Onko sinulla rahanarvoista rahaa jemmassa? Nämä markat ja pennit voivat olla jopa tuhansien eurojen arvoisia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Onko sinulla rahanarvoista rahaa jemmassa? Nämä markat ja pennit voivat olla jopa tuhansien eurojen arvoisia

20 markan kultakolikosta on pulitettu huutokaupassa jopa 17 500 euroa.

20.8.2018 6:52

Vaikka markka-aika on mennyttä aikaa, suomalaisilla on edelleen vanhaa valuuttaa hallussaan.

Jotkut ovat säilöneet markkoja muistoksi, toiset keränneet niitä rahakokoelmiinsa.

Isovanhempien luona saattaa hyvinkin olla ”rahasalkku”, johon on jemmattu kolikoita ja seteleitä vuosikymmenten varrelta.

Viime sunnuntaina Ilta-Sanomat kertoi putkiremonttia tehneestä Niklas Rissasesta, joka löysi kuopiolaisesta asunnosta 18 000 markan arvosta hyväkuntoisia sadan markan seteleitä. Asiasta uutisoi ensin Savon Sanomat.

Lue lisää: Putkiremonttia tehnyt Niklas löysi kylpyammeen takaa seinästä paketin – sisältö saattaa olla hyvinkin arvokas

Merkittävää rikastumisen mahdollisuutta tällaisiin rahakokoelmiin ja -kätköihin harvemmin silti liittyy.

Markkoja ei ensinnäkään ole voinut vaihtaa euroiksi sitten vuoden 2012 jälkeen. Vanhojen rahojen numismaattinen arvo riippuu taas pitkälti siitä, kuinka harvinaisia ne ovat.

– Kaikkein arvokkaimmat kolikot ja setelit on sitä paitsi suurilta osin jo ostettu pois kuljeksimasta. Löydöt on jo löydetty, Suomen Numismaatikkoliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Erkki Lähderanta sanoo.

Tämä ei kuitenkaan kokonaan poissulje mahdollisuutta törmätä kerran elämässään rahanarvoiseen rahaan. Niinpä mieleen kannattaa painaa ainakin seuraavat kolikot ja setelit.

Kolikot

Hyvä nyrkkisääntö kuuluu seuraavasti: kultakolikot ovat aina vähintäänkin kullanarvoisia.

Muita metallirahojen arvoon vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa lyöntimäärät ja -vuodet.

20 markan kolikko vuodelta 1912

Kyse on ylivoimaisesti kalleimmasta suomalaisesta kultarahasta, jos kolikkoon on painettu L-kirjain.

– L-kirjain viittaa silloiseen rahamestariin Conrad Lihriin. Hänen nimikirjaimensa on painettu vain muutamiin kahdenkymmenen markan kultakolikoihin. Lihr ehti olla vuonna 1912 rahamestari vain vähän aikaa, kun Isak Sundell korvasi hänet kesken vuoden, Lähderanta kertoo.

Lihrin nimikirjaimella varustetusta kultakolikosta on maksettu jopa 17 500 euroa Numismaattisen yhdistyksen huutokaupassa.

25 ja 50 pennin hopeakolikot vuodelta 1876

Nämä ovat niin sanottua keisarin heittorahaa, Lähderanta toteaa.

– Tarinan mukaan Venäjän keisari heitteli kolikoita kansalaisille, kun hän kävi Helsingissä vuonna 1876. Mitään vahvistusta tälle on mahdoton esittää, mutta aikakirjojen mukaan keisari todella kävi tuona vuonna Helsingissä.

Lähderannan mukaan hopeapennien arvo liikkuu tuhansissa euroissa.

50 pennin hopeakolikko vuodelta 1876 on niin sanottua ”keisarin heittorahaa”.­

100 ja 200 markan kultakolikot vuodelta 1926

Markka sidottiin toistamiseen kultakantaan vuonna 1926. Tätä juhlittiin painamalla kultaisia 100 ja 200 markan kolikoita. Näiden kolikoiden arvo on nykyisellään noin tuhat euroa.

– Kolikot ovat paitsi arvokkaita myös kauniita, Lähderanta sanoo.

100 markan kultakolikko painettiin vuonna 1926, kun markka sidottiin toista kertaa kultakantaan.­

Setelit

Toisin kuin metallikolikot, setelit ovat pelkkää paperia. Niinpä seteleiden keräilyarvo riippuu osittain niiden nimellisarvosta.

Kutakuinkin yhtä ratkaiseva merkitys on setelien kunnolla.

Jos seteli ei ole harvinainen tai iskemättömässä kunnossa, iällä ei juurikaan ole painoarvoa, ellei raha ole tehty tsaarinajalla tai sitä ennen.

40 markan seteli vuodelta 1862

Seteli on paitsi harvinainen myös nimellisarvoltaan erikoinen.

Lähderannan mukaan tällainen seteli on tarkoitus huutokaupata kuukauden päästä Oulussa.

– Kyse on erittäin arvokkaasta rahasta, sillä jo sen lähtöhinta on 10 000 euroa.

40 markan seteli vuodelta 1862 on harvinaisuus.­

500 markan seteli vuodelta 1975

Seteliä koristavat Urho Kekkosen kasvot. Tämä ei silti vielä tee setelistä harvinaista.

– Kekkos-seteli on harvinainen, jos sen sarjanumeron edessä on I-kirjain. Iso i-kirjan nimittäin viittaa korvaavaan seteliin, Lähderanta selittää.

I-kirjaimella varustetun setelin arvo saattaa olla 3 000, jopa 4 000 euroa.

1 markan seteli vuodelta 1963

Vanhojen seteleiden arvo nousee joskus sen mukaan, kuka Suomen Pankin johtokunnasta setelin on allekirjoittanut. Harvinainen allekirjoitus niin ikään korottaa setelin hintaa.

– Jos yhden markan setelissä vuodelta 1963 on pankkihenkilö Eigil Sacklénin allekirjoitus, setelin arvo voi olla muutamia satoja euroja, Lähderanta sanoo.

Jos markan setelissä vuodelta 1963 on Eigil Sacklénin allekirjoitus, arvo voi olla muutamia satoja euroja. Kuvan setelissä ei kuitenkaan ole Sacklénin allekirjoitusta.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?