Kommentti: Jos taloudessa on kaikki hyvin, miksi Suomessa vallitsee suurtyöttömyys?

Julkaistu:

Täystyöllisyys olisi haastava tavoite, mutta ei kuitenkaan mahdoton – jos se olisi edes tavoite, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan hallitus on saavuttanut lähes kaikki talouspoliittiset tavoitteensa, kun Suomen talous kasvaa, työllisyysaste kohenee ja julkinenkin talous lähestyy tasapainoa.

Mutta jos taloudessa on kaikki – tai edes lähes kaikki – kohdallaan, miksi maassa on edelleen mittaajasta ja mittaustavasta riippuen 180 000 tai jopa 280 000 työtöntä?

Saman kysymyksen voi esittää myös toisin päin:

Miten kukaan voi vakavalla naamalla tulkita talouden tervehtyneen ja talouspolitiikan saavuttaneen lähes kaikki tavoitteensa niin kauan kuin maassa vallitsee suurtyöttömyys?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tällaista tulkintojen ja tosiasioiden ristiriitaa voi selittää ainakin kahdella tavalla, jotka ovat molemmat enemmän tai vähemmän kyseenalaisia.

Ensimmäinen selitys on, että suurtyöttömyyden kääntäminen täystyöllisyydeksi ei kuulu talouspolitiikan tavoitteisiin.

Toinen mahdollinen selitys on, että talouspolitiikka pitää suurtyöttömyyttä luonnonvoiman kaltaisena ilmiönä eikä usko mahtavansa sille mitään.

Kumpi vain vaihtoehto onkaan lähempänä totuutta, on kyse poliittisesta valinnasta eikä ihmistä suuremmista luonnonvoimista.

Suurtyöttömyys ei ole luonnonilmiö vaan yhteiskunnallinen eli pohjimmiltaan poliittinen ilmiö. Rumasti sanottuna se on poliittinen valinta.

Toki Sipilän hallituksen vuonna 2015 kirjoittama hallitusohjelma panee kohtalaisesti painoa työllisyyden kohottamiseen ja työvoiman ja -markkinoiden kehittämiseen.

Työpaikkoja onkin syntynyt parin viime vuoden kuluessa ripeää tahtia, kun kansainvälinen talouskasvu on tarttunut Suomenkin talouteen. Yksi hallituksen talouspolitiikan tavoitteiden täyttymyksistä onkin niin sanotun työllisyysasteen kohoaminen 70 prosentin yläpuolelle.

Kyseinen mittari kuvaa työllisten eli työssä käyvien osuutta työikäisestä väestöstä. Hallituksen tavoite oli saada työllisyysaste kohoamaan 72 prosenttiin.

Olipa saavutus hallituksen tai kansainvälisen suhdanteen ansiota, on se kiistatta hyvä. Suomen työllisyysaste on ollut nykyistäkin korkeampi viimeksi 1980-luvun lopun huippusuhdanteessa.

Samoin työllisyysasteen eräänlainen vastakohta, työttömyysaste, on sekin kohentunut laskemalla tuntuvasti. Mutta se ei ole laskenut lähellekään 1980-luvun loppuvuosien lukemia eikä edes yhtä matalaksi kuin se oli kymmenen vuotta sitten ennen hukatun vuosikymmenen kriisivuosia.

Työttömyysaste on nyt noin 7,5 prosenttia, mikä on rutkasti korkeampi kuin niin sanottua täystyöllisyyttä ilmentävä 4–5 prosentin työttömyysaste. Luku olisi nykyistäkin raskaampi, jos se laskettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön eikä Tilastokeskuksen arvioimalla työttömien lukumäärällä.

Tilastokeskuksen mukaan työttömiä on hieman yli 180 000 henkilöä, mutta työministeriön laskutavalla työttömiä on yli 280 000 henkilöä. Ero syntyy mittaustapojen eroista ja siitä, että työministeriön suuremmassa luvussa ovat mukana niin sanotut piilotyöttömät.

Ministeriön työttömien lukumäärällä työttömyysaste pomppaisi yhä yli kymmeneen prosenttiin. Kaksinumeroinen työttömyysaste ilmentäisi yhä kriisivuosien talous- ja työllisyysoloja eikä suinkaan talouspolitiikan lähes täydellistä onnistumista.

Vaikka hallitusta voi arvostella saamattomuudesta, tehottomuudesta tai jopa haluttomuudesta työttömyyden vastaisessa taistelussa, sitä ei voi moittia työttömyysongelman peittelystä.

Esimerkiksi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) on lukuisia kertoja esittänyt huolensa ja pettymyksensä suurten työttömyyslukujen sitkeydestä.

Viimeksi viimeviikkoisessa budjettiesityksen julkistustilaisuudessa hän pahoitteli, että sen enempää hallituksen toimet kuin talouskasvukaan eivät ole ”sulattaneet työttömyyden kovaa ydintä”.

Niin kuin suurtyöttömyys olisi valtaisa kimpale omia aikojaan sulavaa ikijäätä, jonka sulamista ei voi kuin seurata sivusta ja toivoa parasta.

Samassa tilaisuudessa pääministeri Sipilä tuli antaneeksi yhden epäsuoran selityksen, miksi maassa yhä vallitseva suurtyöttömyys ei estä kehumasta talouspolitiikan täysosumia.

Suurtyöttömyys ei pilaa iloa siitä, että valtiontalouden tulot ja menot ovat tuota pikaa tasapainossa ja ”tälle velaksi elämiselle tulee piste”.

Näin on siksi, että velkaantumisen taittaminen ja julkisen talouden tasapainottaminen ovat hallitusohjelman keskeisiä talouspolitiikan tavoitteita, kun taas sanat ”suurtyöttömyys” tai ”täystyöllisyys” eivät kuulu edes hallitusohjelman sanavarastoon.

Tavallisten kuolevaisten kansoittamassa todellisessa maailmassa budjettitalouden tasapainosta tuskin koituu likimainkaan sen vertaa hyötyä saati aidompaa iloa kuin täystyöllisyydestä koituisi.

Toki täystyöllisyys olisi haastava tavoite, mutta ei kuitenkaan mahdoton – jos se olisi edes tavoite.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vaimo kieltäytyi avioehdosta ja saa yli 200 000 euroa – miehen omaisuus jakoon jo toistamiseen

    2. 2

      Eläkkeelle 35-vuotiaana? Miljonääriksi sijoittamalla alle 100 €/kk? Seuraa suoraa lähetystä sijoitusmessuilta

    3. 3

      46 kuntaa nostaa ja 5 laskee kunnallisveroaan – katso kuntasi veroprosentti ensi vuonna

    4. 4

      Ekonomisti pelkää työllisyyden kasvun tyssäävän täysin: ”Helposti töihin tulevat ovat jo töissä”

    5. 5

      Asuntosijoittaja Tellervo Uotilalla on lähes 20 sijoitusasuntoa – erityisesti yksi niistä tuottaa loistavasti

    6. 6

      EK helpottaisi maahanmuuttoa monin tavoin – turvapaikan saaneille jopa 70 % palkkatukea

    7. 7

      Bitcoinin kurssi laski jo lähelle 4 000 dollarin rajaa

    8. 8

      Ekonomisti: Tämä ilmiö selittää viidenneksen työllisyysasteen noususta

    9. 9

      Italian korot kävivät korkeimmillaan yli kuukauteen

    10. 10

      OP:n Heiskanen: ”Talouden nopein kasvu on jäämässä pyrähdykseksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vaimo kieltäytyi avioehdosta ja saa yli 200 000 euroa – miehen omaisuus jakoon jo toistamiseen

    2. 2

      46 kuntaa nostaa ja 5 laskee kunnallisveroaan – katso kuntasi veroprosentti ensi vuonna

    3. 3

      Riittääkö yksin asuvan menoihin 1130 e/kk? Lukijat: ”Tekee raakaa pilkkaa säästeliäästi elävistä”

    4. 4

      Työllisyysaste jäi vielä alle hallituksen tavoitteen lokakuussa

    5. 5

      Asuntosijoittaja Tellervo Uotilalla on lähes 20 sijoitusasuntoa – erityisesti yksi niistä tuottaa loistavasti

    6. 6

      Eläkkeelle 35-vuotiaana? Miljonääriksi sijoittamalla alle 100 €/kk? Seuraa suoraa lähetystä sijoitusmessuilta

    7. 7

      Bitcoinin kurssi laski jo lähelle 4 000 dollarin rajaa

    8. 8

      Renault'n, Nissanin ja Mitsubishin Carlos Ghosn pidätettiin

    9. 9

      Koko kerrostalo myytiin 125000 eurolla – ”Siellä saattaa olla 5–10 ostajaehdokastakin pyörimässä”

    10. 10

      Ekonomisti: Tämä ilmiö selittää viidenneksen työllisyysasteen noususta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Ex-hoitaja pärjää eläkkeellään Portugalissa – syö ravintolassa liki päivittäin, silti rahaa jää säästöön

    3. 3

      Riittääkö yksin asuvan menoihin 1130 e/kk? Lukijat: ”Tekee raakaa pilkkaa säästeliäästi elävistä”

    4. 4

      Välittäjä vaati kauppakirjaan ratkaisevan ehdon – mökkiseikkailu maksoi ostajalle 200 000 euroa

    5. 5

      HS: Ihka uuden kauppakeskus Redin asiakaskato sai yrittäjät pelkäämään konkurssia – toimitusjohtaja selittää tilannetta IS:lle

    6. 6

      Tässä on Suomen pienin eläke – pärjäisitkö tällä summalla?

    7. 7

      Vaimo kieltäytyi avioehdosta ja saa yli 200 000 euroa – miehen omaisuus jakoon jo toistamiseen

    8. 8

      Koko kerrostalo myytiin 125000 eurolla – ”Siellä saattaa olla 5–10 ostajaehdokastakin pyörimässä”

    9. 9

      ”Tyydyttäväkuntoinen” mökki olikin umpilaho – kauppakirjan yksi merkintä tuli ostajalle todella kalliiksi

    10. 10

      Yksin asuvan menoihin riittää 1130 e/kk pk-seudun ulkopuolella – katso, paljonko eri kotitaloudet tarvitsevat rahaa elämiseen

    11. Näytä lisää