Maapalloa uhkaa dominoefekti – näin voit vielä vaikuttaa isoihin päätöksiin

Julkaistu:

Jos omat ilmastotoimet tuntuvat näpertelyltä, voi myös vaikuttaa niihin, jotka tekevät isot päätökset.
Kun tutkijat varoittelevat ilmastonmuutoksesta, lihansyönnin vähentäminen ja julkisen liikenteen suosiminen saattaa tuntua absurdilta näpertelyltä.

Onko yksittäinen kansalainen voimaton ilmastonmuutoksen edessä?

– Siinä on suuri paradoksi. Se, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä, ei millään riitä. Toisaalta uskon, että iso poliittinen muutos lähtee yksilöistä, Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki sanoo.

Toistaiseksi poliittinen paine ei ole kasvanut niin suureksi, että ilmastopolitiikka nousisi politiikan prioriteetiksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

Se, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä, ei millään riitä.

Päättäjät aistivat kansan mielialoja ja toimivat sen mukaan. Siksi soitto omalle kansanedustalle on hyvä keino luoda poliittista painetta. Voi vain kertoa, että tämä on tärkeä asia, ja jos edustaja ei ala toimia, ei äänestä tätä toista kertaa, projektijohtaja Markus Terho Sitrasta kannustaa.

Tarkemmin ottaen voi vaatia edustajaa toimimaan sen eteen, että Suomi kiristää päästövähennystavoitteitaan. Jotta lämpeneminen pysyisi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteessa, fossiilisista polttoaineista pitäisi luopua kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Sitä varten Suomen kaltaisten maiden pitäisi yltää tavoitteeseen jo 2030-luvulla.

Lisäksi voi vaatia Suomea olemaan aktiivinen kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Vielä Pariisin sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa Yhdysvallat kiritti muita, mutta nyt johtajuuden täytyy tulla EU:sta ja haavoittuvimmista kehitysmaista, Harkki sanoo.

Asia kannattaa toki muistaa äänestäessä. Ennen valintaa kannattaa tutkia puolueiden ohjelmat konkretian tasolla. Millaisia rajoituksia niissä esitetään, ja millä aikataululla?

Yhdellä osakkeella toimitusjohtajan juttusille

Poliittisten päättäjien lisäksi eläkeyhtiöillä on suursijoittajina suuri vaikutusvalta.

– Meillä on oikeus pyytää omilta eläkkeen tarjoajilta, että eläkerahamme on hankittu arvojemme mukaisella tavalla ja ottaen huomioon ilmastoriskien hallinnan, WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle sanoo.

Huolensa voi saattaa eläkeyhtiöiden tietoon joko suoraan tai työnantajansa kautta. Niille voi esittää tämän kysymyksen: Onko kaikki sijoitustoiminta linjassa Pariisin sopimuksessa asetetun 1,5 asteen tavoitteen kanssa?

Suursijoittajien kautta viesti menee myös yrityksille.

Lisäksi eläkeyhtiöiltä voi kysyä, millaisessa lobbaustoiminnassa niiden salkussa olevat yritykset ovat mukana. Ajavatko yritysten edunvalvontajärjestöt ilmastolle haitallisia tavoitteita?

Kyse on isoista rahoista ja isoista päästöistä.

Esimerkiksi Fortumin osittain omistaman saksalaisen Uniperin kivihiililaitosten päästöt vastaavat Kollen mukaan noin puolta Suomen päästöistä. Fortumia omistavalta sijoittajalta voi tiedustella, kuinka hän käyttää omistajavaltaansa Uniperin kivihiililaitosten suhteen.

Isot sijoitussalkut on myös esimerkiksi säätiöillä, kirkollisilla organisaatioilla ja yliopistoilla. Eikä pidä unohtaa mahdollisia omia sijoituksiaan. Ovatko omat rahat poissa kaltaisesta haitallisesta toiminnasta, tai ehkä jopa tukemassa hyödyllistä?

Osakkeenomistajat saavat osallistua yhtiökokouksiin, vaikka omistaisivat yhden ainoan osakkeen, Kolle vinkkaa. Yhtiökokouksessa voi kysyä yhtiön toiminnasta suoraan toimitusjohtajalta. Esimerkiksi metsäyhtiöltä voi kysyä, miten hiilinielujen kasvattaminen onnistuu, jos metsien hakkuut kasvavat.

Pelkkä toiminta ei riitä

Ihmiset tietävät ilmastonmuutoksesta enemmän kuin usein luullaan, ja tuntevat luultua syvemmin. Näin sanoo tutkijatohtori, teologi Panu Pihkala Helsingin yliopistosta.

Joskus ahdistuu purkautuu ”uutena Kiina-ilmiönä”. Ihminen saattaa ajatella, ettei sillä ole väliä mitä Suomessa tehdään, koska Kiinassa ja Intiassa mittakaava on aivan toinen. Tietty perä ajatuksessa on, mutta samalla se on puolustusmekanismi. Jos omista uhrauksista ei ole hyötyä, ei tarvitsekaan tehdä mitään.

Yksilön valinnoilla on kyllä merkitystä. Sitran Terhon mukaan pelkkä sähkösopimuksen vaihtaminen uusiutuvaan sähköön pienentää yksilön hiilijalanjälkeä 10 prosenttia.

Milloin sitten tekee tarpeeksi?

– Se on aina tasapainoilua. Välillä väki etsii gurua, jolta saisi ohjenuoran jota seurata ja tietää, että on tehnyt tarpeeksi. Oma linjani on keskeneräisyyden hyväksyminen, mutta samalla pitkäjänteinen sitoutuminen omien toimien kehittämiseen, Pihkala sanoo.

Pelkällä toiminnalla ahdistusta ei Pihkalan mukaan kannata yrittää voittaa. Se johtaa vain uupumiseen.

Pihkala toivoo lisää sosiaalisesti hyväksyttäviä tapoja ilmaista ympäristöasioihin liittyvää ahdistusta. Aalto-yliopistossa oli keväällä oma tukiryhmäkin ympäristöahdistuksesta kärsiville opiskelijoille. Kuopiossa taas järjestettiin muistotilaisuus puistosta kaadetuille puille.

Pihkala puhuu kahden tason näkökyvystä. Vaikka uutisissa kerrottaisiin metsäpaloista ja merenpinnan noususta, maailmassa tapahtuu paljon hyvääkin. Toivon merkit vain jäävät usein huomaamatta.

Greenpeace-johtajan toiveikkuus vaihtelee päivittäin. Kaikki tarvittavat keinot ovat olemassa, jos niitä vain haluttaisiin käyttää.

– Toivoani ylläpitää se, että tämä on ollut aikamoista himmailua tähän asti ja silti on saatu kohtuullisen paljon aikaan. Jos kriisitietoisuus oikeasti herää, pystytään tekemään valtavan paljon enemmän kuin nyt, Sini Harkki sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Mitä voisi tapahtua, jos Suomi ottaisi 8 500 maahanmuuttajaa enemmän joka vuosi? Ekonomisti vastaa

    2. 2

      Erdogan: Yhdysvaltalainen elektroniikka boikottiin

    3. 3

      Aktiivimallin leikkuri iski – näin moni työtön aktivoitui

    4. 4

      Aurinkomatkat palaa Egyptiin kuuden vuoden tauon jälkeen

    5. 5

      Suomesta tuli trendikohde Intiassa – julkkispariskunta osasyyllinen

    6. 6

      Husin toimitusjohtajaksi valittiin Terveystalon Juha Tuominen

    7. 7

      Näin taksiuudistus näkyi hinnoissa: Kyydit halpenivat lähinnä Uudellamaalla

    8. 8

      Orava antoi positiivisen tulosvaroituksen

    9. 9

      Kommentti: Finanssikriisi oireili vuoden päivät ennen kuin leimahti

    10. 10

      Outo ilmiö vahvistui: Kulta ei kelpaa sijoittajille, vaikka markkinoilla hermoillaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Aktiivimallin leikkuri iski – näin moni työtön aktivoitui

    2. 2

      Suomesta tuli trendikohde Intiassa – julkkispariskunta osasyyllinen

    3. 3

      Ankara kuivuus on koetellut Suomea – näin kävi joulukuusten

    4. 4

      Mitä voisi tapahtua, jos Suomi ottaisi 8 500 maahanmuuttajaa enemmän joka vuosi? Ekonomisti vastaa

    5. 5

      Näin taksiuudistus näkyi hinnoissa: Kyydit halpenivat lähinnä Uudellamaalla

    6. 6

      Erdogan: Yhdysvaltalainen elektroniikka boikottiin

    7. 7

      Outo ilmiö vahvistui: Kulta ei kelpaa sijoittajille, vaikka markkinoilla hermoillaan

    8. 8

      Elon Musk: Saudit voisivat auttaa Teslan vetämisessä pörssistä

    9. 9

      Ampiaiset, muurahaiset ja kuoriaiset piinaavat nyt tavallista enemmän – lämpö ajaa torakoitakin koteihin

    10. 10

      Turkin talouden syöksyllä kaksi puolta – matkailija hyötyy, kansa kärsii

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ampiaiset, muurahaiset ja kuoriaiset piinaavat nyt tavallista enemmän – lämpö ajaa torakoitakin koteihin

    2. 2

      Ilmalämpöpumppu tärveli Jarmon lattian – ”Energiansäästö varmaan jo suli”

    3. 3

      Syöpään kuoleva saa Roundupin valmistajalta satojen miljoonien korvaukset

    4. 4

      Mies tienasi romumetallilla 120 000 euroa pimeästi – joutuu tekemään 6 viikkoa palkatonta työtä

    5. 5

      Kunta maksoi 13 400 euron toimeentulotuet – perhe asui oikeasti Filippiineillä

    6. 6

      Aktiivimallin leikkuri iski – näin moni työtön aktivoitui

    7. 7

      Vatsakipu yllätti matkalla, 20 000 euron lasku uhkasi reissaajaa – ”Kulut voivat olla hurjat”

    8. 8

      Poikkeuksellinen tilanne työmarkkinoilla – perinteinen kesäilmiö katosi

    9. 9

      Turkin valuuttakriisi voi syöstä maan pahan kierteeseen – asiantuntija kertoo, miten liiran romahdus voi vaikuttaa Suomeen

    10. 10

      Kommentti: Rahasta on pulaa, ja sitä on rajattomasti

    11. Näytä lisää