Mihin Suomen ”maailman paras” terveyden­huolto tarvitsee sotea? HUS-johtaja laski: terveys­menoja olisi varaa kasvattaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Mihin Suomen ”maailman paras” terveyden­huolto tarvitsee sotea? HUS-johtaja laski: terveys­menoja olisi varaa kasvattaa

HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden on laskenut, millä rahalla terveyskeskusten jonot saataisiin purettua.

Julkaistu: 29.6.2018 8:20

Aki Lindenin mukaan sote-uudistuksen pitäisi kehittää nykyistä terveydenhuoltojärjestelmää, ei purkaa sitä. Julkinen terveydenhuolto ei ole umpikujassa – vain yksi kohta ontuu, hän kiteyttää

Mihin sote-uudistusta oikein tarvitaan, jos Suomen julkinen terveydenhuolto on maailman kärkikastia?

Tämä kysymys saattoi olla monen mielessä, kun Lancet-tiedelehdessä julkaistu tutkimus uutisoitiin mediassa.

Tutkimuksen perusteella julkinen terveydenhuolto on paitsi laadukasta myös kustannustehokasta Suomessa. Hinta-laatusuhde on maailman paras.

Suomi jakoi vertailussa kärkisijan Islannin, Norjan, Alankomaiden, Luxemburgin, Sveitsin ja Australian kanssa. Näistä maista Suomi oli myös viime vuosina parantanut eniten tuloksiaan.

HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén tarttui tutkimustulokseen kuin ilosanomaan.

– Suomen terveydenhuolto on maailman paras – paras, mihin ihmiskunta on ikinä päässyt, Linden hehkutti tiedotteessa.

”En ihan noin räväkästi ilmaissut”

Nyt Lindén myöntää, että värikynä oli viuhunut viestinnän puolella ja toimitusjohtajan lausahdukseen oli lisätty hiukan lisäväriä.

– Luin kommentin vasta aamulla ja mietin, etten minä asiaa ihan noin räväkästi ilmaissut. Mutta ainakin kommentti meni heittämällä läpi mediassa.

Lindénin mukaan lausunnon tarkoitus ei ollut suoranaisesti viitata sote-uudistuksen tarpeettomuuteen.

– Julkisen terveydenhuollon kokonaisuus on Suomessa hyvällä tasolla. Se ei ole umpikujassa, kuten on väitetty. Niinpä sote-uudistuksessa pitäisi jatkaa tämän nykyisen järjestelmän kehittämistä paremmaksi eikä purkaa sitä.

Nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä ontuu vain yksi kohta, Lindén sanoo.

– Jonojen pituus terveyskeskuksissa on ongelma. Yleislääkärin vastaanotolle ei tahdo päästä. Tästä syystä työterveyshuollon piirissä olevat ihmiset ovat paremmassa asemassa kuin ne, jotka asioivat terveyskeskuksissa.

Terveysmenoja olisi varaa kasvattaa

Suomessa terveydenhuolto maksoi yhteisistä varoista noin 2 835 euroa asukasta kohden vuonna 2015. Linden pitää summaa niin pienenä, että sitä voitaisiin aivan hyvin kasvattaa.

Ehdotus on päinvastainen kuin soten puolustajien näkökulma: he haluaisivat ennemminkin karsia kustannuksia.

HUS:n toimitusjohtajan mielestä julkista rahoitusta tulisi kuitenkin lisätä noin sadalla eurolla per asukas.

– Noin sadan euron lisäkululla saataisiin nopea pääsy niin perusterveydenhuollon lääkärille kuin hammaslääkärille.

Lindénin mukaan suomalainen pääsi 2000-luvun alussa kohtalaisen hyvin lääkärille. Silloin käyntejä terveyskeskuslääkärin vastaanotolla oli kymmenen miljoonaa.

Nykyisin käyntejä on seitsemän miljoonaa. Lindénin arviolta kolme miljoonaa lisäkäyntiä maksaisi noin 200 miljoonaa euroa – noin 70 euroa käynniltä.

– Jos jokaisesta käynnistä peritään potilaalta 20 euroa, nettokulu olisi 50 euroa. Kolmen miljoonan käynnin osalta summaksi muodostuisi 150 miljoonaa euroa.

Asukasta kohti laskettuna tämä olisi alle 30 euroa lisää julkisiin terveysmenoihin, jotka siis vuonna 2015 olivat 2 835 euroa.

– Millä tahansa laskelmilla Suomella pitäisi olla tähän varaa, Lindén sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?