Kommentti: Rahasta on pulaa, ja sitä on rajattomasti

Julkaistu:

Keskuspankit voisivat yhtä lailla elvyttää taloutta syöttämällä rahaa suoraan valtioille, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Kukapa ei olisi kymmenen viime vuoden kuluessa kuullut lukuisia kertoja, että maan hallitusten on aivan pakko kiristää julkisen talouden vyötä?

Julkisia menoja on useissa euromaissa ollut pakko leikata ja verotusta kiristää, kun valtio uhkaa velkaantua liikaa eikä rahaa kerta kaikkiaan riitä entisenlaisiin menoihin.

Mutta kukapa ei olisi pannut merkille sitäkin, että samaan aikaan keskuspankkiirien on ollut aivan yhtä suuri pakko höllentää rahapolitiikan vyötä?

Keskuspankit ovat synnyttäneet ja pumpanneet liikkeeseen ennen kokemattomia määriä uunituoretta rahaa, etteivät talouden rattaat täysin pysähdy.

Näin siitä huolimatta, että alituisen rahapulan niukkuudessa toimivat hallitukset ja rajoittamattomien rahalähteiden avulla toimivat keskuspankit edustavat useimmissa nykyvaltioissa saman talouspolitiikan laajan kokonaisuuden kahta eri osaa.

Ainakin periaatteessa hallitusten finanssipolitiikka ja keskuspankkien rahapolitiikka tavoittelevat yhtä ja samaa ”yleisen edun” tavoitetta.

Yhteisestä tavoitteesta huolimatta hallitusten talouspoliittisia ja keskuspankkien rahapoliittisia toimia on erityisesti kymmenen viime vuoden kuluessa leimannut joukko ilmeisiä ristiriitoja.

Näiden talouspolitiikan rinnakkaisten osien vaikutukset ovat käyneet osin jopa suoraan toisiaan vastaan sen sijaan, että ne täydentäisivät toistensa vaikutuksia ja tukisivat yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Erikoisin ristiriita koskee juuri rahan riittävyyttä tai niukkuutta.

Erityisen erikoiseksi tämän ristiriidan tekee se, että nykyisin kautta läntisen maailman käytössä oleva rahajärjestelmä ei pode minkäänlaista luonnonlakeihin perustuvaa rahamäärän rajoitetta.

Nykyisenkaltaista rahaa on mahdollista tuottaa kuin tyhjästä tempaisten sananmukaisesti rajaton määrä.

Suomen ja muidenkin länsimaiden hallitusten rahapula onkin useimmiten poliittinen valinta eikä politiikan ulkopuolelta tuleva välttämätön pakko saati tieteellinen tosiasia.

Euroalueen EKP ja joukko muita keskuspankkeja on omilla toimillaan osoittanut, että ne voivat milloin tahansa synnyttää talouteen uutta rahaa niin paljon kuin on tarvis.

Ne ovat luoneet tyhjästä uutta rahaa hetkittäin useiden kymmenien miljardien eurojen arvosta kuukaudessa ja tähän mennessä yhteensä useiden tuhansien miljardien eurojen arvosta.

Suurimman osan raharuiskeistaan keskuspankit ovat suunnanneet erityyppisiä arvopapereita ostamalla finanssimarkkinoille liikepankkien ja suursijoittajien käyttöön.

Arvopaperiostot ovat voimakkaasti nostaneet ostettujen ja muidenkin arvopaperien hintoja sekä laskeneet korkoja.

Rahaelvytys on epäsuorasti tukenut valtioidenkin rahoitusta, sillä korkojen lasku on alentanut valtioiden velkarahoituksen kustannuksia. Suurin osa raharuiskeiden aikaan saamasta arvopaperimarkkinoiden kurssinoususta on kuitenkin jäänyt finanssimarkkinoiden hyväksi.

Radikaalin rahaelvytyksen yksi ristiriitainen sivuvaikutus on osaltaan voimistanut tulo- ja varallisuuserojen kasvamista. Näin on käynyt, kun keskuspankkien mittavat arvopaperiostot ovat kurssivaikutuksillaan kasvattaneet ensin ja eniten niiden tuloja ja varallisuutta, joilla on eniten arvopaperiomaisuutta hallussaan.

Eri kansalaisryhmistä eniten on rikastunut ennestään varakkain vähemmistö. Keski- ja pienituloinen enemmistö on jäänyt pääomatulojen kasvusta ja arvopaperiomaisuuden arvonnoususta pitkälti osattomaksi, useimmilla kun ei moisia tuloja tai omaisuutta juuri ole hallussaan.

Mikään muu kuin poliittiset periaatteet sekä talous- ja rahapolitiikan vakiintuneet ”uskonkappaleet” eivät sanele, että näin olisi pakko menetellä.

Keskuspankit olisivat aivan yhtä helposti ja todennäköisesti paljon tehokkaammin voineet elvyttää taloutta syöttämällä tuoretta rahaa suoraan valtioiden tai jopa suoraan kotitalouksien käyttöön eikä finanssimarkkinoille. Nykyistä suorempien reaalitalouden elvytysvaikutusten lisäksi olisivat tulo- ja varallisuuserot jääneet suotta kasvattamatta.

Toki valtioiden suora rahoittaminen on etenkin euroalueella kiellettyä, mutta kyse on poliitikkojen keksimistä kielloista eikä vastaan sanomattomista luonnonlaeista.

Vanhoja lakeja korjataan ja korvataan uusilla tämän tästä, kun yhteiskunnan tarpeet muuttuvat ja aika ajaa vanhojen lakien ohi.

Vanha ja vakiintunut syy kieltää keskuspankeilta valtioiden rahoittaminen perustuu huoleen, että liian helppo rahoitus yllyttäisi poliitikkoja holtittomaan tuhlailuun ja kasvattaisi inflaation riskejä.

Huoli poliitikkojen tuhlausalttiudesta lienee yhä perusteltu, mutta ainakaan keskuspankit ja niitä johtavat rahapoliitikot eivät ole vuosiin kantaneet huolta inflaation kiihtymisestä. Päinvastoin: EKP ja muut keskuspankit ovat jo vuosien ajan olleet huolissaan inflaation hidastelusta eivätkä karkailusta.

Finanssimarkkinoille suunnattujen raharuiskeiden keskeisiä perusteita onkin ollut keskuspankkien halu kiihdyttää eikä jarruttaa saati estää inflaatiota.

Omanlaisensa ristiriita sekin, että keskuspankkiirit yrittävät kiihdyttää inflaatiota ennen kokemattomien ja epävarmojen rahakokeiden avulla, kun liki varmaksi uskottu keino inflaation kiihdyttämiseen on kielletty.

Ehkä jo seuraavan finanssikriisin jälkeen ilmapiiri kypsyy ennakkoluulottomalle keskustelulle keskuspankkien ja rahapolitiikan asemasta yhteiskunnassa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Parempaa Mikkoa” etsinyt ohjelmistoyhtiö sai rajun arvosteluryöpyn –”Sovinisminne kuvottaa”

    2. 2

      Ravintoloitsija myi keskiolutta kassan ohitse ja hyötyi 70 000 euroa – uusi järjestelmä salli pienemmän tuomion

    3. 3

      Valtiovarainministeriön budjettipäällikön virkaan yhdeksän hakijaa

    4. 4

      Danske: Velat ja pikavipit tulleet nuorille erittäin tutuksi

    5. 5

      Aasia kärsi eniten alavireisestä pörssiviikon alusta – Nikkei laski kolme prosenttia

    6. 6

      Alkon varapuheenjohtaja HS:ssä: Viinien vapauttaminen saattaisi lopettaa Alkon – ja tuoda viinat kaupan hyllylle

    7. 7

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    8. 8

      Fedin Evans: Korkojen laskemista ei voi sulkea pois vaihtoehdoista

    9. 9

      Saksalaisyritysten näkymät heilahtivat yllättäen parempaan suuntaan

    10. 10

      Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ravintoloitsija myi keskiolutta kassan ohitse ja hyötyi 70 000 euroa – uusi järjestelmä salli pienemmän tuomion

    2. 2

      Alkon varapuheenjohtaja HS:ssä: Viinien vapauttaminen saattaisi lopettaa Alkon – ja tuoda viinat kaupan hyllylle

    3. 3

      ”Parempaa Mikkoa” etsinyt ohjelmistoyhtiö sai rajun arvosteluryöpyn –”Sovinisminne kuvottaa”

    4. 4

      Danske: Velat ja pikavipit tulleet nuorille erittäin tutuksi

    5. 5

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    6. 6

      Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

    7. 7

      Fedin Evans: Korkojen laskemista ei voi sulkea pois vaihtoehdoista

    8. 8

      Nokian osake kääntyi syöksyyn – nyt yhtiö julkaisi harvinaisen tiedotteen

    9. 9

      Valtiovarainministeriön budjettipäällikön virkaan yhdeksän hakijaa

    10. 10

      Jan Hurrin kommentti: Keskuspankit ruokkivat zombitaloutta – ja heikentävät kasvua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    2. 2

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    3. 3

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    4. 4

      Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

    5. 5

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    6. 6

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    7. 7

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    8. 8

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    9. 9

      Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

    10. 10

      Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

    11. Näytä lisää