Professori näkee ongelmia irtisanomislaissa: ”Työntekijän asema alkaa muistuttaa yrittäjyyttä” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Professori näkee ongelmia irtisanomislaissa: ”Työntekijän asema alkaa muistuttaa yrittäjyyttä”

–Alisuoriutuminen ei kyllä kovin helppo peruste ole. Tähän asti on lähdetty siitä, että on selkeä jokin vika tai laiminlyönti, josta alisuoriutumisen on johduttava. Normaalilla työntekijällä ei ole ollut ikään kuin yrittäjän tulosvastuuta, Seppo Koskinen sanoo.

Julkaistu: 3.9.2018 15:06

Kiista irtisanomiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä kiihtyy. Työoikeuden professori pohtii, pitäisikö rajan olla pienempi kuin 20 työntekijää.

Ammattiliitot vastustavat kiivaasti hallituksen esitystä 20 hengen yrityksiin kohdistetun irtisanomislain valmistelusta.

Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi maanantaina SAK:n hallituksen kokouksen jälkeen, että SAK ”on valmis toimenpiteisiin” irtisanomislakihankkeen vastustamiseksi.

Ajankohtia, paikkoja tai toimenpiteiden laatua SAK ei lähtenyt avaamaan.

– Liitoilla on yhteinen tahtotila, että me emme tällaista lainsäädäntöä voi hyväksyä, Eloranta sanoi Talousssanomille.

Lue lisää: ”Olen nähnyt näitä laiskoja turjakkeita” – 4 yrittäjää perustelee, miksi irtisanomista pitäisi helpottaa

Lakiesitys on luvattu antaa marraskuun puolivälin jälkeen. Sitä ennen esitys käy läpi teknisiä tarkastuksia ja menee myös arviointineuvoston käsittelyyn.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Tarja Kröger ei halunnut arvioida lakiesityksen mahdollisen voimaantulon aikataulua, koska ”sisältö on tällä hetkellä avoin”.

– Hallitus on ollut päättäväinen ja todennut, että toimenpiteemme eivät vaikuta. Me toivomme, että järki siellä voittaisi, ja toimenpiteitä ei tarvita.

”Oikea, tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen”

Monien pienyrittäjien keskuudessa uudistusta toivotaan.

”Viiden hengen firmassa neljä voi huonosti ja yksi porskuttaa aika kivastikin”, satakuntalaisyrittäjä kertoi.

Työoikeuden professorin Seppo Koskisen mukaan lakiuudistuksessa on ongelma yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Myös ministeriön muistiossa todetaan sama ongelma.

Perustuslakikaan ei Koskisen mukaan suoraan estä uudistusta, mutta sillä pitää olla ”hyväksyttävä tavoite”.

Samantapaista pohdintaa on käyty yhdenvertaisuudesta verolainsäädännössä. On katsottu, että hyvätuloisia voidaan perustellusti verottaa enemmän kuin pienempituloisia.

Objektiivisesti voisi ajatellakin, että hyväksyttävyyden mittari täyttyisi, Koskinen sanoo. Sen jälkeen pitää pohtia, ovatko käytetyt keinot ”oikeita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia”.

– Muitakin keinoja kun on, kuten koeajan pidentäminen. Tai laittoman irtisanomisen korvauksissa voisi määritellä, että asteikon minimiä voidaan alentaa eli että ei tulisi jopa ollenkaan korvausta, vaikka irtisanominen olisi laiton.

Jos katsotaan, että irtisanomissuojan alentaminen on keinona oikea ja tarkoituksenmukainen, pitää vielä pohtia oikeasuhtaisuutta. Tässä kohtaa Koskinen pistää stoppia.

Alle 20 työntekijän yrityksiä on kaikista yrityksistä 97 prosenttia, ja työntekijöistä 30 prosenttia työskentelee näissä yrityksissä.

Jos raja olisi kymmenen tai viisi työntekijää, lain piiriin tulisi vähemmän yrityksiä. Koskisen mielestä raja on korkea ja siksi ongelmallinen lain ”oikeasuhteisuuden” vaatimuksen kanssa.

20 työntekijän raja jo yt-laissa

20 työntekijän rajaa käytetään jo niin sanotuissa kollektiivisissa irtisanomisperusteissa eli silloin, kun irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Silloin raja kuitenkin keventää vain tiettyjä menettelytapasääntöjä pienemmille yrityksille.

Hallituksen esitys madaltaisi itse kynnystä irtisanoa.

– Tämä on paljon merkittävämpi asia kuin 20 hengen raja yhteistoimintalaissa.

Uudistuksella tavoitellaan työllistymisen parantumista, mutta siihen ei Koskisen mukaan välttämättä päästä, mikäli irtisanomisherkkyys kasvaa. Tavoite olisi hänen mielestään helpommin saavutettavissa, jos irtisanomissuojan höllennys koskisi vain muutaman tai yhden työntekijän yrityksiä.

SAK:n Elorannan mukaan työntekijärajasta on käyty keskustelua, mutta alentaminen vaikkapa kymmeneen veisi tilannetta hänen mielestään vain huonompaan suuntaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

– Rajan laskemisesta ei taida ratkaisua löytyä, Eloranta sanoi.

Työllistymisen vaikutuksesta vähän näyttöä

Hallitus perustelee lakiuudistusta sillä, että se helpottaisi työllistämistä.

Ministeriön asiantuntija-arvioissa on todettu, että irtisanomissuojan heikentäminen nostaa tutkimusten perusteella tuottavuutta.

Toisaalta muiden maiden kokemusten perusteella henkilöperusteisen irtisanomisen nettovaikutus työllisyyteen on kuitenkin vaikeasti osoitettavissa tai jää pieneksi.

Kynnys voi vaikuttaa yritysten kasvuhalukkuuteen, kun ne lähestyvät rajaa, jolloin irtisanomissuoja tiukkenee.

Henkilöperusteisen irtisanomisen suoja on Suomessa suurin piirtein eurooppalaista keskitasoa.

Irtisanomisperusteena voisi lakiesityksen mukaan käyttää nykyistä vähäisempää työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista tai epäasiallista käyttäytymistä.

Koskinen pitää tänään hovioikeudessa esityksen alisuoriutumisesta, joka olisi yksi peruste helpommalle henkilökohtaiselle irtisanomiselle.

– Tämä on läheinen aihe, se miten tilanne pysyisi kohtuullisena työntekijöille.

– Alisuoriutuminen ei kyllä kovin helppo peruste ole. Tähän asti on lähdetty siitä, että on selkeä jokin vika tai laiminlyönti, josta alisuoriutumisen on johduttava. Normaalilla työntekijällä ei ole ollut ikään kuin yrittäjän tulosvastuuta.

– Jos nyt vika tai laiminlyönti poistuu, heidän asemansa alkaa muistuttaa yrittäjyyttä. Se on kyllä juridisesti tosi hankala asia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?