Taloussanomat haastatteli viittä tunnettua sijoittajaa siitä, mihin juuri nyt kannattaisi sijoittaa 1000 euroa, mikäli haluaa saada rahansa poikimaan.
Summan sijoittajat saivat jakaa haluamallaan tavalla. Ratkaisuihin jokainen päätyi oman asiantuntemuksensa, näkemyksensä ja kokemuksensa pohjalta. Osa puolestaan keskittyi antamaan vinkkejä aloitteleville sijoittajille.
Laura Linkoneva: ”Megatrendinä automaatio ja robotiikka”
Nuorten osakesäästäjien puheenjohtaja Laura Linkoneva on tunnettu myös sijoitusblogaajana. Hän on kirjoittanut blogia muun muassa Kauppalehdelle.
Sijoitusmaailmassa Linkoneva on ollut mukana vuodesta 2014 lähtien. Koulunsa hän on käynyt Haaga-Heliassa, jossa hän opiskeli finassi- ja talousasiantuntijaksi.
Linkoneva sijoittaisi juuri nyt 1000 euroa automaatio ja robotiikka -ETF:ään eli pörssinoteerattuun indeksiosuusrahastoon.
– Automaatio ja robotiikka ovat megatrendi. Koko ajan jotain automatisoidaan ja robotiikka kehittyy koko ajan. Näen, että siinä on tulevaisuuden potentiaalia hyvin paljon.
Robotiikan globaalit markkinat ovat kasvaneen jatkuvasti työelämän muuttumisen myötä. Boston Consulting Group arvioi automatiikan ja robotiikan alojen kasvavan niinkin paljon kuin 1200 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä.
Laura Linkoneva luottaa automaation ja robotiikan voittokulkuun.
Linkonevan ostolistalla olevassa ETF:ssä on hänen mukaansa noin sata yritystä, joten siihen ei liity suurta yritysriskiä.
– Kattaa hyvin koko toimialan.
Pääasiassa yritykset olivat aasialaisia, eivätkä ainakaan Suomessa kovinkaan tunnettuja.
Linkonevan mielestä tuhannen euron sijoittaminen automaatioon ja robotiikkaan on tällä hetkellä melko riskitöntä, eikä hän välttämättä hajauttaisikaan sitä sen suuremmin.
– Sen voi hyvin sijoittaa pelkästään sinne, vaikka yleensä itsekin haluan hajauttaa.
Aki Pyysing: Rahat Oravaan, matalakuluiseen indeksirahastoon, ja kauppasodassa kärsineisiin
Sijoitustieto.fi-sivun osakas, perustajajäsen ja kolumnisti Aki Pyysing on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Sijoittamisen lisäksi nimi voi soittaa kelloja kasinopelien ystäville, sillä Pyysing on yksi Suomen tunnetuimmista pokeriammattilaisista.
Lue lisää: 20 vuotta pokeria ammatikseen pelannut Aki Pyysing: "En ole riippuvainen voitoista"
– Minä laittaisin tonnin Orava-asuntorahastoon juuri nyt. Edellytyksenä sille on, että sijoittajalla on riskinottokykyä ja että sijoitusaika on vuosia. Minä näen sen yksittäisenä osakkeena, jota ei paljon kauppasodat heiluttele.
Pyysing näkee 1000 euroa juuri riittävänä summana siihen, että sen voi sijoittaa suoraan osakkeeseen, eivätkä kulut tapa tuottoja.
– Orava vaatisi tietysti yhtiön tarkkailua ja myyntiä sopivassa kohdassa. Se on siis hieman vaativaa.
Pyysingillä on itselläänkin merkittäviä omistuksia kyseisessä rahastossa.
Mikäli raha olisi täysin ylimääräistä, eikä sille aseta kovia ja nopeita voittopaineita, Pyysing olisi valmis sijoittamaan rahan matalakuluiseen indeksirahastoon.
– Sitä ei tarvitsisi murehtia ja kymmenien vuosien saatossa se tuottaisi ihan hyvin.
Aki Pyysing on tullut tunnetuksi myös pokeriammattilaisena.
Toisaalta riskinottaja voi koittaa sijoittaa alaan, joka on kärsinyt kauppasodasta.
– Mikäli uskoo, että tilanne paranee, voi tehdä suuriakin voittoja. Markkinathan ovat aktiivisia aina, kun on mellakoita meneillään. Ne tarjoavat niin uhkia kuin mahdollisuuksiakin.
Pyysing ei kuitenkaan suosittele mitään yksittäistä yhtiötä, johon kauppasota olisi vaikuttanut. Hän painottaa, että jokainen tekee valinnan oman näkemyksensä mukaan.
Jukka Oksaharju: ”Passiiviset indeksirahastot varma valinta”
Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju tunnetaan hyvin perustelevana kommentaattorina monien talousjuttujen kautta.
Iältään hän on vasta reilut 30, mutta siitä huolimatta Oksaharjun omaisuus on jo seitsennumeroinen. Oksaharju tunnetaan myös tietokirjailijana.
Kysymykseen siitä, mihin 1000 euroa kannattaa sijoittaa juuri nyt, Oksaharju vastaa normaalia kaduntallaajaa ajatellen.
– Sijoittaminen on pitkäaikaista toimintaa, ja yksiselitteistä vinkkiä ei voi antaa siitä, mihin juuri nyt kannattaisi sijoittaa. Lisäksi tonni on aika pieni summa sijoitettavaksi osakkeisiin.
Oksaharju näkisikin, että yleissääntönä 1000 euroa kannattaisi hajauttaa viiteen 200 euron siivuun. Hajauttamisella voi välttää sen, että sijoituksen arvo palaisi huonon sijoitusajankohdan perusteella.
Oksaharju sanoo, että hajauttamalla keskimääräinen tuotto jää usein ”ihan hyväksi”.
Siivut hän puolestaan neuvoisi sijoittamaan kolmen kuukauden välein passiiviseen indeksirahastoon.
– Yhdeksälle suomalaiselle kymmenestä sopii passiivinen indeksirahasto. Se seuraa käytännössä ilman kustannuksia varsin tarkasti pörssin yleiskehitystä. Vasta kun on kykyä, aikaa ja halua perehtyä yksittäisiin yrityksiin, voi tehdä yksittäisiä osakeostoja.
Passiivinen indeksirahasto on Oksaharjun mukaan parempi kuin pankkien tarjoamat aktiiviset Suomi-osakerahastot, sillä se on huomattavasti halvempi. Kun aktiivisissa rahastoissa kulut voivat olla hänen mukaansa jopa 2,0 prosenttia, passiivisissa indeksirahastoissa pilkku hyppää yhden pykälän vasemmalle.
– 1000 euroa on summana niin pieni, että korkeammat kustannukset vievät ison osan tuotosta. Varsinkin pieniä sijoituksia tehdessä kustannustaso pitää pystyä pitämään hillittynä.
Passiivinen indeksirahasto eroaa aktiivisesta siinä, ettei sitä aktiivisesti hoideta, minkä takia puolestaan kustannukset ovat matalampia.
Jukka Oksaharju neuvoo erityisesti aloittelevia sijoittajia. Passiiviset indeksirahastot hajauttamalla olisi heille paras vaihtoehto.
Passiivinen indeksirahasto pyrkii jäljittelemään tiettyä kohdeindeksiä, eikä siis ota kantaa markkinoiden kehittymiseen. Näin se ei myöskään painota mitään osaketta salkussa toista enempää ja tuottaa näin markkinoiden keskimääräisen osaketuoton.
– Tällä strategialla ei pörssin yleiskehityksen voittamiseen ole mahdollisuuksia, mutta se on helpoin tapa päästä keskimääräiseen tuottoon ennen kuluja. Sijoittamistapana se on melko vaaraton.
Aissa Paronen: ”Vastuullisen sijoittamisen kohteet ja ETF”
Aissa Paronen tuli tunnetuksi sijoitusblogi Säästöistä unelmiksi kautta. Nykyään hän tekee sen lisäksi blogia myös Nordnetille. Koulutukseltaan Paronen on kauppatieteiden maisteri, ja hän on aiemmin Ilta-Sanomien haastattelussa kertonut haluavansa innostaa naisia säästämiseen. Sijoittamisen ansiosta Paronen kykenee matkustelemaan laajalti ympäri maailmaa.
Lue lisää: Kolmekymppinen osakesäästäjä Aissa haaveili vapaudesta – reissaa nyt maailmalla ilman paluulippua
Myös Paronen kokee tärkeäksi hajauttaa tuhannen euron sijoituksen. Hänelle hajauttamisen aikaväliksi voisi kuitenkin riittää jopa kuukauden aikaväli.
– Kysymyksessä pitäisi tietää, mikä on muun osakesalkun tilanne. Tonnia ei voi ajatella yksittäisenä, vaan siihen liittyy se mihin on aiemmin sijoittanut tai säästänyt.
Yleispätevänä ohjeena myös hän kehottaisi sijoittamaan matalakuluisiin indeksirahastoihin, esimerkiksi ETF:iin.
– ETF:ssä on matala riski ja hyvä tuotto.
Aissa Paronen on kiinnostunut vastuullisen sijoittamisen kohteista.
Jos rahaa tai sijoituksia on muutenkin taustalla, Paronen vinkkaa sijoittamaan vastuullisen sijoittamisen kohteisiin. Vastuullisen sijoittamisen kohteilla tarkoitetaan ympäristöasioiden, sosiaaliseen vastuuseen liittyvien tekijöiden sekä hallintotapa-asioiden huomioimista.
Kohteisiin kuuluu esimerkiksi kestävää kehitystä edistäviä kohteita, kuten uusiutuva energia.
– Ne on sellainen ala, mitä itse ainakin seuraan tällä hetkellä hyvin tarkasti. Sielläkin tuollainen summa kannattaa sijoittaa käytännössä johonkin rahastoon, sillä yksittäisiin yhtiöihin tarvittaisiin suurempi alkupääoma.
Vastuullisen sijoittamisen kohteet ovat jo pitkänaikaa olleet kasvava trendi ja ne ovat Nordean tutkimuksen mukaan tuottaneet viime aikoina jopa ylituottoa.
Muokattu 21.7.2018: 18:22: Juttuun lisätty merkintä Pyysingin omista omistuksista.
