Vaalit painavat Ruotsin kruunua – sijoittajat ovat huolissaan tulevasta politiikasta

Julkaistu:

Ruotsin sunnuntaisia valtiopäivävaaleja ja etenkin niiden jälkeistä poliittista tilannetta koskeva epävarmuus painaa kruunua.
Euron arvo kävi elokuussa 10,7 kruunussa, korkeimmillaan sitten vuoden 2008 finanssikriisin, ja liikkui perjantaina aamupäivällä 10,6 kruunun tuntumassa. Suhteessa dollariin alamäki on ollut hivenen maltillisempi, viime marraskuussa dollari maksoi enemmän kruunuja kuin nyt.

Kruunua murentaa epävarmuus Ruotsin poliittisesta tilanteesta. Maata on kuluneen vaalikauden hallinnut sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen muodostama hallitus. Niillä on valtiopäivien 349 edustajapaikasta 138, joten hallitus on tarvinnut jatkuvasti oppositiopuolueiden tukea aloitteidensa hyväksyttämiseksi.

Tukea on säännöllisesti myös löytynyt, joko maltilliselta oikeistolta tai vasemmistopuolueelta. Näillä on valtiopäivillä 83 ja 21 edustajaa. Maltilliset ovat perinteisesti olleet Ruotsin toinen pääpuolue, joka yhdessä liberaalien, 19 paikkaa, keskustan, 22 paikkaa, ja kristillisten, 16 paikkaa, muodostaa oikeisto-opposition.

Vasemman laidan yhteenliittymään kuuluu hallituksen lisäksi vasemmistopuolue. Vaalit on 1990-luvulta alkaen käyty näiden liittoutumien välillä. Sitä ennen sosiaalidemokraatit hallitsivat Ruotsia 1920-luvulta aina vuoteen 1976, jolloin oikeisto nousi johtoon yhdeksi vaalikaudeksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Politiikka ei ole aiemmin vaivannut sijoittajia

Talouden ja markkinoiden kannalta Ruotsi on ollut pitkään vakauden unelma: politiikka pysyi maltillisena, ja teollisuus sai toimia isommitta häiriöittä. Markkinoiden avautuminen 1980-luvulla ja itäisen Euroopan vapautuminen neuvostomiehityksestä on voimistanut markkinoiden vaihtelua, kuten kaikkialla muuallakin, mutta politiikka ei ole ollut sijoittajien merkittävimpien huolten joukossa ennen kuin nyt.

Konsensushakuinen, kahden vaihtoehdon politiikka on uhan alaisena.

Perinteisten vaihtoehtojen rinnalle on noussut kolmas puolue, avoimesti ulkomaalais- ja maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit, joka nousi viime vaaleissa saavuttamillaan 42 edustajalla valtiopäivien kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Perussuomalaisten tavoin ruotsidemokraatit on valjastanut talouden rakennemuutosten tuoman epämääräisen ja monisuuntaisen tyytymättömyyden ja lupaavat tilanteeseen korjauksia.

Valtiopäivien muut puolueet ilmoittivat viime vaalien jälkeen, että ne eivät tee ruotsidemokraattien kanssa minkäänlaista yhteistyötä, siten voimistaen puolueen protestiluonnetta. Nyt mielipidemittaukset ennustavat ruotsidemokraattien lisäävän kannatustaan etenkin hallituksen kustannuksella, ja tämä näkyy kruunun arvossa.

Perinteiset puolueet vahvistaisivat kruunua

Mikäli mielipidemittaukset osuvat jotakuinkin oikeaan, on vaalien jälkeen luvassa uusi vähemmistöhallitus, johdossaan joko entistä heikommat sosiaalidemokraatit tai maltilliset. Edelliset tarvitsevat tukea vasemmistopuolueelta, joka ajaa lisää julkisia menoja ja veroja eli yrityksille hankalampaa toimintaympäristöä.

Sosiaalidemokraattien ahdinkoa ei ainakaan helpota se, että ympäristöpuolue saattaa pudota valtiopäiviltä kokonaan. Sen kannatukseksi mitataan viitisen prosenttia, ja valtiopäivillä on neljän prosentin äänikynnys.

Toinen vaihtoehto on hakea tukea oikeistoblokilta, mikä on aivan viime viikkoihin asti ollut Ruotsissa jo käsitteellisestikin hankala ajatus. Suomeen vuonna 1992 saatu sinipunahallitus on Ruotsissa ainakin toistaiseksi eksoottinen kokeilu. Siitä voi kuitenkin vielä kehittyä hätäratkaisu.

Oikeistohallitusta puolestaan painaa mahdollisuus, että kristilliset putoaa valtiopäiviltä. Oikeistohallituskin tarvitsee joka tapauksessa tukea joko vasemmalta tai ruotsidemokraateilta. Jälkimmäistä mahdollisuutta on väläytelty.

Sosiaalidemokraatit toivoivat Dagens Nyheterin ilmoituksessa yhteistyötä mieluummin yli vasen–oikea-blokkirajan kuin säädyllisyysrajan. Oikeiston yhteistyö ruotsidemokraattien kanssa veisi vasemmiston sivustakatsojan osaan, mikä olisi myrkkyä etenkin sosiaalidemokraateille.

Viime vaalien jälkeen euro maksoi 8,7 kruunua ja dollari 6,5 kruunua. Kaksi vuotta sitten euro oli 9,5 kruunua ja dollari 8,5 kruunussa. Viime marraskuussa dollari kävi jopa 9,20 kruunussa.

Tämän vuoden alussa dollari maksoi 7,90 kruunua ja euro 9,80 kruunua. Elokuussa dollari ylitti 9 kruunua ja euro 10,50 kruunua. Korkeimmillaan euro kävi viime viikolla 10,70 kruunussa. Nyt, vaaleja edeltävänä perjantaina euro maksaa 10,60 kruunua ja dollari 9,10 kruunua.

Kun äänet saadaan sunnuntaina lasketuksi, alkaa pohdinta politiikan tulevasta suunnasta. Perinteisten puolueiden vahvistuminen lupaisi parempaa vakautta myös kruunulle.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Trokarit iskivät Fazerin uutuuteen – laatikollisesta suklaata pyydetään 299 euroa

    3. 3

      Onko dieselin aika jo ohi? ”Autojen arvoissa voi tapahtua ikäviä muutoksia”

    4. 4

      Kommentti: Yksi kuva kertoo, miksi Italian velka on Suomenkin ongelma

    5. 5

      Professori: Dieselin verotusta on uudistettava ennen pitkää

    6. 6

      Danske Bank: Pörssiyhtiöt maksavat ennätysosingot ensi keväänä

    7. 7

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    8. 8

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    9. 9

      Terveystalon tulos kääntyi voitolliseksi

    10. 10

      Nordic ID jätti listalleottohakemuksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Trokarit iskivät Fazerin uutuuteen – laatikollisesta suklaata pyydetään 299 euroa

    3. 3

      Onko dieselin aika jo ohi? ”Autojen arvoissa voi tapahtua ikäviä muutoksia”

    4. 4

      Kommentti: Yksi kuva kertoo, miksi Italian velka on Suomenkin ongelma

    5. 5

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    6. 6

      Italia ei taivu EU:n tahtoon –  varapääministeri ilmoitti, ettei budjetti muutu

    7. 7

      Danske Bank: Pörssiyhtiöt maksavat ennätysosingot ensi keväänä

    8. 8

      Professori: Dieselin verotusta on uudistettava ennen pitkää

    9. 9

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    10. 10

      Terveystalon tulos kääntyi voitolliseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Tällaisia eläkkeet ovat eri puolilla Suomea – katso, mikä on kuntasi keskieläke

    3. 3

      Juha ei ollut uskoa silmiään kun ajoi huoltoasemalle Kirkkonummella – bensan ja dieselin hinnassa näkyy nyt harvinainen ilmiö

    4. 4

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    5. 5

      Padasjokelaisen omakotitalon hinnalla saisi 13 neliötä Helsingin kalliilta alueelta – ”On mahdotonta hyväksyä, ettei löydy ostajaa”

    6. 6

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    7. 7

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    8. 8

      Halkaisiko räjäytystyö uuden talon rungon? Osakkeenomistajat vaativat rakennuttajalta reiluja korvauksia

    9. 9

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    10. 10

      Dieselveron poistamisesta kansalaisaloitteen tehnyt Tuulikki mykistyi ideansa suosiosta: ”Tämä on aivan uskomatonta”

    11. Näytä lisää