Professori Hiilamo: ”Huomattava osa pikavippifirmojen tuotoista tulee sosiaaliturvasta”

Julkaistu:

Yhteiskunta maksaa ylivelkaantumisesta ison hinnan sosiaaliturvan kautta. Professori Heikki Hiilamo sanoo, että ongelmiin kannattaisi puuttua nykyistä nopeammin ja sallia henkilökohtainen konkurssi.
Kun suomalainen ylivelkaantuu, hän ei voi tehdä henkilökohtaista konkurssia. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon mielestä yhteiskunta asettuu tällöin velkojien puolelle ja valvoo heidän etuaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset voivat melko huolettomasti tyrkyttää rahaa riskiasiakkaillekin.

– Jos henkilökohtainen konkurssi olisi käytössä, lainanantajien pitäisi olla varovaisempia, kun niillä olisi nykyistä suurempi riski kärsiä tappioita maksamattomista veloista.

Yhteiskunta ei yritä selvittää ylivelkaantuneen ongelmaa, vaikka sillä on sosiaaliturvan maksajana iso rooli tilanteessa.

Hiilamon mielestä täällä hyväksytään, että ylivelkaantunut käyttää pieniäkin tulojaan kuten työttömyyskorvaustaan tai eläkettään velkoihinsa.

Lisäksi hänen elämistään rahoitetaan toimeentulotuella, joka on viimesijainen etuus.

– Toimeentulotuen mitoituksessa ei oteta huomioon velkoja ja korkoja, mutta rahat eivät ole korvamerkittyjä. Moni ostaa vähemmän ruokaa ja vaatteita ja yrittää lyhentää lainojaan.

Käytännössä veronmaksajat maksavat ja luotonantajat hyötyvät.

– Huomattava osa pikavippifirmojen tuotoista tulee sosiaaliturvasta, Hiilamo arvioi.

Suhtautuminen on menneestä maailmasta

Suhtautuminen ylivelkaantumiseen heijastaa Hiilamon mukaan aikaa, jolloin oli säädellyt rahamarkkinat ja asuntolainaa mentiin pankkiin pyytämään hattu kourassa. Hän huomauttaa, että tuolloin lainaa annettiin vain kunniallisiksi arvioiduille ihmisille.

– Jos he käyttivät rahat huonosti, he saivat kärsiä.

Tilanne on nyt aivan toinen. Korot ovat olleet pitkään erittäin matalat ja vippejä markkinoidaan tapana maksaa niin kodinkoneet, lomat kuin muutkin satunnaiset menot.

 

Jos he käyttivät rahat huonosti, he saivat kärsiä.

Suurin mahdollisuus ylivelkaantua tuloihinsa nähden on niillä, joilla on vähiten rahaa. Heillä on Hiilamon mielestä myös suurin riski ajautua velkoineen kaikkein pahimpaan pinteeseen.

Suomessa on käytössä velkajärjestely, mutta kaikkein köyhimmät eivät välttämättä pääse siihen, koska heillä ei ole tuloja tai he jumittuvat byrokratiaan.

– Oikeastaan heillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa velan lopullista vanhenemista, Hiilamo sanoo.

Siihen voi mennä 15 vuotta, sillä yleensä velat vanhenevat tuossa ajassa. Ajat kuitenkin vaihtelevat. Esimerkiksi verovelat unohdetaan viidessä vuodessa.

Tiukkuus tulee kalliiksi

Vuosikausien häpeä ja kitkuttelu jättää jälkensä. Moni ylivelkaantunut kärsii mielenterveysongelmista, muista sairauksista ja työttömyydestä.

Ahdinko rasittaa ihmissuhteita ja taakka voi siirtyä nuoremmalle sukupolvelle.

Ylivelkaantuminen lisää Hiilamon mukaan riippuvuutta sosiaaliturvasta, vaikeuttaa koulutuksen hankkimista, vähentää yleistä yhteiskunnallista luottamusta ja nakertaa innovaatiopotentiaalia.

Yhteiskunnan näkökulmasta se haittaa taloudellista kasvua sekä raha- ja asuntomarkkinoita.

– Tulisi paljon halvemmaksi, jos ylivelkaantumiseen puututtaisiin nykyistä nopeammin ja henkilökohtainen konkurssi olisi mahdollinen, hän sanoo.

Kaikkialla velkavankeus ei kestä vuosia

Hiilamo on vertaillut kotitalouksien ylivelkaantumista Suomessa, Norjassa, Hollannissa, Saksassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa ja käsittelee asiaa uudessa kirjassaan Household Debt and Economic Crises – Causes, Consequences and Remedies.

Norjan ja Suomen järjestelmät ovat Hiilamon mukaan samantyyppisiä.

Saksassa ja Hollannissa ylivelkaantunut ohjataan pakolliseen velkaneuvontaan. Niissä on myös velkajärjestelyn mahdollisuus, mutta ensisijaisesti pyritään ensin vapaaehtoiseen sopimukseen velallisen ja velkojien kanssa.

Yhdysvaltoja ja Britanniaa arvostellaan usein pienituloisten tylystä kohtelusta ja kehittymättömästä sosiaaliturvasta, mutta suhtautumisessa velkoihin ne tekevät Hiilamon mukaan poikkeuksen.

Kummassakin maassa yksityisetkin ihmiset voivat mennä konkurssiin ja sitä kautta päästä veloistaan. Järjestely voi olla ohi muutamassa kuukaudessa.

– Voidaan ajatella, että helppo pääsy veloista kompensoi sitä, että hyvinvoinnin suhteen Yhdysvallat ja Britannia ovat vähän kehittymättömämpiä, hän sanoo.

Hiilamo kannattaa tietyissä tilanteissa tällaista mahdollisuutta saada kaikki velat anteeksi ilman, että velkaantuneella on enää mitään maksuvelvollisuutta.

– Lainsäädännön kehittämisessä tarvitaan kuitenkin huolellista valmistelua, että järjestelmää ei alettaisi käyttää hyväksi, hän miettii.

Onko sinulla kokemuksia ylivelkaantumisesta tai pikavipeistä? Ota yhteyttä Taloussanomien toimitukseen: taloussanomat@sanoma.fi

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jan Hurrin kommentti: Valtion tuottoisan omaisuuden myyminen on muutakin kuin hölmöä

    2. 2

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    3. 3

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    4. 4

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    5. 5

      Helsingin anonyymit leipäjonot muuttuvat, jatkossa kävijät rekisteriin – Syy: Hyvätuloiset ammattijonottajat

    6. 6

      Google-diili työllistää 200 tuulipuiston rakentajaa – myös Haminaan palkataan lisää väkeä

    7. 7

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    8. 8

      Ruotsiin rakennettavaan akkutehtaaseen haetaan työntekijöitä Raahea myöten – luvassa yli 2 000 uutta työpaikkaa

    9. 9

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    10. 10

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    2. 2

      Jan Hurrin kommentti: Valtion tuottoisan omaisuuden myyminen on muutakin kuin hölmöä

    3. 3

      Helsingin anonyymit leipäjonot muuttuvat, jatkossa kävijät rekisteriin – Syy: Hyvätuloiset ammattijonottajat

    4. 4

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    5. 5

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    6. 6

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    7. 7

      Google-diili työllistää 200 tuulipuiston rakentajaa – myös Haminaan palkataan lisää väkeä

    8. 8

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    9. 9

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    10. 10

      USA:n keskuspankki jatkaa markkinoiden rauhoittelua rahaa pumppaamalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    2. 2

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    3. 3

      Kohua herättänyt sähköyhtiö Caruna nostaa jälleen siirtomaksua – Omakotiliitto parahti: ”Pöyristyttävää”

    4. 4

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    5. 5

      Yksinhuoltajan lompakko lihoo, keskituloinen perhe kaivaa kuvetta – katso tästä budjettiehdotuksen voittajat ja häviäjät

    6. 6

      Autoalan yrittäjä lähti koeajolle ja ”hakemaan rahoja” – runneltu Mersu löytyi viikon päästä, takakontissa inhottava yllätys

    7. 7

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    8. 8

      Näin hallituksen budjetti vaikuttaa suomalaisiin: pienituloisten tuloverot alas, perusturvaan 20 euroa ja bensa kallistuu

    9. 9

      IS:n haltuunsa saama raportti paljastaa: Näin parafiininen diesel pelasti hallituksen umpi­kujasta

    10. 10

      Asumisen kulut nousevat kohisten: Rovaniemi 3 400, Kempele 2 300 euroa – katso 59 kunnan lista

    11. Näytä lisää