Kommentti: Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, Danske Bankille tuskin käy kuinkaan

Julkaistu:

Rahanpesua ei toistaiseksi ole onnistuttu kitkemään lakeja säätämällä. Suuret pankit ovat selvinneet rahanpesuskandaaleista varsin vähällä, Samuli Niinivuo kirjoittaa.
Viisi vuotta sitten Danske Bank sai sisäisen ilmiannon kautta tiedon, että sen Viron sivukonttoreissa oli meneillään jotain hämärää.

Konttorien asiakkaina oli veroparatiiseihin rekisteröityjä yrityksiä, joiden todellisista omistajista ei ollut tietoa. Tilien kautta taas oli siirrelty rahaa yrityksille, jotka myivät muun muassa arvokiinteistöjä ja jalokiviä.

Danske Bank reagoi vihjeeseen ja sulki kahdenkymmenen venäläisasiakkaan tilit kaikessa hiljaisuudessa. Epäselvyydet alkoivat paljastua vasta syyskuussa 2017, kun tanskalaislehti Berlingske uutisoi asiasta.

Nyt Tanskan suurin pankki on rahanpesuskandaalin silmässä. Viranomaiset epäilevät, että Viron konttoreissa olisi pesty rahaa yli seitsemän miljardin euron edestä vuosina 2007–2015.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vaikka rahanpesuun liittyvää lainsäädäntöä on kehitetty ja tiukennettu, laittomat rahavirrat liikkuvat edelleen.

Tämän ja viime vuoden aikana rahanpesusta on Danske Bankin lisäksi epäilty useita muita eurooppalaisia pankkeja. Pankkeja on tutkittu Virossa, Latviassa ja Maltalla sekä Saksassa.

Kaikkiin tapauksiin kytkeytyy Venäjältä ja Azerbaidžanista virrannut raha, jota pankkien kautta on siirretty laajemmalle Eurooppaan. Rahavirtojen epäillään liittyvän korruptioon. Varmuutta tästä ei kuitenkaan toistaiseksi ole.

Likaisen rahan kulkeutumisesta virallisen talouden kiertoon ovat hiljattain kertoneet myös veroparatiiseja koskeneet perättäiset tietovuodot. Veroparatiisien asiakkaisiin on lukeutunut järjestäytyneessä rikollisuudessa mukana olevia henkilöitä.


Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkaminen on vaikuttanut keskeisesti siihen, miksi laiton raha on saanut otteen pankkijärjestelmästä ja imeytynyt sitä kautta viralliseen talouteen.

Onkin ironista, että rahanpesua ryhdyttiin kaitsemaan juuri silloin, kun purkuvimma oli länsimaissa kovimmillaan.

Huumesota kriminalisoi rahanpesun

Rahanpesu kriminalisoitiin ensimmäisenä Yhdysvalloissa vuonna 1986.

Lain säätäminen liittyi presidentti Ronald Reaganin käymään sotaan huumeita vastaan, ja siksi laki koski aluksi vain huumekaupan tuottoja.

Koska sotaa käytiin kaikilla rintamilla, maailman joka kolkassa, myös monet muut maat alkoivat säätää rahanpesulakeja.

Pian kuitenkin ymmärrettiin, ettei rahanpesu ollut kytköksissä pelkästään huumekauppaan. Niinpä osarikoksien luetteloon lisättiin muun muassa veronkierto, lahjonta ja laittomat uhkapelit.

Samalla päivänvalon näkivät sellaiset periaatteet, kuten ”tunne asiakkaasi” ja ”epäilyttävistä transaktioista raportointi”.


Huumeiden vastaisen sodan tulokset tunnetaan varsin hyvin: Psykotrooppisten aineiden käyttö ei ole vähentynyt – huumekaupasta sitä vastoin on kehkeytynyt maailman suurinta laitonta bisnestä.

Mutta onko huumerahan pesemistä sitten onnistuttu rajoittamaan huumeiden käyttöä paremmin?

Kahden Bogotán yliopiston ekonomistin, Alejandro Gavirian ja Daniel Mejían, selvitys vuodelta 2012 antaa jonkin verran osviittaa.

Raportin mukaan Kolumbiassa 97,4 prosenttia huumekaupasta saatavista tuloista pestään säännönmukaisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan pankkijärjestelmän kautta erilaisina finanssioperaatioina.

– Samalla kun huumerikollisuus ja -sota tuottavat tuhoa Kolumbian kaltaisissa maissa, länsimaiset pankit niittävät miljardeja laittomien aineiden kaupasta, ekonomistit kommentoivat The Observer -lehdelle vuonna 2012.

Likainen ”pelastuspaketti”

Vuonna 2008, kun finanssikriisi sai niskalenkin kansainvälisestä taloudesta, pankkien pääasiallinen ongelma oli maksuvalmius.

Ne eivät yksinkertaisesti olleet varautuneet tilanteeseen, jossa markkinoilta saatava rahoitus tyrehtyy ja likvidien varojen tarve kasvaa äkillisesti.

Tämän seurauksena lukuisat pankit joutuivat todellisen konkurssiuhan alle. Yksi seikka kuitenkin pelasti ne kaatumiselta: rikollisten pesemä raha.

Näin väitti YK:n huumeiden ja rikollisuuden vastaisen viraston johtaja Antonio Maria Costa The Observer -lehden haastattelussa vuonna 2009.

Hänen mukaansa laittoman talouden – lähinnä juuri huumekaupan – puolelta virrannutta rahaa käytettiin sumeilematta pankkien välisten lainojen rahoittamiseen.

Hätä ei lue lakia, joku voisi sanoa. Costan näkökulmasta vuoden 2008 tapahtumat kuitenkin osoittivat, että rikollinen pääoma ja rahanpesu olivat vakiinnuttaneet asemansa pankkijärjestelmässä.

– Likaisesta rahasta on kehkeytynyt paljon kuviteltua vakavampi ongelma, Costa sanoi.

Rikkaat maat otollisinta maaperää rahanpesulle

Lontoossa, Harley Streetin varrella sijaitsee pieni perinteikäs englantilainen kivitalo. Ulkoa katsottuna tuskin arvaisi, että rakennuksessa toimii yli 2 000 yritystä.

Tai toimii ja toimii. Vuonna 2016 brittilehti The Guardian paljasti talon olevan täynnä niin sanottuja kuoriyhtiöitä. Ne eivät käytännössä ole muuta kuin postiosoite, puhelinvastaaja ja kaksisivuinen asiakirja, jossa kerrotaan yhtiön toimiala.

Rahanpesun kannalta tällaiset kuoriyhtiöt ovat tuiki tarpeellisia. Ne ovat laillisia ja niiden avulla saatetaan luoda uskottava julkisivu sellaiselle toiminnalle, joka yksilön tekemänä olisi epäilyttävää.

Koska yhtiöt määritellään oikeushenkilöiksi, niiden nimissä voi myös solmia sopimuksia, avata pankkitilejä ja hallinnoida varoja.

Lisäksi kuoriyhtiöt antavat lopullisille edunsaajilleen merkittävän anonymiteetin. Näin on etenkin, jos yhtiö on toisen yrityksen omistuksessa ja lopullinen edunsaaja itse asuu lainkäyttöalueella, joka ei edellytä hänen nimensä ilmoittamista.

Tämä ei toki tarkoita, että Harley Streetillä sijaitseva talo olisi täynnä vain rahanpesuun valjastettuja yrityksiä. Lontoossa, varsinkin finanssikeskus Cityn alueella, mahdollisuudet rahanpesuun ovat kuitenkin huomattavat.

Asia käy ilmi australialaisen Griffithin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta.


Global Game Shell -nimisen tutkimuksen perusteella juuri Iso-Britannia ja Yhdysvallat tarjoavat kaikkein otollisimman maaperän rahanpesuun tarkoitetun kuoriyhtiön perustamiselle.

Tutkijoiden yllätykseksi paljon haastavampaa rikollista toimintaa peittävän yhtiön perustaminen oli kehitysmaissa ja veroparatiiseissa. Periaatetta asiakkaan tunnistamisesta noudatettiin niissä tiukemmin kuin rikkaissa OECD-maissa.

Liian suuria kaatumaan?

Danske Bank on tällä hetkellä tanskalaisten syyttäjien käynnistämän rikostutkinnan kohteena. Aika näyttää, mihin tutkinta lopulta johtaa. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, pankille ei välttämättä käy kuinkaan.

Rahanpesukohun keskelle joutuneet pankit nimittäin ovat selvinneet rikkeistään varsin vähällä. Ne ovat maksaneet liikevaihtoonsa nähden verrattain pieniä sakkoja ja saaneet jatkaa toimintaansa normaalisti.

Joitakin henkilöitä on saatettu irtisanoa kohun rauhoittamiseksi, mutta harvoin – jos koskaan – kukaan on päätynyt vankilaan.

Näin siis jopa tapauksissa, joissa yhdysvaltalaiset pankit ovat pesseet satojen miljoonien, joskus miljardien, dollarien edestä Meksikon huumekartellien rahaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      SAK vetää osittain pois yrittäjät raivostuttaneen kampanjansa

    2. 2

      Krista, 23, pyörittää huoltoasemaa – ”Vuosi sitten olin varma, ettei minusta tule koskaan bensayrittäjää”

    3. 3

      Osa yrityksistä on saanut tietomurroista tarpeekseen – rakentavat omaa nettiä

    4. 4

      IL: Tällä kansanedustajalla eniten ulosottovelkaa

    5. 5

      Danske Bank: Työntekijävaje hidastaa talouskasvua

    6. 6

      Tanskan yleisradioyhtiö irtisanoo noin 400 – taustalla säästöpäätös

    7. 7

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    8. 8

      SAK:n uusi mainos raivostuttaa – ”Itsetarkoituksena ei ole sokeerata ketään”

    9. 9

      Opettajan palkka on nyt 3 550 euroa

    10. 10

      S&P Global Ratings pitää Suomen luottoluokituksen ennallaan – taso voi laskea, jos rakenneuudistukset epäonnistuvat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    2. 2

      SAK:n uusi mainos raivostuttaa – ”Itsetarkoituksena ei ole sokeerata ketään”

    3. 3

      Trump määräsi uudet 200 miljardin dollarin tuontitullit Kiinaa vastaan – vastatoimia odotetaan

    4. 4

      Krista, 23, pyörittää huoltoasemaa – ”Vuosi sitten olin varma, ettei minusta tule koskaan bensayrittäjää”

    5. 5

      Trump määräsi tuontitullit Kiinaa vastaan – Kiina ryhtyy vastaiskuun

    6. 6

      Jos asuntokaupat menevät pieleen, mikä on välittäjän rooli? ”Häntä ei voi periaatteessa asettaa vastuuseen”

    7. 7

      Palaneen kynttilätehtaan toimitusjohtaja aloitti vasta kaksi viikkoa sitten: ”Ei oikein voi sanoin kuvailla, miltä tuntuu”

    8. 8

      EU tutkii: Tekivätkö BMW, Volkswagen, Audi ja Daimler salaisen sopimuksen?

    9. 9

      SAK vetää osittain pois yrittäjät raivostuttaneen kampanjansa

    10. 10

      Osa yrityksistä on saanut tietomurroista tarpeekseen – rakentavat omaa nettiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Huomasitko, mitä Lidlissä tapahtui? Tästä syystä esimiestä ei juuri enää kuuluteta kassalle

    2. 2

      Nelihenkinen perhe muutti Saarijärvelle askeettiseen mökkiin täysin keskelle korpea – rahaa menee vain 800 €/kk

    3. 3

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    4. 4

      Katso, paljonko ammatissasi keskimäärin tienataan – valtiolla ja kunnissa voi olla paremmat ansiot

    5. 5

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    6. 6

      Makuunin ikkunoilta löytyi jopa tuhansien eurojen arvoisia esineitä – ”Tuntuvat kiinnostavan”

    7. 7

      Yhdestä sähköautosta nousi myrsky taloyhtiössä – näin kiista lopulta ratkesi

    8. 8

      ”Huippusijainnilla” paritalon puolikkaan myynyt antoi väärää tietoa ostajalle – myyjälle napsahti kymppitonnien lasku

    9. 9

      Ronja, 22, kertoo kuinka velkaantui viidessä kuukaudessa 50 000 euroa – otti lainaa 23 eri yhtiöstä

    10. 10

      7 esimerkkiperhettä: Katso, kenen reaalitulot kasvavat tänä ja ensi vuonna

    11. Näytä lisää