Mitä voisi tapahtua, jos Suomi ottaisi 8 500 maahanmuuttajaa enemmän joka vuosi? Ekonomisti vastaa

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki kertoo Taloussanomille, että maahanmuutto voisi olla jopa yksi keino Suomen kestävyysvajeen ongelman ratkaisussa.

Keskuskauppakamarin Mauri Kotamäen mukaan kouluttautuneenkin maahanmuuttajan voi olla vaikea saada selvää Maahanmuuttoviraston byrokratian ohjeista.

14.8.2018 14:30

Maahanmuuttajien heikosta työllisyydestä voi seurata suuri taloudellinen vaikutus Suomelle. Suomen maahanmuuttopolitiikkaan on etsitty uusia avauksia, joilla olisi myönteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen.

– Työperäisen maahanmuuton merkitystä voisi korostaa nykyistä enemmän, Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki kertoo Taloussanomille.

Eläkkeiden maksajia tulisi lisää

Hän korostaa, että maahanmuutolle on monia syitä ja muuttajat tulevat hyvin erilaisista kulttuurisista taustoista. Kotamäki on kirjoittanut aiheesta Taloustaidon blogissaan.

– Maahanmuutto voisi olla jopa yksi keino Suomen kestävyysvajeen ongelman ratkaisussa, hän sanoo.

Kestävyysvaje tarkoittaa väestön ikäsidonnaisten menojen kasvusta johtuvaa julkisen talouden vajetta.

Kyse on siis siitä, miten hyvinvointipalvelut kyetään säilyttämään, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja työssä käyvien määrä suhteessa vanhusväestöön vähenee.

Suomi voisi hyötyä maahanmuutosta

Kotamäki antaa laskuesimerkin siitä, miten Suomi hyötyisi maahanmuutosta.

– Jos Suomi ottaisi vuodessa 8 500 maahanmuuttaja enemmän kuin nykyään, se vähentäisi pitemmän päälle eläkemaksuja tasaisesti yli prosentin vuodessa. Kyse olisi vähitellen miljardeista, hän kertoo.

Hän viittaa Eläketurvakeskuksen laskelmaan, jossa nettomaahanmuutto olisi joka vuosi 8 500 korkeampi kuin edellisenä.

Laskelman oletuksena on, että maahanmuuttajien työllisyys on kantaväestöä matalampaa, mutta ero pienenee vähitellen.

– Eläkejärjestelmän näkökulmasta maahanmuutto olisi siis hyvä asia, koska Suomen julkisen talouden tilanne paranisi, hän kertoo.

Järjestelmissä vielä korjattavaa

Miten työperäisen maahanmuuton järjestelmiä voisi parantaa, jotta tällainen kehityskulku toteutuisi?

– Tämä on iso kysymys, mutta kokemukseni mukaan kouluttautuneenkin maahanmuuttajan voi olla vaikea saada selvää Maahanmuuttoviraston byrokratian ohjeista. Järjestelmämme on liian monimutkainen. Ehtoja voisi yksinkertaistaa ja selventää, hän sanoo.

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki arvioi, että Sveitsi näkee työperäisen maahanmuuton hyvänä asiana koko yhteiskunnalle.

Kotamäen mukaan jotkut maat ovat toimineet toisin.

– Esimerkiksi Sveitsi näkee työperäisen maahanmuuton hyvänä asiana koko yhteiskunnalle. Taustalla voi olla tietysti Sveitsin itsekästä valikointia, mutta järjestelmätason ongelmia kannatta alkaa ratkoa, hän sanoo.

Kotamäki antaa esimerkin, mistä Suomessa voisi aloittaa.

– Suomen koulutusta arvostetaan ja täällä ulkomaalainen voi opiskella korkeakoulututkinnon. Suomeen jääminen voi kuitenkin olla yllättävän vaikeaa, kun maahanmuuton ja oleskelun ehdot ovat vaikeasti tulkittavissa. Suomessa verovaroin koulutettu voi pahimmassa tapauksessa jättää Suomen, hän pohtii.

Aiheesta on kirjoittanut aiemmin Verkkouutiset.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?