Kuluttajaliitto tympääntyi: Jatkuville alennusmyynneille on tultava loppu – ”Meneillään on kissa-hiiri -leikki” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kuluttajaliitto tympääntyi: Jatkuville alennusmyynneille on tultava loppu – ”Meneillään on kissa-hiiri -leikki”

Vale-ale vai todellinen alennusmyynti? Kuluttajilla on vaikeuksia erottaa, milloin tuotteen hintaa on aidosti alennettu.

Kuluttajaliitto haluaa koventaa keinoja puuttua jatkuviin alennusmyynteihin.­

14.7.2018 17:15

Huonekaluliike mainostaa lehdessä mattojen alennusmyyntiä: ”Tuhansien eurojen matot nyt alle tonnilla!”

Alennusmyynti sen kuin vain jatkuu eikä loppua näy.

Urheiluvälinekauppa myy yhtä sun toista tavallista halvemmalla. Lenkkarit, verkkarit ja kävelysauvat tuntuvat olevan pysyvässä alessa.

Silmälasimyyjä tarjoaa alati palveluitaan prosenttien alennuksella normaalihintaisesta.

Muun muassa tällaisiin tarjouksiin Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling törmää alituiseen.

Niin törmäävät myös muutkin kuluttajat.

– Heidän tosin voi olla vaikea hahmottaa, onko alennusmyynti todellinen vai onko se eräänlainen vale-ale, Beurling sanoo.

Yritykset myyvät tuotteita jatkuvalla alennuksella ja samaa tuotetta saatetaan tarjota alennettuun hintaan lähes keskeytyksettä.

Menettely on lainvastaista ja hämärtää kuluttajien käsitystä normaalista hintatasosta.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan yksittäinen alennusmyynti ei saisi kestää kahta kuukautta pidempään. Kalenterivuoden aikana alennusmyyntejä on lupa pyörittää yhteensä kolmen kuukauden ajan.

Viranomaiset voimattomia alennusmyyntien edessä

Loputtomissa alennusmyynneissä on kysymys vuosia jatkuneesta ongelmasta.

– Joillakin paikkakunnilla on niin, ettei kuluttaja löydä yhtäkään rehellistä kauppiasta, jonka järjestämä alennusmyynti olisi vilpitön, Beurling toteaa.

Viranomaisten keinot hillitä alennusmyynti-ilmoittelua ovat osoittautuneet heikoiksi. Mikään ei tunnu tehoavan.

Yrityksiä on esimerkiksi kielletty jatkamasta harhaanjohtavaa markkinointia ja kieltoa on tehostettu uhkasakolla. Osa yrityksistä on noudattanut kieltoa jonkin aikaa, mutta aloittanut harhaanjohtavan markkinoinnin sittemmin uudelleen.

Jotkut yritykset puolestaan ovat nousseet avoimesti kieltoa vastaan, mikä taas on lykännyt sen voimaantuloa.

– Jos asia etenee markkinaoikeuteen, sen käsittely on usein pitkällinen prosessi. Vaikutus niin ikään on vähäinen, sillä yritykset eivät joudu maksamaan rikkeistään sakkoa, jos ne lopettavat alennusmyynnin oikeuden päätöksen jälkeen.

Lisäksi on myös yrityksiä, jotka ovat muitta mutkitta maksaneet uhkasakot ja jatkaneet sitten alennusmyyntejä entiseen malliin.

Alennusmyynnit ovat hintakilpailun yksi ilmentymä

Juha Beurling on pohtinut, mistä jatkuvien alennusmyyntien ilmiö on saanut syntynsä.

– Todennäköisesti sen juuret ovat siinä hetkessä, kun kansainväliset, edullisia tuotteita massoille myyvät ketjut vyöryivät Suomen markkinoille.

Beurling ottaa esimerkeiksi Ikean ja Hennes & Mauritzin.

– Ajatellaan vaikkapa opiskelijaa. Hän onnistuu sisustamaan opiskelijakotinsa muutamalla sadalla eurolla, jos ostokset tekee Ikeassa. Hennes & Mauritz puolestaan teki mahdolliseksi sen, että koko vaatekaapin sisällön saattoi pistää uusiksi alle kahdella sadalla eurolla.

Sittemmin hintakilpailu laajeni päivittäistavarakaupan puolelle, kun saksalainen ruokakauppaketju Lidl rantautui Suomeen. Kului muutama vuosi, kunnes S-ryhmä ideoi ja käynnisti elintarvikkeiden ”halpuuttamisen”.

Loputon hintakilpailu saattaa pahimmillaan vääristää markkinoita.

– Alennusmyyntien ketjuuntuminen ympärivuotisiksi voi kieliä siitä, että tavaroiden laadusta yritetään antaa todellisuutta parempi kuva. Kuluttajalla nimittäin on oikeus olettaa, että 2000 euron arvoinen tuote on laadultaan alkuperäisen hinnan mukainen, vaikka alennus olisikin 50 prosenttia, Beurling sanoo.

Kuluttaja-asiamiehelle lisää valtuuksia

Nykyisin on niin, ettei elinkeinonharjoittajan lainvastaisesta toiminnasta välttämättä koidu minkäänlaisia seuraamuksia – tai sitten seuraamukset ovat riittämättömiä.

Teot saattavat olla rikoslaissa rangaistavia, mutta esimerkiksi markkinointirikokset harvoin etenevät esitutkintaan tai tuomioistuimeen.

– Meneillään on eräänlainen kissa-hiiri -leikki, Beurling sanoo.

Kuluttajaliitto vaatiikin nyt, että kuluttaja-asiamiehelle olisi annettava mahdollisuus määrätä seuraamusmaksu elinkeinonharjoittajalle, joka rikkoo kuluttajan oikeuksia joko tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

– Seuraamusmaksun pitäisi olla tuntuva, jotta sillä olisi vaikutusta, Beurling huomauttaa.

Muun muassa Euroopan komission kuluttajansuojaesityksessä esitetään seuraamusmaksua, jonka maksimisuuruus olisi vähintään neljä prosenttia yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?