Onko Suomella varaa menettää osaajia, joilla on ulkomainen tutkinto? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”

Jody Merelle ja lapset Minttu, Niko ja Luca.

Julkaistu: 15.8.2018 15:24

Somerolainen perheenäiti kertoo kokemuksistaan työnhausta. Työ- ja elinkenoministeriön asiantuntijan mukaan tavoitteeksi työmarkkinoilla voisi ottaa sen, että mentäisiin osaaminen edellä.

Englannissa syntynyt ja Suomessa pitkään asunut suomalais-englantilainen Jody Merelle nosti Facebook-päivityksessään esiin ongelman, joka ei ole yksittäinen tapaus Suomessa.

Työtä hakeva suomea taitava ja koulutettu ei saa aina helposti töitä, vaikka olisi osaava ja innokas.

Jody Merellen mielestä Suomella ei ole varaa menettää osaajia.

– Pyydän teiltä apua! Olen puoleksi suomalainen puoleksi englantilainen – syntynyt Englannissa ja asunut Suomessa 10 vuotta. Äidinkieleni on siis englanti, mutta puhun sujuvaa suomea, hän kertoo Facebookissa.

Hän syntyi Lontoossa.

– Ongelma on, että taustastani huolimatta en kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään, koska pohjakoulutukseni on muualta ja aina täällä "vääränlainen", hän kertoo.

Suomalainen jäykkä järjestelmä karkottaa osaajia

Taloussanomat kysyi häneltä, millaisia vaikeuksia hän on kohdannut työnhaussa.

– Työnantajat ovat kertoneet minulle, että heillä on tosi vaikea tilanne. Suomalainen systeemi on niin jäykkä, että vaikka minulla on laaja kokemus ja tutkintoja suoritettuina, ne eivät vastaa Suomen jäykkää järjestelmää, Jody Merelle kertoo.

Merelle on valmistunut maisteriksi, ja hänellä on laaja työkokemus.

– Olen valmistunut maisteriksi kansainvälisistä suhteista ja espanjan kielestä Skotlannissa. Sen jälkeen suoritin kaksi brittiläisen post graduate diploma in law -tutkintoa eli sikäläistä lakitutkintoa, jotka antavat asianajajan pätevyyden. Sikäläiset lain opinnot ja tutkinnot ovat erilaisia kuin Suomessa. Täällä Suomessa olen valmistunut sekä valmentajaksi että ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi. Tämän jälkeen olen suorittanut psykoterapian maisteriopinnot Englannissa. Terapeuttina minulla on kolme vuotta kokemusta yksityiseltä sektorilla.

Lapsiperheen äiti

Jody Merelle on seitsemän lapsen äiti.

– Kolme heistä on enää kotona. Kotona 7-vuotias Minttu, 9-vuotias Niko ja 10-vuotias Luca . Minulla on suomalainen mies. Asumme tällä hetkellä Somerolla. Olen ollut Somerolla seitsemän vuotta, ja täällä on ollut ihana asua. Täällä olen ollut töissä Somero-opistossa englannin opettajana.

– Ongelma työnhaussa on, että taustastani huolimatta en kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään, koska pohjakoulutukseni on muualta ja aina täällä ”vääränlainen”, hän sanoo.

Koskee monia työtä hakevia

Hän ei puhu vain oman työnsaantinsa vuoksi, vaan häntä ihmetyttää koko ilmiö laajemmin.

– Onko Suomella varaa menettää osaajia, joilla on ulkomainen tutkinto, hän kysyy.

Hän kertoo työkokemuksestaan.

– Olen ollut töissä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Ranskassa. Suomessa olen ollut töissä Euroopan kemikaalivirastossa. Silti en saa töitä Suomesta. Jos lähetän työhakemuksen Suomeen, siihen ei joskus edes vastata. Englannista saa ainakin vastauksen, ja useimmiten he kutsuvat haastatteluun. Jos tausta on vähän erilainen kuin muilla, se voi olla siellä jopa eduksi. Minulle on tullut tunne, että vaikka olen kaksoiskansalainen, en kelpaa tänne Suomeen, hän kertoo.

Hänellä on mielessään käytännön ehdotus Suomen työmarkkinoiden jäykkyyden parantamiseksi.

– Työnhakuun voisi ottaa käytännöksi lauseen vaadittavasta tutkinnosta ja lisätä siihen sanat tai vastaava. Tällainen käytäntö on monissa maissa, hän sanoo. Muutamat ihmiset ovat ehdottaneet minulle ihan tosissaan, että vaihtaisin sukunimeni, hän kertoo.

Perhe suunnittelee nyt muuttoa Jyväskylään.

– Työmahdollisuudet voisivat olla paremmat kuin täällä, Jyväskylä on halvempi paikka asua kuin pääkaupunkiseutu, hän pohtii.

Ministeriö: Pitäisi mennä osaaminen edellä

Taloussanomat kysyi työ- ja elinkeinoministeriöstä asiasta yleisellä tasolla.

– Aika usein keskustelussa ovat esillä ne ammatit, jotka ovat tarkkaan säädeltyjä. Näitä on noin 70, ja ne ovat pääasiassa terveydenhuollon ja opetuksen alalta. Tällaisissa ammateissa työskenteleminen Suomessa edellyttää esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston eli Valviran tai opetushallituksen myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Sari Haavisto sanoo.

Hän muistuttaa, että valtaosa ammateista tai töistä ei ole tällä tavoin yhtä tarkkaan säänneltyjä.

– Entistä useammin pitäisi nähdä, että osaamisen tunnistaminen on tärkeä asia työmarkkinoilla. Tavoitteeksi voisi ottaa sen, että mentäisiin osaaminen edellä eikä pitäisi ajatella sitä, missä tutkinnot on suoritettu. Tämä voisi olla yleinen kehittämisen kohde Suomessa, hän kertoo.

Haaviston mukaan on tietysti realiteetti, että jonkinlaista täydennyskoulutusta Suomessa usein tarvitaan.

– Täydennyskoulutuksen kehittämien ja alkukartoitus olisivat hyviä apuneuvoja, jotta ulkomailta tulevat osaajat pääsisivät nykyistä paremmin töihin, ja näiden osalta on viime vuosina paljon tehtykin, hän sanoo.

– Olisi pohdittava myös sitä, etteivät vaatimukset suomen tai ruotsin osaamisella ole liian kovat suhteessa työssä tarvittavaan kielitaitoon, hän kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?