan huolimatta Antti ei ole harkinnut opintojensa keskeyttämistä tai alanvaihtoa.

– Sen verran olen viisastunut, että selvitän nykyisin jo hyvissä ajoin, millaiseen paikkaan olen menossa harjoitteluun.

Super: ”Jos ei ole resursseja, tyhjästä on paha nyhjäistä”

Lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo, että liitto on saanut opiskelijoilta palautetta epäasiallisesta käyttäytymisestä harjoittelupaikoilla.

– Useimmiten kyse on siitä, että opiskelija ei saa tarvitsemaansa ohjausta.

Kun työpaikalla on kiire ja liian vähän henkilökuntaa, opiskelijaa pidetään helposti työparina, ei opiskelijana.

– Ongelman nimi on resurssipula. Työssäoppimisesta iso osa siirrettiin työpaikoille, eikä ohjausta voida nykyisellä henkilöstömäärällä toteuttaa. Kun resursseja on leikattu sekä koulutuksesta että työpaikoilta, voidaan sanoa, että opiskelijat ovat joissakin paikoissa jopa heitteillä.

Paavola korostaa, että opiskelijat eivät ole työntekijöitä, vaan vasta oppimassa ammattiin.

– Heillä on oikeus vaatia kunnon opetusta. Mutta jos ei ole resursseja, tyhjästä on paha nyhjäistä.

Paavolan mukaan lähihoitajien ja sairaanhoitajien välinen hierarkiajako on kuitenkin jo historiaa.

– Takavuosina sitä oli, mutta enää sellaisia viestejä ei meille ole kantautunut.

Tehy: ”Opiskelijan on uskallettava ilmoittaa ongelmista”

Terveysalan ammattijärjestö Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen ei ole kuullut, että opiskelijoiden kokema epäasiallinen kohtelu olisi laajamittainen ongelma työpaikoilla.

Tehy seuraa aktiivisesti alalla ilmenevää työpaikkakiusaamista. Epäasialliselle käytökselle on alalla nollatoleranssi, olipa kyseessä sitten opiskelija tai työsuhteessa oleva hoitaja.

– Jos opiskelija huomaa tällaista käytöstä harjoittelun aikana, hänen pitää uskaltaa olla heti yhteydessä harjoittelua ohjaavaan opettajaan. Hän puolestaan on yhteydessä harjoittelupaikkaan, Markkanen sanoo.

Opiskeletko hoitoalaa tai oletko jo töissä alalla? Onko sinulla kokemuksia epäasiallisesta käytöksestä joko työharjoittelussa tai työsuhteessa? Kerro kokemuksistasi osoitteeseen: taloussanomat@sanoma.fi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trafin pääjohtaja erosi – pesti olisi päättynyt parin viikon päästä

    2. 2

      Jouluostoksilla nyt valtava ruuhka – suomalaiset vastaavat: tällaista tavaraa lapsille pukinkonttiin

    3. 3

      Nämä joulun hittilelut viedään kauppojen hyllyiltä: Scruffaluv, yllätyspallo – listalta löytyy myös rakastettu ikisuosikki

    4. 4

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    5. 5

      Halpisvaate pari kertaa päälle ja roskiin – tässä on vuoden turhake

    6. 6

      Poltitko rahaa ex-Talvivaaralla? Veronmaksajien keskusliitto: Nyt tappiot voi vähentää verotuksessa

    7. 7

      Apteekkari-lehti: Veikkauksen markkinointi ja peliautomaatit viranomaisen syyniin

    8. 8

      EKP ei kajonnut ohjauskorkoonsa – odotetusti 0,00 %:ssa

    9. 9

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    10. 10

      POP Pankki synkensi Suomen talousennustettaan – taustalla tullit ja kauppasodan uhka

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    2. 2

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    3. 3

      Nämä joulun hittilelut viedään kauppojen hyllyiltä: Scruffaluv, yllätyspallo – listalta löytyy myös rakastettu ikisuosikki

    4. 4

      Halpisvaate pari kertaa päälle ja roskiin – tässä on vuoden turhake

    5. 5

      Poltitko rahaa ex-Talvivaaralla? Veronmaksajien keskusliitto: Nyt tappiot voi vähentää verotuksessa

    6. 6

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    7. 7

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    8. 8

      Jouluostoksilla nyt valtava ruuhka – suomalaiset vastaavat: tällaista tavaraa lapsille pukinkonttiin

    9. 9

      Trafin pääjohtaja erosi – pesti olisi päättynyt parin viikon päästä

    10. 10

      Ruotsin finanssivalvoja lyttäsi suomalaisten velanmaksun – Lukijat: Tämän vuoksi asuntolaina kannattaa maksaa pois

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Kuntotarkastaja vaikeni omakotitalon mittavista tuhoista – pariskunta luuli selviävänsä pelkällä pintaremontilla

    3. 3

      5 vuotta Caruna-kohuja – Näin vastaavat poliitikot: ”Vuosituhannen munaus”

    4. 4

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    5. 5

      Tavalliset suomalaiset kertoivat, mihin veronpalautusrahat uppoavat – espoolaiselle Markukselle kilahtaa kunnon potti

    6. 6

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    7. 7

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    8. 8

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    9. 9

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    10. 10

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    11. Näytä lisää