Henrin 26 aurinko­paneelia tuovat selvää säästöä – ”Sähkö­lasku hampurilais­aterian luokkaa” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Henrin 26 aurinko­paneelia tuovat selvää säästöä – ”Sähkö­lasku hampurilais­aterian luokkaa”

Aurinkopaneelien hankkiminen on ollut Fagerholmin perheelle ennen kaikkea ekoteko, ei varsinaisesti investointi.

Julkaistu: 4.8.2018 8:25

Helsinkiläinen Henri Fagerholm asennutti rintamamiestaloonsa katon vesikatteeseen integroidun aurinkopaneelin viime syksynä. Sähkönkulutus on ollut tänä vuonna noin 50–60 prosenttia siitä, mitä se oli viime vuonna samaan aikaan.

Kun Henri Fagerholm perheineen remontoi Helsingin Vartioharjussa sijaitsevaa rintamamiestaloaan viime syksynä, hän halusi taloon jotain ekstraa. Sellaista, mikä miellyttäisi myös silmää.

Taloon tehtiin lokakuussa vesikattoremonttia. Koska remontti tehtäisiin joka tapauksessa, Fagerholm halusi samalla eroon vanhoista, aaltokuvioisista varttilevyistä.

– Jotain kivaa piti saada. Olisi tuntunut hassulta tilata kallis katto, joka olisi täysin samanlainen kuin edellinenkin, hän kertoo.

Kattoon asennettiin 26 integroitua aurinkopaneelia. Ne on liimattu suoraan kattopeltiin, eikä ohikulkija edes huomaa eroa tavalliseen kattoon.

Aurinkopaneelit on liimattu suoraan kattopeltiin.

Vuodet eivät ole veljeksiä

Fagerholm on huomannut poikkeuksellisen helteisen kesän vaikutuksen sähkölaskuihinsa.

– Näin kesäkuukausina sähkölaskut ovat olleet ihan mitättömiä. Minulle tulee sähkölasku kerran kuussa, ja laskut ovat olleet suuruudeltaan hampurilaisaterian tasoa, Fagerholm kertoo.

Fagerholmin perheen sähkönkulutus on ollut tänä vuonna noin 50–60 prosenttia siitä, mitä se oli viime vuonna samaan aikaan.

Aurinkopaneelien hankkiminen on kuitenkin ollut perheelle ennen kaikkea ekoteko, ei varsinaisesti investointi.

– Tarkoitus oli, että se sähkö, jonka paneelit tuottavat, käytettäisiin nimenomaan talossa, eikä sitä lähtisi eteenpäin takaisin verkkoon. Se on toteutunut oikein hyvin, arviolta 95-prosenttisesti, hän kertoo.

 Näin kesäkuukausina sähkölaskut ovat olleet ihan mitättömiä.

Kotiin asennettiin 3,3 kilowatin järjestelmä. Perheen vuotuinen sähköntarve on noin 12 000 kilowattituntia. Järjestelmä tuottaa omaan käyttöön reilut 2 000 kilowattituntia vuodessa. Säästöä kertyy melkein viidennes.

Paneelien tuotto on Fagerholmin arvion mukaan ”muutamia satasia vuodessa”.

– Investoinnin takaisinmaksuaika on sellaiset kymmenen, viisitoista vuotta. En tiedä, onko tämä kovin tuottoisa ratkaisu rahatekomielessä. Toisaalta tavallinen katto ei maksaisi itseään takaisin oikeastaan koskaan, Fagerholm naurahtaa.

Hän huomauttaa, että vuodet eivät ole keskenään samanlaisia, joten niitä ei voi verrata keskenään.

– Esimerkiksi viime vuoden kesä–heinäkuussa energiaa kului jonkin verran myös talon lämmitykseen.

Vasta lokakuun puolella selviää, mikä on toteutunut hyöty koko vuoden ajalta.

Viileys on eduksi paneelin toiminnalle

Vaikka lämpöä on tänä kesänä riittänyt, aurinkopaneeli ei helteitä kaipaa. Viileys on itse asiassa eduksi paneelien toiminnalle. Näin tuulisuuskin voi myös hieman vaikuttaa hyötysuhteeseen, jos se viilentää paneeleita.

– Kun lämpötila paneelilla nousee, sen hyötysuhde laskee, kertoo energia-asiantuntija Sami Seuna Motivalta.

Toki myös pitkät ja aurinkoiset kesäpäivät ovat sähköntuoton kannalta eduksi aurinkopaneelien toiminnalle. Suora auringonvalo on vain osa siitä energiasta, jonka paneeli kerää. Aurinkopaneeli tuottaa jonkin verran pilviselläkin säällä.

– Sinänsä se, onko ulkona lämmintä 20 vai 30 astetta, ei sellaisenaan vaikuta aurinkosähkön saantiin, Seuna sanoo.

Paneeleita testataan 85 asteen kuumuudessa tuhat tuntia

Helsingin Sanomat uutisoi viime sunnuntaina, että historiallisen aurinkoinen kesä on suotuisa aurinkosähkön tuottamiselle. HS:n jutussa mainittiin myös, että jotkut paneelit saattavat kärsiä helteestä.

Pitääkö tavallisen kuluttajan olla huolissaan siitä, että helle vaurioittaa omakotitalon tai kesämökin katolla olevia paneeleita?

– Ei tarvitse, vakuuttaa Fortumin aurinkoenergia-asiantuntija Vincent Weeda.

Weeda kertoo, että markkinoille tulevat paneelit testataan ääriolosuhteissa: testattavat paneelit altistetaan 85 asteen lämmölle tuhannen tunnin ajan.

Helle ja kuumuus voivat laskea aurinkopaneelin tehoa. Samoin kova kuumuus saattaa teoriassa hapertaa paneelia.

– Pitää muistaa, että samoja aurinkopaneeleita, joita Suomessa myydään, käytetään esimerkiksi Aasian maissa, joissa sääolosuhteet ovat paljon haastavammat kuin Suomessa, Weeda sanoo.

Ostamista harkitsee lähes joka kolmas suomalainen

Kotitalouksien kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan on kasvanut. Energiayhtiö Fortumin viime vuoden heinäkuussa julkistaman kyselytutkimuksen mukaan peräti 80 prosenttia suomalaisista suhtautuu aurinkopaneeleihin myönteisesti.

Fortumin kyselyn mukaan 28 prosenttia suomalaisista on harkinnut aurinkopaneeleiden ostamista. Aurinkopaneelit olivat käytössä vasta kolmella prosentilla kyselyyn vastanneista.

Vastanneista 40 prosenttia uskoi, että aurinkopaneelit voivat kattaa keskisuuren omakotitalon pääasiallisen sähköntarpeen. Reilu neljäsosa epäili, ettei Suomessa ole tarpeeksi aurinkoista, jotta paneelit kannattaisivat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?