25–54-vuotiaiden miesten työllisyysaste jumittaa, eikä kukaan tiedä varmasti miksi

Julkaistu:

Työllisyys noussee keskeiseksi vaaliteemaksi myös tulevissa eduskuntavaaleissa, mutta kiveen kirjatuilla työllisyyslupauksilla on riskinsä: jatkotavoitteissa vaikeuskerroin kasvaa huomattavasti.
Puolueet ja työmarkkinajärjestöt ajavat laajasti tavoitetta nostaa työllisyysaste ensi vaalikaudella 75 prosenttiin – tai jopa yli.

Työllisyysteeman painoarvoa tulevissakin vaaleissa korostaa, että työttömien iso joukko jää rumentamaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituskautta.

Lue myös: Kommentti: Jos taloudessa on kaikki hyvin, miksi Suomessa vallitsee suurtyöttömyys?

Suomessa on vahvasta työllisyyskehityksestä huolimatta yhä 180 000 tai jopa 280 000 työtöntä – mittaustavasta riippuen – ja rakenteellisen työttömyyden ongelma vaikea.

Sipilän hallitus on poiminut jo rusinat pullasta työvoimareservien liikkeelle saamisessa – ja suotuisassa suhdannetilanteessa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) on asettanut kansliapäällikkötyöryhmän pohtimaan, löytyykö uusia keinoja vaikuttaa vielä työttömyyteen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vähemmän puhuttu väestöryhmä tuottaa tällä hetkellä yhä enemmän päänvaivaa työ- ja elinkeinoministeriön (Tem) ja valtiovarainministeriön virkamiehille, jotka tutkivat työmarkkinoita ja työllistämistoimien vaikutuksia yli vaalikausien.

Työvoimakeskustelua on usein käyty naisten työssäkäynnistä, nuorten miesten syrjäytymisestä tai maahanmuuttajista, mutta ongelmaa on muuallakin, ja ryhmä on kaikkea muuta kuin marginaalissa: Parhaassa työiässä olevat miehet.

 

Syrjäytymisriski on suuri.

Suomi laahaa pahasti jäljessä 25–54-vuotiaiden miesten työllisyysasteessa sekä OECD- että EU-maiden vertailussa. Viime vuonna 25–54-vuotiaiden miesten työllisyysaste oli 83,3. Vain Kreikka, Italia ja Espanja alittivat Suomen. Ruotsissa samanikäisten miesten työllisyysaste hipoo 90 prosenttia, Tanskassa osuus on yli 85.

Toisaalta parhaassa työiässä olevien miesten työllisyysaste on korkea, kun sitä vertaa yleiseen 72 työllisyysasteeseen ja muihin heikommin töissä käyviin väestöryhmiin. Alhaisen työllisyyden ryhmissä työllisyyttä on työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtajan Heikki Räisäsen mukaan helpompi nostaa kuin korkean lähtötason ryhmää.

– Erilaisia työvoimareservejä on purkautunut työhön, ja työllisyyden kasvattaminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi. Helpoimmin työllistyvät ovat jo töissä, Räisänen sanoo.

– Jatkossa ihmisiä on houkuteltava töihin, joissa työajat ja -matkat voivat olla hankalia ja joissa vaaditaan osaamista, jota ei kaikilla ole.

Silti juuri tämän ryhmän lisätyöllistäminen on olennaista, jos työllisyysastetta oikeasti halutaan nykyistä korkeammaksi. Kriittiseksi sen tekee 25–54-vuotiaiden miesten valtava osuus työvoimasta: 1 067 000 henkeä viime vuonna.

Aktiivi-ikäisten miesten työllisyysasteen ongelmaa pohditaan myös valtiovarainministeriössä.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on laskenut, että aikavälillä 2015–2018 nuorten ja vanhojen miesten työllisyys kasvoi 10,8 prosentin vauhtia, mutta 25–54-vuotiaiden vain 2,8 prosentin.

Hetemäki ei usko Räisäsen tavoin, että selitykseksi riittää valmiiksi vahva työllisyysaste.

– 25–54-vuotiaiden miesten työllisyyden suhteellisen pieni nousu kolmen viime vuoden aikana ei johdu siitä, että se olisi jo korkea aiempaan tai muihin maihin nähden.

Mikä sitten selittää aktiivi-ikäisten miesten alhaista työllisyysastetta muihin maihin verrattuna?

– Asiaan ei ole yhtä selvää syytä. On helpompi luetella tekijöitä, jotka eivät ole siihen syynä, Hetemäki jättää vastauksen auki.

– Ainakaan koulutustaso, maahanmuuttajien osuus tai vuosityöajan pituus eivät näyttäisi selittävän Suomen miesten matalaa työllisyysastetta esimerkiksi Ruotsiin nähden.

Temin Räisäsen mukaan sukupuolten ammatillinen eriytyminen on Suomessa voimakasta. Naiset tekevät paljolti eri töitä kuin miehet. Miesten työllisyys ja työttömyys liittyvät suhdanteisiin voimakkaammin kuin naisten. Vuosia jatkunut matalasuhdanne ennen nykyistä nousukautta yhdessä teollisuuden rajun rakennemuutoksen kanssa iski erityisesti miehiin.

Räisänen pitää ongelmana myös koulutustasoa. Miehillä se jää yhä enemmän jälkeen työelämän vaatimuksista, erityisesti työelämän ulkopuolella olevilla.

Räisäsen mukaan perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevien ikääntyneempien miesten määrä on laskenut myönteisesti, mutta on huolestuttavassa kasvussa 30–39-vuotiailla.

Miten miesreservistä voi saada lisää työvoimaa irti?

– Samoilla toimilla lisätyöllisyyttä saadaan miehistä kuin naisistakin. Osaamisen ja työhalujen on oltava kunnossa. Miehet kuitenkin ovat hakeutuneet paljon miesvaltaisille aloille, vaikka töitä löytyy naisvaltaisiltakin aloilta.

Räisänen huomauttaa, että miehet ovat aliedustettuina työvoimapoliittisissa aktivointitoimissa.

– Naiset ehkä hakeutuvat itse ja tulevat useammin valituiksi työvoimapalveluihin, kuten erilaisiin valmennuksiin, palkkatukityöhön ja työvoimakoulutukseen tai työttömän omaehtoiseen koulutukseen. Työvoimapalveluihin pääsy on myös tärkeä tasa-arvokysymys miesten kannalta, koska palvelut auttavat monia työllistymään ja miesten työttömyys usein pitkittyy.

Hetemäen mukaan huolestuttavimpia ovat ne parhaassa työiässä olevat miehet, jotka ovat olleet pitkään sekä työelämän että opiskelun ulkopuolella.

– Syrjäytymisriski on suuri.

– Yhtä, heille kaikille sopivaa toimenpidettä ei varmaan ole. Yhdelle oikea toimi voi olla koulutus, toiselle apu työpaikan haussa ja kolmannelle palkkatuki. Siksi tarvitaan ehkä paremmin räätälöityjä toimia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kommentti: Näin kriisitoimien suuri ”sankari” pahensi finanssipaniikkia

    2. 2

      Laina maistuu nyt kotitalouksille

    3. 3

      SAK vetää osittain pois yrittäjät raivostuttaneen kampanjansa

    4. 4

      Palaneen kynttilätehtaan toimitusjohtaja aloitti vasta kaksi viikkoa sitten: ”Ei oikein voi sanoin kuvailla, miltä tuntuu”

    5. 5

      IL: Tällä kansanedustajalla eniten ulosottovelkaa

    6. 6

      Jos asuntokaupat menevät pieleen, mikä on välittäjän rooli? ”Häntä ei voi periaatteessa asettaa vastuuseen”

    7. 7

      SAK:n uusi mainos raivostuttaa – ”Itsetarkoituksena ei ole sokeerata ketään”

    8. 8

      Danske Bank: Työntekijävaje hidastaa talouskasvua

    9. 9

      Osa yrityksistä on saanut tietomurroista tarpeekseen – rakentavat omaa nettiä

    10. 10

      EU tutkii: Tekivätkö BMW, Volkswagen, Audi ja Daimler salaisen sopimuksen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      SAK:n uusi mainos raivostuttaa – ”Itsetarkoituksena ei ole sokeerata ketään”

    2. 2

      Trump määräsi tuontitullit Kiinaa vastaan – Kiina ryhtyy vastaiskuun

    3. 3

      Palaneen kynttilätehtaan toimitusjohtaja aloitti vasta kaksi viikkoa sitten: ”Ei oikein voi sanoin kuvailla, miltä tuntuu”

    4. 4

      Jos asuntokaupat menevät pieleen, mikä on välittäjän rooli? ”Häntä ei voi periaatteessa asettaa vastuuseen”

    5. 5

      EU tutkii: Tekivätkö BMW, Volkswagen, Audi ja Daimler salaisen sopimuksen?

    6. 6

      SAK vetää osittain pois yrittäjät raivostuttaneen kampanjansa

    7. 7

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    8. 8

      Krista, 23, pyörittää huoltoasemaa – ”Vuosi sitten olin varma, ettei minusta tule koskaan bensayrittäjää”

    9. 9

      Osa yrityksistä on saanut tietomurroista tarpeekseen – rakentavat omaa nettiä

    10. 10

      Trump määräsi uudet 200 miljardin dollarin tuontitullit Kiinaa vastaan – vastatoimia odotetaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Huomasitko, mitä Lidlissä tapahtui? Tästä syystä esimiestä ei juuri enää kuuluteta kassalle

    2. 2

      Nelihenkinen perhe muutti Saarijärvelle askeettiseen mökkiin täysin keskelle korpea – rahaa menee vain 800 €/kk

    3. 3

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    4. 4

      Katso, paljonko ammatissasi keskimäärin tienataan – valtiolla ja kunnissa voi olla paremmat ansiot

    5. 5

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    6. 6

      Makuunin ikkunoilta löytyi jopa tuhansien eurojen arvoisia esineitä – ”Tuntuvat kiinnostavan”

    7. 7

      Yhdestä sähköautosta nousi myrsky taloyhtiössä – näin kiista lopulta ratkesi

    8. 8

      ”Huippusijainnilla” paritalon puolikkaan myynyt antoi väärää tietoa ostajalle – myyjälle napsahti kymppitonnien lasku

    9. 9

      Ronja, 22, kertoo kuinka velkaantui viidessä kuukaudessa 50 000 euroa – otti lainaa 23 eri yhtiöstä

    10. 10

      7 esimerkkiperhettä: Katso, kenen reaalitulot kasvavat tänä ja ensi vuonna

    11. Näytä lisää