Suomalaisten paisuvat velat huolestuttavat Olli Rehniä – ”En koe, että kotitalouksia voi syyttää” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomalaisten paisuvat velat huolestuttavat Olli Rehniä – ”En koe, että kotitalouksia voi syyttää”

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn myöntää, että finanssikriisin jälkihoito tapahtui osin kotitalouksien velkaantumisen kustannuksella. Kotitalouksia ei voi syyttää isoista asuntoveloista, mutta varoittaa pitää, Rehn sanoo Taloussanomien haastattelussa.

Olli Rehn huomauttaa, että lainakatto on vain yksi lääke velkaantumiselle. Se ei ratkaise esimerkiksi kasvavaa taloyhtiölainojen ja kulutuslottojen ongelmaa.

20.9.2018 6:45

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn istuu tummasävyisessä kabinetissa takanaan ikkuna ja tuulessa liehuva Suomen lippu. Tiistaina liputettiin Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin vierailun kunniaksi.

Suomen valtiojohtoa ja Suomen Pankin Venäjän-asiantuntijoita kuunnellaan nykyisen maailmanpolitiikan oloissa erityisen tarkasti. Steinmeier ei tee poikkeusta.

Venäjä ei silti ole Suomen Pankin 32. pääjohtajana heinäkuussa aloittaneen Rehnin päähuolia. Vaikka euroalueen pankkijärjestelmää on finanssikriisin jäljiltä entisen talouskomissaarin aikana vahvistettu monin eri mekanismein, ”päähuolena on kasvun ilmeinen riippuvuus yhä suuremmasta velkaantumisesta globaalilla tasolla”.

Näin Rehn kirjoitti brittilehti Guardianin julkaisemissa talousvaikuttajien kommenteissa alkuviikosta.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF laski huhtikuussa, että globaalin kokonaisvelan määrä oli noussut 164 000 miljardiin dollariin eli 225 prosenttiin suhteessa globaaliin bruttokansantuotteeseen. Se on enemmän kuin 2008.

– Pankkiunionista huolimatta järjestelmässä on yhä haavoittuvuuksia. Osa kyetään ennakoimaan, osa on unknown unknowns, vielä tuntemattomia tekijöitä, joista seuraava talouskriisi voi syntyä, Rehn sanoo Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin haastattelussa.

EU:n ja Rehnin ajamaa tiukkaa talouskuria unionin tervehdyttämiseksi on arvosteltu, varsinkin Kreikkaan liittyen. Toisaalta kymmenen vuotta finanssikriisin ja säästökuurien jälkeen euromailla on hämmentävästi enemmän velkaa kuin koskaan. Myös Suomessa, jossa kotitaloudet velkaantuvat nopeasti.

Tutkimuslaitos Oxford Economics listaa Suomen ja Ruotsin kasvavien finanssi- ja talousriskien maihin.

–Usein unohdetaan, että kun taloudessa vallitsee hyvät ajat, on syytä kiristää ja lisätä puskuria huonoille ajoille. Suomen taloudelle meillä on ollut etsikkoaika. Nyt talous kasvaa lähes kolmen prosentin tahtia, mikä luo edellytyksiä finanssipolitiikan tiukentamiseen, Olli Rehn sanoo.

Rehn myöntää, että finanssikriisin jälkeinen elvytys toteutettiin voimakkaasti ”velkaantumiseen nojaavana”. Se on osaltaan lisännyt merkittävästi julkisen talouden taakkaa. Elvyttävä rahapolitiikka on puolestaan lisännyt yksityisen sektorin velkaantumista kaikkialla maailmassa.

– Tämä oli väistämätöntä, kun haluttiin mittava elvytysohjelma. Se tekee järjestelmästä haavoittuvan, Rehn sanoo.

– Oli tietysti tiedossa, että elvyttäminen luo keskipitkän tai pitkän aikavälin ongelman, koska kysynnän elpyminen ei ollut niin voimasta, että se olisi estänyt kansantalouksien velkaantumisen. Kun miettii sen ajan mielenmaisemaa, haluttiin välttää akuutti kriisi ja ostaa lisää aikaa.

Rehn tunnustautuu ”kokonaiskeynesiläiseksi”.

– Usein unohdetaan, että kun taloudessa vallitsee hyvät ajat, on syytä kiristää ja lisätä puskuria huonoille ajoille. Suomen taloudelle meillä on ollut etsikkoaika. Nyt talous kasvaa lähes kolmen prosentin tahtia, mikä luo edellytyksiä finanssipolitiikan tiukentamiseen, hän sanoo.

Rehn ei halua arvioida, onko finanssipolitiikka ollut hallituskauden lopulla liian löyhää, koska Rehn oli itse elinkeinoministerinä joulukuuhun 2016.

Norjassa jopa 60 prosentin lainakattoja

Suomen Pankki on huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta. Keväällä Finanssivalvonta kiristi asuntolainojen lainakaton niin, että lainaa saa olla enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Positiivinen luottorekisteri on työn alla.

Lisäksi valtiovarainministeriön elokuussa nimittämä työryhmä, jossa SP on mukana, pohtii keinoja kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi.

Rehn sanoo, että soisi työn valmistuvan jo tulevia hallitusneuvotteluita varten, vaikka aika on lyhyt lainvalmisteluun.

– Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on ennätystasolla, kun käytetään mittarina velkaa suhteessa vuosituloihin. Vuosituhannen vaihteessa velkaa oli reilut 60 prosenttia, nyt sitä on 128 prosenttia, hän sanoo.

Olemme kaukana vielä Ruotsin tasosta, mutta tässä kohtaa Ruotsi ei ole mikään benchmark [esikuva].

Rehn huomauttaa, että lainakatto on vain yksi lääke velkaantumiselle. Se ei ratkaise esimerkiksi kasvavaa taloyhtiölainojen ja kulutuslottojen ongelmaa. Esimerkiksi Norjassa on käytössä aluekohtaisia lainakattoja, tietyissä rajatuissa kohteissa esimerkiksi 60 prosenttia.

– Se on hillinnyt markkinoiden ylikuumentumista.

Taloyhtiölainojen nopea kasvu on erityinen huolenaihe.

– Lainojen kasvuun liittyy monia tekijöitä, kuten verokohtelu, Rehn sanoo.

Asuntolainojen verovähennysoikeuden supistaminen on yhtenäistänyt henkilökohtaisia ja taloyhtiölainoja verotuksessa, mikä voi osin selittää yhtiölainojen kasvua. Toinen verokeskustelu liittyy sijoittajien rahoitusvastikkeen verovähennyksiin.

– Suurin huoli on se, että taloyhtiölainojen avulla markkinoidaan uusia asuntoja suhteellisen edulliseen ostohintaan. Muutaman vuoden päästä yksittäisellä perheellä voi laueta sekä täysi rahoitusvastike ja nykyistä olennaisesti korkeammat korot.

Lääkkeitä?

Rehn pitää velkaantumisen kannalta ongelmallisena myös sitä, että pikavippiyhtiöt eivät ole Finanssivalvonnan vaan kuluttajansuojan kevyemmän sääntelyn piirissä.

– Tämä ei ole järjestelmäongelma – ainakaan vielä – vaan sosiaalinen ongelma. Tärkeä lääke on positiivinen luottorekisteri, jonka valmistelu etenee.

Rehn uskoo, että työryhmän työssä esiin nousee esiin pohdinta laajemmasta, pankkien nykyisen lainasumman määrän laskentamallin uudistamisesta.

– Valmistelutyössä tulee uskoakseni esille, nojaudummeko vakuuksiin sidottuun lainakattoon vai siirrymmekö enemmän lainanhoitokykyä painottavaan suuntaan (DSTI, service-to-income eli DSTI-suhde).

– Mallista on joitakin kansainvälisiä esimerkkejä. DSTI-malli vaatii, että käytössä on myös positiivinen luottorekisteri.

Pankki arvioisi – kuten nykyäänkin – maksukykyä, tuloja ja varallisuutta, mutta myös lainoja. Nykyään pankki on pitkälti asiakkaan oman ilmoituksen varassa muista veloista.

Rehnin mukaan esimerkiksi Irlannissa käydään parhaillaan samanlaista velkaantumiskeskustelua ja DSTI-malliin siirtymistä asuntoluototuksessa.

Velkaantumiskeskustelu kääntyy herkästi vastuuttomaan lainanottoon tai yli varojen elämiseen. Kotitaloudet ovat toisaalta kannatelleet Suomen taloutta vaikeiden aikojen yli. Kalliista asumisesta tuskin voi vastuuttaa työn perässä erityisesti pääkaupunkiseudulle muuttajia.

Lisäksi EKP on pitänyt ohjauskorot alhaalla, ja lainaa on saanut vuosikausia pilkkahintaan.

Kuka velkaantumisesta on vastuussa?

– En koe, että kotitalouksia voi syyttää, ja puhun näin myös Fivan entisenä johtokunnan puheenjohtajana. Varoitamme kotitalouksia mahdollisista vaaroista.

– Elvyttävä rahapolitiikka on ollut perusteltua, jotta kyettiin välttämään syvä lama ja deflaatiokehitys. Oli tiedostettava, että sillä on omat seurauksena. Nyt on huolehdittava siitä, että kotitaloudet kykenevät arvioimaan lainanottokykynsä oikein.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?