25–54-vuotiaiden miesten työllisyysaste jumittaa, eikä kukaan tiedä varmasti miksi

Julkaistu:

Työllisyys noussee keskeiseksi vaaliteemaksi myös tulevissa eduskuntavaaleissa, mutta kiveen kirjatuilla työllisyyslupauksilla on riskinsä: jatkotavoitteissa vaikeuskerroin kasvaa huomattavasti.
Puolueet ja työmarkkinajärjestöt ajavat laajasti tavoitetta nostaa työllisyysaste ensi vaalikaudella 75 prosenttiin – tai jopa yli.

Työllisyysteeman painoarvoa tulevissakin vaaleissa korostaa, että työttömien iso joukko jää rumentamaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituskautta.

Lue myös: Kommentti: Jos taloudessa on kaikki hyvin, miksi Suomessa vallitsee suurtyöttömyys?

Suomessa on vahvasta työllisyyskehityksestä huolimatta yhä 180 000 tai jopa 280 000 työtöntä – mittaustavasta riippuen – ja rakenteellisen työttömyyden ongelma vaikea.

Sipilän hallitus on poiminut jo rusinat pullasta työvoimareservien liikkeelle saamisessa – ja suotuisassa suhdannetilanteessa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) on asettanut kansliapäällikkötyöryhmän pohtimaan, löytyykö uusia keinoja vaikuttaa vielä työttömyyteen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vähemmän puhuttu väestöryhmä tuottaa tällä hetkellä yhä enemmän päänvaivaa työ- ja elinkeinoministeriön (Tem) ja valtiovarainministeriön virkamiehille, jotka tutkivat työmarkkinoita ja työllistämistoimien vaikutuksia yli vaalikausien.

Työvoimakeskustelua on usein käyty naisten työssäkäynnistä, nuorten miesten syrjäytymisestä tai maahanmuuttajista, mutta ongelmaa on muuallakin, ja ryhmä on kaikkea muuta kuin marginaalissa: Parhaassa työiässä olevat miehet.

 

Syrjäytymisriski on suuri.

Suomi laahaa pahasti jäljessä 25–54-vuotiaiden miesten työllisyysasteessa sekä OECD- että EU-maiden vertailussa. Viime vuonna 25–54-vuotiaiden miesten työllisyysaste oli 83,3. Vain Kreikka, Italia ja Espanja alittivat Suomen. Ruotsissa samanikäisten miesten työllisyysaste hipoo 90 prosenttia, Tanskassa osuus on yli 85.

Toisaalta parhaassa työiässä olevien miesten työllisyysaste on korkea, kun sitä vertaa yleiseen 72 työllisyysasteeseen ja muihin heikommin töissä käyviin väestöryhmiin. Alhaisen työllisyyden ryhmissä työllisyyttä on työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtajan Heikki Räisäsen mukaan helpompi nostaa kuin korkean lähtötason ryhmää.

– Erilaisia työvoimareservejä on purkautunut työhön, ja työllisyyden kasvattaminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi. Helpoimmin työllistyvät ovat jo töissä, Räisänen sanoo.

– Jatkossa ihmisiä on houkuteltava töihin, joissa työajat ja -matkat voivat olla hankalia ja joissa vaaditaan osaamista, jota ei kaikilla ole.

Silti juuri tämän ryhmän lisätyöllistäminen on olennaista, jos työllisyysastetta oikeasti halutaan nykyistä korkeammaksi. Kriittiseksi sen tekee 25–54-vuotiaiden miesten valtava osuus työvoimasta: 1 067 000 henkeä viime vuonna.

Aktiivi-ikäisten miesten työllisyysasteen ongelmaa pohditaan myös valtiovarainministeriössä.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on laskenut, että aikavälillä 2015–2018 nuorten ja vanhojen miesten työllisyys kasvoi 10,8 prosentin vauhtia, mutta 25–54-vuotiaiden vain 2,8 prosentin.

Hetemäki ei usko Räisäsen tavoin, että selitykseksi riittää valmiiksi vahva työllisyysaste.

– 25–54-vuotiaiden miesten työllisyyden suhteellisen pieni nousu kolmen viime vuoden aikana ei johdu siitä, että se olisi jo korkea aiempaan tai muihin maihin nähden.

Mikä sitten selittää aktiivi-ikäisten miesten alhaista työllisyysastetta muihin maihin verrattuna?

– Asiaan ei ole yhtä selvää syytä. On helpompi luetella tekijöitä, jotka eivät ole siihen syynä, Hetemäki jättää vastauksen auki.

– Ainakaan koulutustaso, maahanmuuttajien osuus tai vuosityöajan pituus eivät näyttäisi selittävän Suomen miesten matalaa työllisyysastetta esimerkiksi Ruotsiin nähden.

Temin Räisäsen mukaan sukupuolten ammatillinen eriytyminen on Suomessa voimakasta. Naiset tekevät paljolti eri töitä kuin miehet. Miesten työllisyys ja työttömyys liittyvät suhdanteisiin voimakkaammin kuin naisten. Vuosia jatkunut matalasuhdanne ennen nykyistä nousukautta yhdessä teollisuuden rajun rakennemuutoksen kanssa iski erityisesti miehiin.

Räisänen pitää ongelmana myös koulutustasoa. Miehillä se jää yhä enemmän jälkeen työelämän vaatimuksista, erityisesti työelämän ulkopuolella olevilla.

Räisäsen mukaan perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevien ikääntyneempien miesten määrä on laskenut myönteisesti, mutta on huolestuttavassa kasvussa 30–39-vuotiailla.

Miten miesreservistä voi saada lisää työvoimaa irti?

– Samoilla toimilla lisätyöllisyyttä saadaan miehistä kuin naisistakin. Osaamisen ja työhalujen on oltava kunnossa. Miehet kuitenkin ovat hakeutuneet paljon miesvaltaisille aloille, vaikka töitä löytyy naisvaltaisiltakin aloilta.

Räisänen huomauttaa, että miehet ovat aliedustettuina työvoimapoliittisissa aktivointitoimissa.

– Naiset ehkä hakeutuvat itse ja tulevat useammin valituiksi työvoimapalveluihin, kuten erilaisiin valmennuksiin, palkkatukityöhön ja työvoimakoulutukseen tai työttömän omaehtoiseen koulutukseen. Työvoimapalveluihin pääsy on myös tärkeä tasa-arvokysymys miesten kannalta, koska palvelut auttavat monia työllistymään ja miesten työttömyys usein pitkittyy.

Hetemäen mukaan huolestuttavimpia ovat ne parhaassa työiässä olevat miehet, jotka ovat olleet pitkään sekä työelämän että opiskelun ulkopuolella.

– Syrjäytymisriski on suuri.

– Yhtä, heille kaikille sopivaa toimenpidettä ei varmaan ole. Yhdelle oikea toimi voi olla koulutus, toiselle apu työpaikan haussa ja kolmannelle palkkatuki. Siksi tarvitaan ehkä paremmin räätälöityjä toimia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Taksijohtaja varoittaa uudesta ilmiöstä: lyhyt pikkujoulumatka saattaa sisältää ison hintalapun – ”Kannattaa skarpata hiukan”

    2. 2

      ”Olin aluksi liian varovainen” – naissijoittajat kehottavat aloittamaan sijoittamisen pelosta huolimatta

    3. 3

      ”Tyydyttäväkuntoinen” mökki olikin umpilaho – kauppakirjan yksi merkintä tuli ostajalle todella kalliiksi

    4. 4

      Yli 200 lounastaukoa työnantajan piikkiin – kellokortilla kikkailu tuli duunarille kalliiksi

    5. 5

      Poliittinen epävarmuus laskee korkoja varsinkin Saksassa

    6. 6

      Tässä on Suomen pienin eläke – pärjäisitkö tällä summalla?

    7. 7

      Ilkka myi Otavalle ison potin Alma Median osakkeita – Otavasta Alman suurin omistaja

    8. 8

      APECin kokouksessa puhuneen Kiinan presidentin mukaan asiat pitää ratkaista neuvottelemalla – ei yhteenotoilla

    9. 9

      Pikkujouluista pois jääminen voi olla yhtä paha virhe kuin kännissä örveltäminen

    10. 10

      Ensin joensuulaisfirmaan ei soittanut kukaan, sitten soitti pankinjohtaja – konttorissa istui huijari tyhjentämässä yhtiön tiliä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Tyydyttäväkuntoinen” mökki olikin umpilaho – kauppakirjan yksi merkintä tuli ostajalle todella kalliiksi

    2. 2

      Yli 200 lounastaukoa työnantajan piikkiin – kellokortilla kikkailu tuli duunarille kalliiksi

    3. 3

      Tässä on Suomen pienin eläke – pärjäisitkö tällä summalla?

    4. 4

      Ensin joensuulaisfirmaan ei soittanut kukaan, sitten soitti pankinjohtaja – konttorissa istui huijari tyhjentämässä yhtiön tiliä

    5. 5

      Taksijohtaja varoittaa uudesta ilmiöstä: lyhyt pikkujoulumatka saattaa sisältää ison hintalapun – ”Kannattaa skarpata hiukan”

    6. 6

      Suomalainen Valoe sai vaihtovelkakirjalainan Dubaista – osakkeen hinnasta lähti 90 %

    7. 7

      Ilkka myi Otavalle ison potin Alma Median osakkeita – Otavasta Alman suurin omistaja

    8. 8

      Bloomberg: Deutsche Bank, Bank of America ja JP Morgan Chase linkitetty Dansken rahaliikenteeseen Virossa

    9. 9

      ”Olin aluksi liian varovainen” – naissijoittajat kehottavat aloittamaan sijoittamisen pelosta huolimatta

    10. 10

      Aina Group myy ICT-liiketoimintansa Telialle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Tällaisia eläkkeet ovat eri puolilla Suomea – katso, mikä on kuntasi keskieläke

    3. 3

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    4. 4

      Välittäjä vaati kauppakirjaan ratkaisevan ehdon – mökkiseikkailu maksoi ostajalle 200 000 euroa

    5. 5

      Tässä on Suomen pienin eläke – pärjäisitkö tällä summalla?

    6. 6

      Padasjokelaisen omakotitalon hinnalla saisi 13 neliötä Helsingin kalliilta alueelta – ”On mahdotonta hyväksyä, ettei löydy ostajaa”

    7. 7

      Yksin asuvan menoihin riittää 1130 e/kk pk-seudun ulkopuolella – katso, paljonko eri kotitaloudet tarvitsevat rahaa elämiseen

    8. 8

      ”Tyydyttäväkuntoinen” mökki olikin umpilaho – kauppakirjan yksi merkintä tuli ostajalle todella kalliiksi

    9. 9

      Trokarit iskivät Fazerin uutuuteen – laatikollisesta suklaata pyydetään 299 euroa

    10. 10

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    11. Näytä lisää