Maapalloa uhkaa dominoefekti – näin voit vielä vaikuttaa isoihin päätöksiin

Julkaistu:

Jos omat ilmastotoimet tuntuvat näpertelyltä, voi myös vaikuttaa niihin, jotka tekevät isot päätökset.
Kun tutkijat varoittelevat ilmastonmuutoksesta, lihansyönnin vähentäminen ja julkisen liikenteen suosiminen saattaa tuntua absurdilta näpertelyltä.

Onko yksittäinen kansalainen voimaton ilmastonmuutoksen edessä?

– Siinä on suuri paradoksi. Se, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä, ei millään riitä. Toisaalta uskon, että iso poliittinen muutos lähtee yksilöistä, Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki sanoo.

Toistaiseksi poliittinen paine ei ole kasvanut niin suureksi, että ilmastopolitiikka nousisi politiikan prioriteetiksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

Se, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä, ei millään riitä.

Päättäjät aistivat kansan mielialoja ja toimivat sen mukaan. Siksi soitto omalle kansanedustalle on hyvä keino luoda poliittista painetta. Voi vain kertoa, että tämä on tärkeä asia, ja jos edustaja ei ala toimia, ei äänestä tätä toista kertaa, projektijohtaja Markus Terho Sitrasta kannustaa.

Tarkemmin ottaen voi vaatia edustajaa toimimaan sen eteen, että Suomi kiristää päästövähennystavoitteitaan. Jotta lämpeneminen pysyisi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteessa, fossiilisista polttoaineista pitäisi luopua kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Sitä varten Suomen kaltaisten maiden pitäisi yltää tavoitteeseen jo 2030-luvulla.

Lisäksi voi vaatia Suomea olemaan aktiivinen kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Vielä Pariisin sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa Yhdysvallat kiritti muita, mutta nyt johtajuuden täytyy tulla EU:sta ja haavoittuvimmista kehitysmaista, Harkki sanoo.

Asia kannattaa toki muistaa äänestäessä. Ennen valintaa kannattaa tutkia puolueiden ohjelmat konkretian tasolla. Millaisia rajoituksia niissä esitetään, ja millä aikataululla?

Yhdellä osakkeella toimitusjohtajan juttusille

Poliittisten päättäjien lisäksi eläkeyhtiöillä on suursijoittajina suuri vaikutusvalta.

– Meillä on oikeus pyytää omilta eläkkeen tarjoajilta, että eläkerahamme on hankittu arvojemme mukaisella tavalla ja ottaen huomioon ilmastoriskien hallinnan, WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle sanoo.

Huolensa voi saattaa eläkeyhtiöiden tietoon joko suoraan tai työnantajansa kautta. Niille voi esittää tämän kysymyksen: Onko kaikki sijoitustoiminta linjassa Pariisin sopimuksessa asetetun 1,5 asteen tavoitteen kanssa?

Suursijoittajien kautta viesti menee myös yrityksille.

Lisäksi eläkeyhtiöiltä voi kysyä, millaisessa lobbaustoiminnassa niiden salkussa olevat yritykset ovat mukana. Ajavatko yritysten edunvalvontajärjestöt ilmastolle haitallisia tavoitteita?

Kyse on isoista rahoista ja isoista päästöistä.

Esimerkiksi Fortumin osittain omistaman saksalaisen Uniperin kivihiililaitosten päästöt vastaavat Kollen mukaan noin puolta Suomen päästöistä. Fortumia omistavalta sijoittajalta voi tiedustella, kuinka hän käyttää omistajavaltaansa Uniperin kivihiililaitosten suhteen.

Isot sijoitussalkut on myös esimerkiksi säätiöillä, kirkollisilla organisaatioilla ja yliopistoilla. Eikä pidä unohtaa mahdollisia omia sijoituksiaan. Ovatko omat rahat poissa kaltaisesta haitallisesta toiminnasta, tai ehkä jopa tukemassa hyödyllistä?

Osakkeenomistajat saavat osallistua yhtiökokouksiin, vaikka omistaisivat yhden ainoan osakkeen, Kolle vinkkaa. Yhtiökokouksessa voi kysyä yhtiön toiminnasta suoraan toimitusjohtajalta. Esimerkiksi metsäyhtiöltä voi kysyä, miten hiilinielujen kasvattaminen onnistuu, jos metsien hakkuut kasvavat.

Pelkkä toiminta ei riitä

Ihmiset tietävät ilmastonmuutoksesta enemmän kuin usein luullaan, ja tuntevat luultua syvemmin. Näin sanoo tutkijatohtori, teologi Panu Pihkala Helsingin yliopistosta.

Joskus ahdistuu purkautuu ”uutena Kiina-ilmiönä”. Ihminen saattaa ajatella, ettei sillä ole väliä mitä Suomessa tehdään, koska Kiinassa ja Intiassa mittakaava on aivan toinen. Tietty perä ajatuksessa on, mutta samalla se on puolustusmekanismi. Jos omista uhrauksista ei ole hyötyä, ei tarvitsekaan tehdä mitään.

Yksilön valinnoilla on kyllä merkitystä. Sitran Terhon mukaan pelkkä sähkösopimuksen vaihtaminen uusiutuvaan sähköön pienentää yksilön hiilijalanjälkeä 10 prosenttia.

Milloin sitten tekee tarpeeksi?

– Se on aina tasapainoilua. Välillä väki etsii gurua, jolta saisi ohjenuoran jota seurata ja tietää, että on tehnyt tarpeeksi. Oma linjani on keskeneräisyyden hyväksyminen, mutta samalla pitkäjänteinen sitoutuminen omien toimien kehittämiseen, Pihkala sanoo.

Pelkällä toiminnalla ahdistusta ei Pihkalan mukaan kannata yrittää voittaa. Se johtaa vain uupumiseen.

Pihkala toivoo lisää sosiaalisesti hyväksyttäviä tapoja ilmaista ympäristöasioihin liittyvää ahdistusta. Aalto-yliopistossa oli keväällä oma tukiryhmäkin ympäristöahdistuksesta kärsiville opiskelijoille. Kuopiossa taas järjestettiin muistotilaisuus puistosta kaadetuille puille.

Pihkala puhuu kahden tason näkökyvystä. Vaikka uutisissa kerrottaisiin metsäpaloista ja merenpinnan noususta, maailmassa tapahtuu paljon hyvääkin. Toivon merkit vain jäävät usein huomaamatta.

Greenpeace-johtajan toiveikkuus vaihtelee päivittäin. Kaikki tarvittavat keinot ovat olemassa, jos niitä vain haluttaisiin käyttää.

– Toivoani ylläpitää se, että tämä on ollut aikamoista himmailua tähän asti ja silti on saatu kohtuullisen paljon aikaan. Jos kriisitietoisuus oikeasti herää, pystytään tekemään valtavan paljon enemmän kuin nyt, Sini Harkki sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Hälyttävän monen” talous kaatuu jo, kun tulot putoavat 100 euroa kuussa – joukossa myös hyvätuloisia

    2. 2

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    3. 3

      Bloomberg: Boris Rotenberg lähti oikeus­taistoon OP:ta ja Nordeaa vastaan

    4. 4

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    5. 5

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    6. 6

      Näissä firmoissa lakko tuntuu

    7. 7

      Petteri Orpo osasi odottaa Teollisuusliiton kikyn irtisanomisia – vakuuttaa hallituksen olevan sovussa Lindströmin kritiikistä huolimatta

    8. 8

      Osakemarkkinoiden sukellus voi jatkua

    9. 9

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    10. 10

      ”Pakotteet helvetistä” uhkaavat Venäjää – uusien pakotteiden muoto on vielä auki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    3. 3

      Petteri Orpo osasi odottaa Teollisuusliiton kikyn irtisanomisia – vakuuttaa hallituksen olevan sovussa Lindströmin kritiikistä huolimatta

    4. 4

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    5. 5

      Bloomberg: Boris Rotenberg lähti oikeus­taistoon OP:ta ja Nordeaa vastaan

    6. 6

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    7. 7

      Näissä firmoissa lakko tuntuu

    8. 8

      ”Hälyttävän monen” talous kaatuu jo, kun tulot putoavat 100 euroa kuussa – joukossa myös hyvätuloisia

    9. 9

      Kaikkonen työtaisteluista: ”Tästä kaikesta tulee aivan liian iso lasku”

    10. 10

      Osakemarkkinoiden sukellus voi jatkua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Vanhuksen palveluasuminen voi maksaa yli 5 000 e/kk – ”Juuri kenelläkään ei ole varaa maksaa tuloistaan”

    3. 3

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    4. 4

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    5. 5

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    6. 6

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    7. 7

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    8. 8

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    9. 9

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    10. 10

      Työministeri Lindström kritisoi jo hallitusta: ”Peiliin katsomisen paikka”

    11. Näytä lisää