Luetko tämän syödessäsi? Niin moni muukin –Tutkimus: Jopa perheet syövät nykyään kuin sinkut - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Luetko tämän syödessäsi? Niin moni muukin –Tutkimus: Jopa perheet syövät nykyään kuin sinkut

Yksin syöminen yleistyy, yhteiset ruokahetket vähenevät.

Yksin syöminen yleistyy, yhteiset ruokahetket vähenevät.

Julkaistu: 13.7.2018 11:49

Perheiden ruokailutavat muistuttavat alati enemmän sinkkutalouksien käyttäytymistä.

Suomalaisten yhteiset ruokahetket ovat hiipumaan päin. Yhä useammassa perheessä syödään erillään ja eri aikaan.

– Aamiainen on oikeastaan ainoa hetki, kun perheenjäsenet kohtaavat toisensa yhteisen pöydän ääressä, HKScanin kategorioista ja konsepteista vastaava johtaja Heli Arantola sanoo.

Aamupalan jälkeen ruokahetket sirpaloituvat kunkin perheenjäsenen henkilökohtaisen päivärytmin mukaan.

– Harrastuksilla on iso vaikutus tähän, ettei pöydän ääreen kokoonnuta enää yhtä aikaa, vaan yksitellen. Kun kukin menee omia menojaan, oman aikataulunsa mukaan, ruoka-ajat vaihtelevat perheen sisällä paljonkin, Arantola kertoo.

Perheissä elävien kuluttajien ruokailutavat muistuttavatkin yhä useammin sinkkutalouksien käyttäytymistä.

Tämä selviää elintarviketeollisuusyhtiö HKScanin tekemästä kuluttajatutkimuksesta, johon vastasi noin 2000 suomalaista.

– Lisäksi HKScan on tehnyt useita yksittäisiä selvityksiä suomalaisten ruokaostoksista ja jääkaappien sisällöistä, Arantola sanoo.

Puhutaan siis ruokailutapojen ”sinkkuistumisesta”.

– Sinkkuistuminen puolestaan näkyy ruokailun välipalaistumisena, Arantola sanoo.

Arantolan mukaan välipalaistuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että erilaisten välipalojen suosio kasvaa perinteisten ruoka-aikojen ulkopuolella. Jo puolet kuluttajista syö pienempiä aterioita lounaiden ja päivällisten lomassa.

– Enää ei keitetä isoa kattilallista keittoa. Ruokailussa pyritään nopeuteen, mikä taas lisää valmisruokien kulutusta. Nopeus ei kuitenkaan tarkoita hotkimista.

Valmisruokien käyttö niin ikään vähentää lautasten käyttöä ja siten tiskiä. Arantolan mukaan valmisruokien suosiota ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että suomalaiset söisivät epäterveellisemmin kuin ennen.

– Valmisruoat tukevat ruokasuosituksia ja lautasmallia, joita suomalaisten suositellaan syömisessään noudattavan.

Silloin valmisruokien käyttö voi kääntyä epäterveelliseksi, jos niillä yhtenään korvataan pääruokia, lounaita ja päivällisiä.

– On havaittu sellainen ryhmä kuin ruokapassiiviset. He ovat ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti ole kiinnostuneet ruoasta tai ruoanlaitosta. Ruokapassiivisuuteen liittyy riski syömisen yksipuolistumisesta, Arantola sanoo.

Ruokailusta ja etenkin ruokaostosten tekemisestä on jossain määrin katoamassa suunnitelmallisuus. Myös tämä voi osaltaan johtua ”sinkkuistumisesta” ja ”välipalaistumisesta”.

– Siinä missä ennen käytiin kerran viikossa ostamassa koko viikon ruoat hypermarketista, nykyään kaupassa saatetaan käydä jopa kuudesti viikossa. Ostokset ovat pieniä, ja toisinaan kaupasta käydään hakemassa vain yksi tuote, Arantola kertoo.

Tuoreimmat osastosta