Kommentti: Raportti paljasti, kuinka moni viivyttää omaa työllistymistään – aktiivimallia uhkaa tehottomuus - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Raportti paljasti, kuinka moni viivyttää omaa työllistymistään – aktiivimallia uhkaa tehottomuus

Hallitus kaavailee parhaillaan jatkoa tammikuusta asti käytössä olleelle aktiivimallille.

Julkaistu: 21.6.2018 11:40, Päivitetty 25.6.2018 12:02

Keppi ja porkkana eivät välttämättä ole parhaita välineitä työttömyyden kitkemiseen, selviää useista tutkimuksista.

Omaehtoisen työnhaun mallin peruslogiikka on samanlainen kuin aktiivimallissa: niitä palkitaan, jotka löytävät työtä, ja niitä rangaistaan, jotka eivät löydä.

Palkitsemisen ja rankaisemisen katsotaan nopeuttavan työhön hakeutumista. Tutkimustiedon valossa asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen viime vuonna julkaisemasta raportista esimerkiksi ilmenee, ettei monikaan työtön todellisuudessa pitkitä työnhaun aloittamista kohtaan, jossa työttömyyskorvausten maksaminen loppuu.

Yksin jo työttömäksi joutuminen vähentää yksilön kulutusta, ja harva ilahtuu, jos elintaso laskee vielä tästäkin. Niinpä ihminen, joka mielii säilyttää työttömyyttä edeltäneen elintason, lähtökohtaisesti pyrkii palaamaan takaisin työelämään.

Raportin mukaan arviolta vain 0,4 prosenttia kaikista työttömyysjaksoista päättyy viimeisen kahdeksan etuusviikon aikana syystä, että työllistymistä on taktisesti viivytetty.

Kyse on siis hyvin pienestä joukosta, joka lykkää työllistymistä etuuskauden lopulle. Työttömyysturvamenoihin tämän joukon vaikutus niin ikään on melko vähäinen.

Myös maailmalla laaditut selvitykset viittaavat siihen, ettei ansioturvan päättyminen aiheuta välitöntä työttömien työnhakijoiden ryntäystä työmarkkinoille.

Erään Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen loppupäätelmä oli seuraava: edes työmarkkinatuelle putoaminen ei kannusta työtöntä lisäämään aktiivisuuttaan, jos hän ei ole ponnisteluistaan huolimatta saanut työtä ennen korvausjakson päättymistä.

Ansioturvan kesto vaikuttaa työttömyyden jälkeiseen palkkatasoon ja työsuhteen kestoon

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen raportissa korostetaan, että pidempi päivärahakausi auttaa työttömiä löytämään parempia työpaikkoja. Vaikka työttömyys saattaa pitkittyä, työllistyminen paremmin palkattuun työhön ja kestävämpään työsuhteeseen tasaa ajan mittaan kustannuksia.

Rangaistuksen pelko taas saa työttömät hakeutumaan herkemmin matalapalkkatyöhön. Pienituloisuuden yleistyessä verotulot laskevat, mikä on yhteiskunnan kannalta haitallista.

Tältä pohjalta raportissa arvioidaan, että verotulojen menetykset lopulta syövät ison osan työttömyyden lyhentämisestä saaduista säästöistä.

Myös rangaistusjärjestelmän pyörittäminen saattaa lisätä kustannuksia, kun asumistuen ja toimeentulotuen tarve yleistyy. Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen nosti asian esiin Kelan tutkimusblogissa viime tammikuussa jo aktiivimallin yhteydessä:

– Etenkin jos työttömyysturvan 4,65 prosentin alennus jää pitkäaikaiseksi tai pysyväksi, uusi laki johtaa monilla työttömillä asumistuen ja toimeentulotuen tarpeen kasvuun, Honkanen kirjoitti.

Kolikon kääntöpuoli

Aktiivimallin ja omaehtoisen työnhaun mallin vaikutukset talouteen ja laajemmin yhteiskuntaan hahmottuvat ajan mittaan.

Vastaavia uudistuksia on aiemmin toteutettu useissa Euroopan maissa.

Ruotsissa tehtiin 2000-luvun alussa uudistus, jossa työttömyyskorvauksen tasoa alennettiin 20 viikon jälkeen. Myöhempi tutkimus osoittaa uudistuksen paitsi olleen tehoton myös vähentäneen työttömien hyvinvointia.

Tuoreen, Britannian ”aktiivimallia” käsittelevän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia: ehdollinen sosiaaliturva pahentaa köyhyyttä, heikentää terveyttä ja lisää rikollisuutta.

Saksan liittokansleri Gerhard Schröder julisti vuonna 2003, ettei kukaan saa enää lepäillä yhteiskunnan kustannuksella ilman sanktioita.

Maassa ajettiin tuolloin läpi Hartz-lakipaketti. Se perustui sosiaali- ja työttömyysturvan yhdistämiseen, työttömien aktivointiin sekä työmarkkinoiden sääntelyn purkamiseen.

Hertz-reformi teki Saksan työmarkkinoista kansainvälisesti varsin kilpailukykyiset. Uudistuksella oli kuitenkin kääntöpuolensa, kuten Suomen Pankin ekonomisti Michael Schmöller artikkelissaan Näkökulma Saksan työllisyysihmeeseen kirjoittaa:

“Tuloasteikon alapäässä olevat kantoivat suhteettoman suuren taakan Saksan noustessa jälleen kilpailukykyiseksi. Uudistukset näyttävät myötävaikuttaneen yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvuun.”