Kommentti: Hallitus moukaroi pikavippejä – vippaajat voivat joutua kuitenkin vain entistä ahtaammalle

Julkaistu:

Finanssiviranomaiset varoittavat kulutusluottojen kasvusta. Poliitikkojen asialistan kärjessä ovat kuitenkin pienemmät luotot, kirjoittaa taloustoimittaja Samuli Niinivuo.
Suomalaiset ovat velkaantuneet nyt yhtäjaksoisesti kaksikymmentä vuotta.

Velan määrä ylitti tulojen määrän jo vuonna 2008, kun kotitalouksien velkaantumisaste kohosi yli 100 prosentin. Viime torstaina Tilastokeskus kertoi, että suomalaisten yhteenlaskettu velkamäärä on nykyisellään noin 121 miljardia euroa.

Tällainen velkaantuminen on syystäkin herättänyt huolta, ja erityinen huoli kohdistuu kulutusluottoihin. Muun muassa Finanssivalvonta ja Suomen Pankki ovat varoittaneet niiden kasvusta useamman kerran.

Kotitalouksien yhteenlaskettu kulutusluottokanta on tällä hetkellä lähes 19 miljardia euroa. Tilastokeskuksen mukaan nämä luotot olivat nopeimmassa kasvussa viime vuonna – määrä lisääntyi 5,7 prosenttia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kulutusluotot ovat nimensä mukaisesti lainaa, jolla ihmiset ostavat itselleen tavaroita ja palveluita. Velkavetoinen kotimainen kulutus käytännössä pyöritti kansantaloutta taantuman aikana, kun vienti ei vetänyt.

Kulutusluotoista osa on vakuudellisia ja osa vakuudettomia. Jälkimmäisiin liittyy eniten riskejä.

Vakuudettomien luottojen osuus kulutusluotoista on noin viisi miljardia, ja ne kasvoivat pahimmillaan yli 14 prosentin vuosivauhtia vuonna 2017.

Suuri velkataakka tekee kotitalouksista haavoittuvaisia korkojen nousulle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nousevista koroista aiheutuu kotitalouksille tulonmenetyksiä, mikä vaikuttaa kielteisesti niiden kulutukseen. Kulutuksen supistuminen taas haittaa laajemmin taloutta.

Finanssivalvojien lisäksi myös poliitikot ovat havahtuneet varoittamaan yksityisestä velkaantumisesta. Eduskunnassa ei kuitenkaan olla huolissaan niinkään asuntolainoista tai kulutusluotoista.

Huolenaiheeksi ovat nousseet pikavipit.

Useita lakialoitteita

Pikavipit ovat kulutusta varten räätälöityjä lainoja. Kulutusluottoja ne eivät silti suoranaisesti ole.

Pikavippien korot ovat lähtökohtaisesti kulutusluottoja korkeammat ja lainojen takaisinmaksuaika on lyhyempi. Siinä missä pankit myöntävät kulutusluottoja, pikavippejä tarjoavat pienlainayhtiöt.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) valmistelee parhaillaan eduskunnalle esitystä pikaluottosääntelyn tiukentamiseksi.

Oikeusministeriön suunnitelmissa on määritellä korkokatto yli 2 000 euron luotoille. Tällä hetkellä korkokatto koskee ainoastaan alle 2 000 euron luottoja. Aikeissa on myös kiristää luotonantajalle aiheutuvia seurauksia korkokaton rikkomisesta.

Eduskunnassa niin ikään tahdotaan kieltää pikavippien mainonta. Kesäkuun alussa 121 kansanedustajaa allekirjoitti Arto Satosen (kok) tekemän lakialoitteen asiasta.

Kerta ei ole ensimmäinen, kun eduskunnassa laaditaan pikavippeihin liittyviä lakialoitteita.

Vuonna 2012 kokoomuksen kansanedustajat Lenita Toivakka ja Sampsa Kataja valmistelivat lakialoitteet, jotka ajoivat rajoituksia pikavipeille. Toivakka tahtoi lisätä pienlainayhtiöiden sääntelyä, kun taas Kataja halusi kieltää pikavipit kokonaan.

Lakialoitteita kannatti myös tuolloin eduskunnan enemmistö.

Pienet vipit vaihtuivat suuriksi

Vuonna 2013 voimaan tuli laki, jossa pienille luotoille määrättiin 51 prosentin korkokatto.

Uusien pikalainojen lukumäärä oli kääntynyt laskuun jo ennen lakiuudistusta, mutta sen myötä lasku jyrkkeni entisestään. Korkokaton vaikutuksesta muutamien satojen eurojen pikavipit kallistuivat tuntuvasti ja pienten luottojen tarjonta alkoi hiipua.

Ennen pitkää pienlainayhtiöt keksivät keinon uuden lain kiertämiseen: ne alkoivat myydä ihmisille suurempia limiittiluottoja.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että 200 euron tarpeessa olevalle kuluttajalle tarjottiin mahdollisuutta nostaa vippiä aina 2 000 euroon saakka. Pikavippien keskimääräinen lainamäärä alkoi kasvaa voimakkaasti, vaikka uusien luottojen kappalemäärä pysyi edelleen samalla tasolla.

Tällä hetkellä pikavippien lainamäärä on muutamia kymmeniä miljoonia euroa – varsin pieni osa siis kulutusluottojen kokonaismäärästä.

Pikavippien tarvemarkkinat

Huoli ihmisten hallitsemattomasta velkaantumisesta on perusteltua.

Viime vuoden aikana puoli miljoonaa suomalaista oli ulosotossa. Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet vuodesta toiseen. Tällä hetkellä yli 379 000 henkilöllä on luottojen maksuongelmista kertova maksuhäiriömerkintä.

Nykyajan luottoyhteiskunnassa luottotiedottoman liikkumavara on vähäinen. Joidenkin kohdalla ylivelkaantuminen ja maksuvaikeudet ovat syrjäytymisen ja sosiaalisten ongelmien taustalla.

Korkokatto voi helpottaa niiden tilannetta, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin nimenomaan pikavippien takia. Tutkimusten perusteella kuitenkin pikavippien ottajista valtaosa on jo valmiiksi pulassa, ja pikavipillä yritetään lähinnä lievittää ongelmia tai sysätä niitä kauemmas tulevaisuuteen.

Näin ollen korkokattoa määriteltäessä sivuutetaan velkaantumiseen perimmäiset syyt.

Pikalainojen käyttötarkoituksia selvittänyt tutkimus osoittaa, ettei vipeillä suoranaisesti juhlita tai osteta turhuuksia, kuten tapana on ehkä ajatella. Toki myös tällaista kulutusta toisinaan rahoitetaan pikavipeillä.

Eniten pikavipeillä rahoitetaan ruokaostoksia, toisiksi eniten lapsiin ja kodinhoitoon liittyviä menoja. Etenkin ruokaostosten maksaminen pikavipillä viittaa siihen, että osa suomalaisista elää taloudellisesti todella ahtaalla.

Yleisimpiä syitä vippikierteen taustalla niin ikään ovat pienituloisuus ja tulojen epäsäännöllisyys. Tyypillinen pikavippaaja on useimmiten köyhä tai työtön, opiskelija tai yksinhuoltaja.

Jos pikavippien myöntämisperusteet tiukentuvat ja tarjonta vähenee korkokaton myötä, ongelmat saattavat vain lisääntyä. Tästä muun muassa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimusjohtaja Kati Rantala ja Takuusäätiön Juha Pantzar ovat huomauttaneet.

Maksuhäiriömerkintöjen ja velkomustuomioiden määrä voi kasvaa, kun mahdollisuus paikata rahareikiä pikavipeillä häviää. Vaikeuksiin joutuvat ehkä myös ne, jotka maksavat vanhoja vippejä uusilla vipeillä.

Pikavipit – hyvä vihollinen

Pikavippejä on helpompi paheksua kuin kulutusluottoja.

Pienlainayritysten arvostelemisesta irtoaa moraalipisteitä, kuten taloustoimittaja Jyri Hänninen ja kirjailija Jera Hänninen toteavat Suomalaisessa velkakirjassa. Kenties tästä syystä poliitikot ovat niin hanakasti pikavippien kimpussa eivätkä yleisemmin kulutusluottojen.

Pikavippien käyttäjäryhmää ovat lähinnä ne, jotka elävät niin sanotusti kädestä suuhun. Heidän kulutukseen on helpompi puuttua kuin niiden, jotka hakevat pankeista kulutusluottoja. Kulutusluottoja hakevat ihmiset nimittäin kuuluvat niihin, joilla on taloudellista vaikutusvaltaa, sillä he tekevät luotoilla usein isoja hankintoja.

Pikavippien sääntely ei ratkaise niitä perustavanlaatuisia ongelmia, joista pikavippaaja kärsii. Tosin ei ongelmia sen paremmin ratkaista pikavipeilläkään.

Parhaiten pikalainojen markkinat saataisiin kuriin korottamalla sosiaaliturvan tasoa ja lisäämällä pienituloisten ostovoimaa. Tällainen ratkaisu on kuitenkin poliittisesti vaikea. Vaivattomampaa on kiristää vippien sääntelyä tai kieltää ne kokonaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    2. 2

      Joulu voi iskeä pahan loven suomalaisten saldoon – huonoimmat ratkaisut saatetaan tehdä vasta pyhien jälkeen

    3. 3

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    4. 4

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    5. 5

      Luke: Tällaiset ovat Suomen lähivuosien hiilinielut – Luonnonsuojeluliitto suhtautuu epäilevästi

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: Talous- ja sijoitusnäkymät ovat kymmeneen vuoteen kehnoimmat

    7. 7

      Ruotsin finanssivalvoja lyttäsi suomalaisten velanmaksun – Lukijat: Tämän vuoksi asuntolaina kannattaa maksaa pois

    8. 8

      1,4 miljardin investointi Aasiaan on Nesteen historian suurin – ”Tulemme olemaan se, joka johtaa muutosta”

    9. 9

      Joulupostimerkin hinta melkein kaksinkertaistui 10 vuodessa – Postijohtaja: ”Sähköposti on halvin tapa lähettää joulukortti”

    10. 10

      Aktia: Suomen talous heikkeni syksyllä – ennuste huononi selvästi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    3. 3

      Ruotsin finanssivalvoja lyttäsi suomalaisten velanmaksun – Lukijat: Tämän vuoksi asuntolaina kannattaa maksaa pois

    4. 4

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    5. 5

      Jarin ja Arin jätti­rekka Kenworth VW900A sai kylkiinsä 10 800 valoa – yli 20 vuotta vanha ilmiö Suomeen

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: Talous- ja sijoitusnäkymät ovat kymmeneen vuoteen kehnoimmat

    7. 7

      1,4 miljardin investointi Aasiaan on Nesteen historian suurin – ”Tulemme olemaan se, joka johtaa muutosta”

    8. 8

      Verkkojätti Amazon piti ison tiedotustilaisuuden Tukholmassa – kertoi datakeskushankkeesta

    9. 9

      Joulupostimerkin hinta melkein kaksinkertaistui 10 vuodessa – Postijohtaja: ”Sähköposti on halvin tapa lähettää joulukortti”

    10. 10

      Puolustus­voimat ostaa uusia koti­maisia kenttä­radioita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Alle 3 euron kulutuksesta 95 euron lasku – multialaiselta Matilta paloi käämi, kun sähkö­yhtiö muisti kirjeellä

    2. 2

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    3. 3

      Kuntotarkastaja vaikeni omakotitalon mittavista tuhoista – pariskunta luuli selviävänsä pelkällä pintaremontilla

    4. 4

      5 vuotta Caruna-kohuja – Näin vastaavat poliitikot: ”Vuosituhannen munaus”

    5. 5

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    6. 6

      Tavalliset suomalaiset kertoivat, mihin veronpalautusrahat uppoavat – espoolaiselle Markukselle kilahtaa kunnon potti

    7. 7

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    8. 8

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    9. 9

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    10. 10

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    11. Näytä lisää