Kommentti: Rahasta on pulaa, ja sitä on rajattomasti

Julkaistu:

Keskuspankit voisivat yhtä lailla elvyttää taloutta syöttämällä rahaa suoraan valtioille, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Kukapa ei olisi kymmenen viime vuoden kuluessa kuullut lukuisia kertoja, että maan hallitusten on aivan pakko kiristää julkisen talouden vyötä?

Julkisia menoja on useissa euromaissa ollut pakko leikata ja verotusta kiristää, kun valtio uhkaa velkaantua liikaa eikä rahaa kerta kaikkiaan riitä entisenlaisiin menoihin.

Mutta kukapa ei olisi pannut merkille sitäkin, että samaan aikaan keskuspankkiirien on ollut aivan yhtä suuri pakko höllentää rahapolitiikan vyötä?

Keskuspankit ovat synnyttäneet ja pumpanneet liikkeeseen ennen kokemattomia määriä uunituoretta rahaa, etteivät talouden rattaat täysin pysähdy.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Näin siitä huolimatta, että alituisen rahapulan niukkuudessa toimivat hallitukset ja rajoittamattomien rahalähteiden avulla toimivat keskuspankit edustavat useimmissa nykyvaltioissa saman talouspolitiikan laajan kokonaisuuden kahta eri osaa.

Ainakin periaatteessa hallitusten finanssipolitiikka ja keskuspankkien rahapolitiikka tavoittelevat yhtä ja samaa ”yleisen edun” tavoitetta.

Yhteisestä tavoitteesta huolimatta hallitusten talouspoliittisia ja keskuspankkien rahapoliittisia toimia on erityisesti kymmenen viime vuoden kuluessa leimannut joukko ilmeisiä ristiriitoja.

Näiden talouspolitiikan rinnakkaisten osien vaikutukset ovat käyneet osin jopa suoraan toisiaan vastaan sen sijaan, että ne täydentäisivät toistensa vaikutuksia ja tukisivat yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Erikoisin ristiriita koskee juuri rahan riittävyyttä tai niukkuutta.

Erityisen erikoiseksi tämän ristiriidan tekee se, että nykyisin kautta läntisen maailman käytössä oleva rahajärjestelmä ei pode minkäänlaista luonnonlakeihin perustuvaa rahamäärän rajoitetta.

Nykyisenkaltaista rahaa on mahdollista tuottaa kuin tyhjästä tempaisten sananmukaisesti rajaton määrä.

Suomen ja muidenkin länsimaiden hallitusten rahapula onkin useimmiten poliittinen valinta eikä politiikan ulkopuolelta tuleva välttämätön pakko saati tieteellinen tosiasia.

Euroalueen EKP ja joukko muita keskuspankkeja on omilla toimillaan osoittanut, että ne voivat milloin tahansa synnyttää talouteen uutta rahaa niin paljon kuin on tarvis.

Ne ovat luoneet tyhjästä uutta rahaa hetkittäin useiden kymmenien miljardien eurojen arvosta kuukaudessa ja tähän mennessä yhteensä useiden tuhansien miljardien eurojen arvosta.

Suurimman osan raharuiskeistaan keskuspankit ovat suunnanneet erityyppisiä arvopapereita ostamalla finanssimarkkinoille liikepankkien ja suursijoittajien käyttöön.

Arvopaperiostot ovat voimakkaasti nostaneet ostettujen ja muidenkin arvopaperien hintoja sekä laskeneet korkoja.

Rahaelvytys on epäsuorasti tukenut valtioidenkin rahoitusta, sillä korkojen lasku on alentanut valtioiden velkarahoituksen kustannuksia. Suurin osa raharuiskeiden aikaan saamasta arvopaperimarkkinoiden kurssinoususta on kuitenkin jäänyt finanssimarkkinoiden hyväksi.

Radikaalin rahaelvytyksen yksi ristiriitainen sivuvaikutus on osaltaan voimistanut tulo- ja varallisuuserojen kasvamista. Näin on käynyt, kun keskuspankkien mittavat arvopaperiostot ovat kurssivaikutuksillaan kasvattaneet ensin ja eniten niiden tuloja ja varallisuutta, joilla on eniten arvopaperiomaisuutta hallussaan.

Eri kansalaisryhmistä eniten on rikastunut ennestään varakkain vähemmistö. Keski- ja pienituloinen enemmistö on jäänyt pääomatulojen kasvusta ja arvopaperiomaisuuden arvonnoususta pitkälti osattomaksi, useimmilla kun ei moisia tuloja tai omaisuutta juuri ole hallussaan.

Mikään muu kuin poliittiset periaatteet sekä talous- ja rahapolitiikan vakiintuneet ”uskonkappaleet” eivät sanele, että näin olisi pakko menetellä.

Keskuspankit olisivat aivan yhtä helposti ja todennäköisesti paljon tehokkaammin voineet elvyttää taloutta syöttämällä tuoretta rahaa suoraan valtioiden tai jopa suoraan kotitalouksien käyttöön eikä finanssimarkkinoille. Nykyistä suorempien reaalitalouden elvytysvaikutusten lisäksi olisivat tulo- ja varallisuuserot jääneet suotta kasvattamatta.

Toki valtioiden suora rahoittaminen on etenkin euroalueella kiellettyä, mutta kyse on poliitikkojen keksimistä kielloista eikä vastaan sanomattomista luonnonlaeista.

Vanhoja lakeja korjataan ja korvataan uusilla tämän tästä, kun yhteiskunnan tarpeet muuttuvat ja aika ajaa vanhojen lakien ohi.

Vanha ja vakiintunut syy kieltää keskuspankeilta valtioiden rahoittaminen perustuu huoleen, että liian helppo rahoitus yllyttäisi poliitikkoja holtittomaan tuhlailuun ja kasvattaisi inflaation riskejä.

Huoli poliitikkojen tuhlausalttiudesta lienee yhä perusteltu, mutta ainakaan keskuspankit ja niitä johtavat rahapoliitikot eivät ole vuosiin kantaneet huolta inflaation kiihtymisestä. Päinvastoin: EKP ja muut keskuspankit ovat jo vuosien ajan olleet huolissaan inflaation hidastelusta eivätkä karkailusta.

Finanssimarkkinoille suunnattujen raharuiskeiden keskeisiä perusteita onkin ollut keskuspankkien halu kiihdyttää eikä jarruttaa saati estää inflaatiota.

Omanlaisensa ristiriita sekin, että keskuspankkiirit yrittävät kiihdyttää inflaatiota ennen kokemattomien ja epävarmojen rahakokeiden avulla, kun liki varmaksi uskottu keino inflaation kiihdyttämiseen on kielletty.

Ehkä jo seuraavan finanssikriisin jälkeen ilmapiiri kypsyy ennakkoluulottomalle keskustelulle keskuspankkien ja rahapolitiikan asemasta yhteiskunnassa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    2. 2

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    3. 3

      ”Hälyttävän monen” talous kaatuu jo, kun tulot putoavat 100 euroa kuussa – joukossa myös hyvätuloisia

    4. 4

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    5. 5

      Grilliyrittäjä Riikka, 30, uskoo nauruun ja huumoriin: ”Vaikka miten olisi v-käyrä korkealla, töissä se ei tunnu”

    6. 6

      Bloomberg: Boris Rotenberg lähti oikeus­taistoon OP:ta ja Nordeaa vastaan

    7. 7

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    8. 8

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    9. 9

      Osakemarkkinoiden sukellus voi jatkua

    10. 10

      Työministeri Lindström kritisoi jo hallitusta: ”Peiliin katsomisen paikka”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    2. 2

      ”Hälyttävän monen” talous kaatuu jo, kun tulot putoavat 100 euroa kuussa – joukossa myös hyvätuloisia

    3. 3

      Bloomberg: Boris Rotenberg lähti oikeus­taistoon OP:ta ja Nordeaa vastaan

    4. 4

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    5. 5

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    6. 6

      Grilliyrittäjä Riikka, 30, uskoo nauruun ja huumoriin: ”Vaikka miten olisi v-käyrä korkealla, töissä se ei tunnu”

    7. 7

      Petteri Orpo osasi odottaa Teollisuusliiton kikyn irtisanomisia – vakuuttaa hallituksen olevan sovussa Lindströmin kritiikistä huolimatta

    8. 8

      Suomessa toimivat pankit vahvistavat: Boris Rotenberg nostanut oikeusjutun

    9. 9

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    10. 10

      Näissä firmoissa lakko tuntuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    3. 3

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    4. 4

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    5. 5

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    6. 6

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    7. 7

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    8. 8

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    9. 9

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    10. 10

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    11. Näytä lisää