Kommentti: Kreikka ”seisoo omilla jaloillaan” – totuus on paljon karumpi

Julkaistu:

Kreikan rahoitustuki on virallisesti päättynyt ja maa ”seisoo omilla jaloillaan”. Uskoo ken tahtoo. Todennäköisemmin Kreikka tarvitsee vielä paljon lisää rahaa ja velkahelpotuksia ennen kuin se on tolpillaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Kreikan valtio on vastaanottanut toistaiseksi viimeisen lainaerän muiden eurovaltioiden lainaamaa tai takaamaa tukirahoitusta.

Niinpä Kreikasta liki kymmenen vuotta sitten leimahtanut eurokriisi on nyt virallisesti ohi, ja Kreikkakin seisoo europäättäjien virallisen ilosanoman mukaan vihdoin ”omilla jaloillaan”.

Arkitodellisuus on kuitenkin tyystin toisenlainen kuin virallinen ilosanoma.

Todellisuudessa Kreikan valtio ei ole päässyt eroon saati muuten irtautunut yhdestäkään kriisin aikana alulle pannusta rahoitusohjelmasta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ohjelmien päättyminen tarkoittaa ainoastaan sitä, että Kreikka ei tällä erää saa enää uusia lainaeriä vanhojen päälle. Se on tyystin eri asia kuin rahoitustuesta irtautuminen.

Suurin osa kahdeksan viime vuoden mittaan Kreikalle myönnetyistä liki 290 miljardin euron tukiluotoista on nostettu mutta takaisin maksamatta ja yhä Kreikan valtion piikissä. Kun päälle lasketaan euroalueen keskuspankin EKP:n epäsuorat tukimiljardit, pyöristyy tukisumma 300 miljardiin euroon.

Euromaiden myöntämiä tai takaamia tukiluottoja Kreikalla on piikissään kolmesta eri rahoitusohjelmasta yhteensä noin 230 miljardia euroa.

Lue lisää: Kreikka sai viimeisen hätälainaerän – apua annettu 240 miljardia euroa

Tämänhetkisten lainaehtojen mukaan Kreikan on tarkoitus maksaa tukiluottoja takaisin lainaohjelmittain ja vaiheittain vuosien 2020 ja 2060 välillä.

Todellisen ”exitin” eli rahoitustuesta irtautumisen aika koittaa toisin sanoen aikaisintaan 2060-luvulla, kun tukiluotot on maksettu.

Tosin tuokin tavoite vaikuttaa näillä näkymin epävarmalta tai jopa epätodennäköiseltä. Kreikka on niin raskaassa velkalastissa ja sen talous niin heikko, että maan omat rahkeet tuskin riittävät velkojen maksamiseen.

Virallisen ilosanoman asemesta vaikuttaakin todennäköisemmältä, että Kreikka joutuu ennen pitkää hakemaan taas uutta rahoitustukea entisten tukiluottojen takaisin maksamiseksi. Tai sitten sen on saatava entistäkin mojovampia helpotuksia velkoihinsa.

Tavallista keljumpi noidankehä

Kreikan lohduton rahoitusyhtälö on muuttunut liki toivottomaksi velkaloukuksi ainakin kolmesta syystä:

1) Valtiolla on velkaa nyt 345 miljardia euroa ja noin 180 prosenttia suhteessa maan vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon. Velkamäärä on kriisin aikana ja kriisitoimien vaikutuksesta kasvanut kymmeniä miljardeja euroja ja suhteessa kansantalouden maksukykyyn vielä enemmän.

2) Kreikan kansantalous on kriisin kuluessa ja osin kriisitoimien vaikutuksesta supistunut 25 prosenttia pienemmäksi kuin se oli kriisin alkaessa. Moista syöksyä ei ole mikään muu edes joten kuten kehittynyt kansantalous kokenut rauhan aikana sitten 1930-luvun lamavuosien.

3) Velka- ja talouslukujen heikkenemisen lisäksi tulevaisuuden uskoa on heikentänyt erittäin raskas työttömyys, dramaattinen elintason lasku ja jopa yhteiskuntarauhan rakoilu sekä näitä vitsauksia paenneen nuoren koulutetun aikuisväestön laajamittainen maastamuutto.

Näistä keljuista kehityksistä on syntynyt erikseen mutta varsinkin yhdessä myrkyllinen yhtälö, jonka vaikutukset ovat pitkäksi aikaa heikentäneet niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin yritysten, sijoittajien ja rahoittajien uskoa Kreikan tulevaisuuteen.

Yksityistä pääomaa on jo vuosien ajan poistunut maasta sen minkä pääomaliikkeiden rajoituksilta on päässyt pois livahtamaan. Investoinnit tuottavuutta kohentavaan pääomaan ovat supistuneet yhtä soittoa seitsemän vuotta.

Vuosien ajan yli 20 prosentissa pysytellyt työttömyys ja tuplaten tätäkin korkeampi nuorisotyöttömyys ovat vasta lievästi hellittäneet. Mutta käänne parempaan on koittanut vasta sen jälkeen, kun talous on lakannut supistumasta ja yli 400 000 kreikkalaista on muuttanut ulkomaille.

Tällaisten viheliäisten vitsausten yhteisvaikutus on synnyttänyt itse itseään voimistavan hylkimisreaktion rahoitusmarkkinoilla.

Kreikan talousjama ja rahoitusasema ovat niin surkeat, että valtion on hyvin vaikea houkutella maahan uutta rahoitusta niin huokein ehdoin kuin sillä olisi varaa maksaa.

Tästä seuraa joko rahoituksen houkutteleminen maahan korkeammin kustannuksin kuin olisi varaa maksaa – ja ennen pitkää rahoituskriisin uusi kärjistyminen – tai taas uusien tukiluottojen anominen entisten maksamiseksi.

Tällainen umpikuja häämöttää tällä erää muutaman vuoden tai vasta vuosikymmenen päässä, mutta siellä se väijyy. Ainakaan europäättäjät eivät ole keksineet poliittisesti hyväksyttävissä olevia keinoja päästää Kreikka aidosti ja kestävästi seisomaan omille jaloilleen.

IMF epäilee Kreikan velkakestävyyttä

Euromaiden valtiovarainministerit sopivat viimeksi kesäkuussa taas uusista Kreikan tukiluottojen huojennuksista. Takaisinmaksuaikoja on aiemminkin pidennetty ja korkoja kevennetty, ja niin tehtiin tälläkin kerralla.

Lainojen alkuperäiset ehdot olivat varsin ankaria, jotta Kreikan valtiolle suunnattu rahoitustuki ei vain olisi näyttänyt toisen eurovaltion kielletyltä rahoitustuelta.

Pian europäättäjät kuitenkin oivalsivat, että liian ankarat lainaehdot heikensivät eivätkä kohentaneet lainojen takaisinmaksun todennäköisyyttä.

Niinpä Kreikan tukiluottojen korot on kevennetty nollan prosentin tuntumaan tai korkojen maksuun on myönnetty jopa kymmenen vuoden vapautus. Samoin useimpien erillisten tukiluottojen lyhennykset alkavat vasta kymmenen vuoden vapautusjakson jälkeen.

Europäättäjien virallisen ja varsin toivorikkaan tulkinnan mukaan tähän mennessä myönnetyt lainahuojennukset riittävät. Esimerkiksi EU:n komissio on arvioinut Kreikan selviävän omin keinoin velkojensa takaisin maksamisesta.

Toiveikas tulkinta katsoo Kreikan saavuttavan niin sanotun velkakestävyyden nykyisin rahoitusehdoin ja lainamäärin, kunhan valtio vie loppuun kaikki tukiluottojen ehtoina vaaditut ja tähän mennessä sovitut talouden uudistukset ja talouspolitiikan linjaukset vyönkiristyksineen.

Veloista ja muista velvoitteista selviäminen edellyttää esimerkiksi sitä, että Kreikka kykenee ylläpitämään julkisen talouden tuntuvaa parin prosentin perusjäämää vuodesta toiseen aina 2060-luvulle asti.

Moiseen ei ole yksikään edes joten kuten vapaa demokratia kyennyt eikä moista kannattane odottaa Kreikaltakaan.

Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei usko tavoitteen toteutumiseen eikä se siksi edes suosittele sellaisen tavoittelemista.

Itsekin Kreikan kriisiin sekä rahoittajan että ohjailijan rooleissa osallistunut IMF ei usko EU-komission ja europäättäjien viralliseen toiveikkuuteen.

Päinvastoin IMF arvioi Kreikan rahoitusaseman ja pitkäaikaiset velkanäkymät kestämättömiksi.

Huolet helpottavat hetkeksi mutta eivät katoa

Siitä IMF on EU-komission kanssa yhtä mieltä, että Kreikalle tähän mennessä toimitettu rahoitustuki ja sen ehtoihin jo luvatut lainahelpotukset varmistavat valtion rahoitukseen muutaman vuoden mittaisen seesteisen jakson.

Mutta muutaman helpotuksen vuoden jälkeen IMF:n laskelmat alkavat kulkea aivan toiseen suuntaan kuin EU-komission visiot.

IMF:n viimeksi kesäkuussa päivittämät velkakestävyyslaskelmat perustuvat jo sovittuihin lainaehtoihin ja talouspolitiikan tavoitteisiin.

Niiden perusteella Kreikan valtion velkaisuuden suhdeluku lähtee loivaan laskuun, mutta ensi vuosikymmenen puolivälissä velkaisuuden suhdeluku lakkaa laskemasta ja jämähtää vuosikymmenten ajaksi noin 150 prosenttiin.

Samoin valtion niin sanottu bruttorahoitustarve laskee ensi alkuun suhteellisen jyrkästi mutta kääntyy jo ensi vuosikymmenen alkupuolella uudestaan nousuun.

Tällainen jo ennalta tilapäiseksi tunnistettu helpotus ei estä rahoituksen uutta umpikujaa vaan ainoastaan viivyttää siihen joutumista.

Niinpä IMF on lukuisia kertoja toistanut kantansa, jonka mukaan Kreikan valtion velkavastuita ja lainaehtoja pitäisi vielä keventää tuntuvasti lisää. Samoin julkisen talouden ylijäämävaatimuksia pitäisi sen mukaan keventää.

Periaatteessa muiden euromaiden hallitukset ovat sopineet, että tarvittaessa Kreikan velvoitteita on uudestaan mahdollista keventää. Mutta näillä näkymin tällaisia tarpeita on määrä arvioida vasta vuonna 2032.

Noin pitkää aikaa Kreikka tuskin pysyy taka-alalla. Ei, vaikka europäättäjät luultavasti unohtaisivat Kreikan mieluiten vielä pidemmäksi aikaa kuin vuoteen 2032 asti.

Miksi suotta murehtia pienen syrjäisen euromaan kohtaloa, kun Saksan ja Ranskan suurpankit on jo aikaa sitten lunastettu pois pinteestä?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ex-hoitaja pärjää eläkkeellään Portugalissa – syö ravintolassa liki päivittäin, silti rahaa jää säästöön

    2. 2

      Asuntosijoittaja Tellervo Uotilalla on lähes 20 sijoitusasuntoa – erityisesti yksi niistä tuottaa loistavasti

    3. 3

      Ilkka Herlin povaa vaikeita aikoja suomalaisille: ”Kasvun rajat on saavutettu”

    4. 4

      Sama raha riittää pidempään Portugalissa – katso, mistä joudut pulittamaan enemmän Suomessa

    5. 5

      Taksijohtaja varoittaa uudesta ilmiöstä: lyhyt pikkujoulumatka saattaa sisältää ison hintalapun – ”Kannattaa skarpata hiukan”

    6. 6

      Kommentti: Britannian talous on pian pulassa, mutta syy ei ole brexit

    7. 7

      Orpo tyrmäsi Ykkösaamussa eläkeläisten lisärahat: "Minä en sellaista lupausta voi antaa"

    8. 8

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    9. 9

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    10. 10

      ”Tyydyttäväkuntoinen” mökki olikin umpilaho – kauppakirjan yksi merkintä tuli ostajalle todella kalliiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-hoitaja pärjää eläkkeellään Portugalissa – syö ravintolassa liki päivittäin, silti rahaa jää säästöön

    2. 2

      Asuntosijoittaja Tellervo Uotilalla on lähes 20 sijoitusasuntoa – erityisesti yksi niistä tuottaa loistavasti

    3. 3

      Sama raha riittää pidempään Portugalissa – katso, mistä joudut pulittamaan enemmän Suomessa

    4. 4

      Kommentti: Britannian talous on pian pulassa, mutta syy ei ole brexit

    5. 5

      Ilkka Herlin povaa vaikeita aikoja suomalaisille: ”Kasvun rajat on saavutettu”

    6. 6

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    7. 7

      Orpo tyrmäsi Ykkösaamussa eläkeläisten lisärahat: "Minä en sellaista lupausta voi antaa"

    8. 8

      Taksijohtaja varoittaa uudesta ilmiöstä: lyhyt pikkujoulumatka saattaa sisältää ison hintalapun – ”Kannattaa skarpata hiukan”

    9. 9

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    10. 10

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen tyrmistyi, kun kylpyhuoneeseen ilmestyi putkiremontissa 16 sentin kynnys – nyt taloyhtiötä odottaa kallis lasku

    2. 2

      Ex-hoitaja pärjää eläkkeellään Portugalissa – syö ravintolassa liki päivittäin, silti rahaa jää säästöön

    3. 3

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    4. 4

      Välittäjä vaati kauppakirjaan ratkaisevan ehdon – mökkiseikkailu maksoi ostajalle 200 000 euroa

    5. 5

      Tässä on Suomen pienin eläke – pärjäisitkö tällä summalla?

    6. 6

      ”Tyydyttäväkuntoinen” mökki olikin umpilaho – kauppakirjan yksi merkintä tuli ostajalle todella kalliiksi

    7. 7

      Yksin asuvan menoihin riittää 1130 e/kk pk-seudun ulkopuolella – katso, paljonko eri kotitaloudet tarvitsevat rahaa elämiseen

    8. 8

      Trokarit iskivät Fazerin uutuuteen – laatikollisesta suklaata pyydetään 299 euroa

    9. 9

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    10. 10

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    11. Näytä lisää