Yksinkertainen tarra paransi vanhusten hoitoa – näin Toyotan oppeja sovelletaan Suomessa

Julkaistu:

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kaikenlaisia solmuja. Osa niistä aukeaa, kun pysähdytään miettimään tilannetta potilaan kannalta ja käytetään maalaisjärkeä.
Miten potilas saa hyvää hoitoa eikä turhaan joudu odottamaan? Tätä valmennusyritys Lean Culturen perustaja Heikki Pöri on rohkaissut miettimään kymmenessä sairaanhoitopiirissä, joissa hän on käynyt valmentamassa – ehkä hieman yllättäen – autojätti Toyotalla omaksumiensa oppien mukaisesti.

– Sairaanhoitopiireissä ja muuallakin julkisella sektorilla ongelmana usein on, miten kiireen keskellä eri ammattiryhmät saataisiin kommunikoimaan keskenään ja työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Työpaikoilla on Pörin mukaan valtavasti osaamista, mutta usein ryhmät toimivat siilomaisesti, eivätkä välttämättä hahmota kokonaisuutta. Potilaalle se näkyy jonoina, turhina lääkärikäynteinä tai pitkänä odotusaikana.

Hoitopolkuja ei välttämättä tarkastella potilaan näkökulmasta, vaan takerrutaan lakisääteisiin määräaikoihin kuten siihen, että kiireettömään hoitoon pitää päästä kolmessa kuukaudessa tai leikkauspäätöksestä leikkaukseen puolessa vuodessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sote-uudistus on yksi muutoksen vauhdittaja, mutta ei ainoa. Oulun yliopistollisen keskussairaalan (OYS) lasten, nuorten ja naisten vastuualuejohtaja, ylilääkäri Päivi Tapanainen kertoo, että heillä suurin kimmoke on uusi sairaala, jolla on isot tuottavuustavoitteet. Vaikka vaatimukset kasvavat, resurssit eivät lisäänny.

– Tärkeintä on pysähtyä ajattelemaan, miten työt voitaisiin tehdä mahdollisimman sujuvasti, hän sanoo.

– On hämmästyttävää, miten yksinkertaisia ratkaisuja voidaan löytää, sairaalan teho-osaston lääkäri Riitta Marttila lisää.

Alla on kaksi esimerkkiä niistä.

Tekniikka ei enää sanele lasten siirtoa teho-osastolta

OYSissä tehohoidossa ollut lapsi on hieman toivuttuaan joutunut odottamaan tuntikausia päästäkseen vuodeosastolle. Suurimmat syyt ovat olleet tietotekninen solmu ja työvuorot.

Teho-osastolla tehdyt hoidot ja lääkitykset eivät Marttilan mukaan siirry potilastietojärjestelmään, koska järjestelmiä ei ole integroitu. Siksi vuodeosaston hoitaja on lasta teho-osastolta hakiessaan saanut suullisesti tiedon hoidoista ja lääkityksestä.

– Hoitaja on muistinsa ja muistilappujensa varassa kirjannut asiat potilastietojärjestelmään.

Käytäntö heikensi potilasturvallisuutta. Lisäksi se viivästytti siirtoa, sillä usein iltavuoroon tuleva hoitaja huolehti siitä, koska hänellä oli parhaiten aikaa.

Tilanne on välillä johtanut ketjureaktioon. Jos lapsi haettiin myöhään, teho-osaston sairaalahuoltaja oli saattanut lopettaa vuoronsa. Koska huonetta ei saatu siivotuksi, sinne ei voitu ottaa leikkauksesta tai päivystyksestä uutta lasta.

Tietoteknistä ongelmaa osastolla ei pystytä ratkaisemaan. Sen sijaan teho-osaston hoitajat ryhtyivät kopioimaan lääketietoja potilastietojärjestelmään. Lasta hakeva hoitaja taas ottaa tietokoneen mukaansa ja kirjaa teholta saamansa ohjeet suoraan järjestelmään.

Marttila kertoo, että vastaavaa muutosta aletaan kokeilla myös muilla osastoilla.

Tarra lääkekaappiin toi aikaa vanhuksille

Vanhusten kotihoitajilla on paljon asiakkaita ja usein kova kiire. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa kotihoitajat mittasivat, mihin aikaa oikein meni. He havaitsivat, että ensimmäisellä käynnillä tuhraantui keskimäärin viisi minuuttia lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden etsimiseen.

– Se oli pois asiakkaalta, kertoo muutoskoordinaattori Pia Mälkiä.

Koska hoitajia on paljon ja he vaihtuvat usein, ensikäyntejä on tiheään, eikä hoitaja välttämättä vielä toisellakaan kerralla muista paikkoja tarkasti. Lisäksi vanhuksesta saattoi tuntua kiusalliselta, kun vieraat ihmiset tutkivat kaappeja.

Työntekijät keksivät, että kaapit voitaisiin merkitä. Saranapuolelle liimattiin pieni vihreä tarra. Kun lääkkeitä ei enää tarvinnut etsiä, hoitaja pystyi keskittymään vanhukseen ja hänen asioihinsa.

– Koko Eksoten kotihoidossa lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden etsimiseen käytettiin laskennallisesti yhteensä 1,5 henkilötyövuotta, Mälkiä kertoo.

Nyt palvelua pyritään parantamaan edelleen niin, että asiakkaan luona käy mahdollisimman usein hänen vastuuhoitajansa sekä muutamat tutut hoitajat.

Terveen järjen käyttöä

OYSissä pelkästään lasten ja naisten tulosalueella on 700 työntekijää ja Eksoten alueella vanhusten hoivatyötä tekee 1 600 ihmistä. Heidän vastuullaan on valtava määrä ihmisiä. Pienillä ratkaisuilla voi olla suuret vaikutukset.

Pörin mukaan työn tekijät ovat sen parhaita asiantuntijoita.

– Tämä on terveen järjen käyttöä, hän sanoo.

Tavoitteena voi olla puhelimeen vastaamisen nopeuttaminen tai asiakkaan hyppyyttämisen vähentäminen. Kaikki hyötyvät, jos esimerkiksi hammaslääkäri tarkastaa ja paikkaa ja hygienisti poistaa hammaskiven samalla käynnillä.

Maalaisjärkisillä ratkaisuilla voidaan parantaa palvelua, mutta myös työilmapiiri ja tehokkuus voivat kohentua.

Kun työntekijät pääsevät vaikuttamaan työhönsä, muutosvastarinta vähenee. Kun työ tehdään näkyväksi, sitä voidaan tasata aiempaa paremmin. Työhyvinvoinnin paraneminen voi vähentää sairauspoissaoloja.

– Toinen lean-filosofian kahdesta perusarvosta on ihmisten – niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin – arvostaminen ja kunnioittaminen, Pöri kertoo.

Toinen on jatkuva parantaminen, jossa edetään pienin askelein. Jos kokeilu ei toimi, se hylätään tai sitä muokataan. Jos toimii, toimintatapaa voidaan levittää muualle ja miettiä seuraavaa askelta.

Ylhäältä alas johtaminen ei tue muutosta

Näkökulman kääntävässä muutoksessa johdon sitoutumien on Pörin mukaan erittäin tärkeää.

– Julkisella puolella on johtamisvajetta, hän arvioi.

Yksi riski on, että johto vaihtuu kesken muutoksen ja uusilla henkilöillä on kova tahto ratkaista itse ongelmat. Toinen riski on, että sujuvoittamalla vapautuneita voimavaroja ei käytetä toiminnan kehittämiseen, vaan ryhdytään säästämään.

Tapanainen on työskennellyt sairaalamaailmassa 12 vuotta johtajana.

– Yritysmaailmasta on tuotu monenlaisia ismejä ja malleja. Jotkut ovat vähän monimutkaisempia ja toiset yksinkertaisempia. Tuntuu, että tämä on riittävän selkeä, hän sanoo.

Pöri tutustui leaniin Toyotalla, jossa hän työskenteli 20 vuotta.

– Olin onnekas, kun satuin olemaan rahoitusyhtiön toimitusjohtaja.

Siinä Toyota alkoi kokeilla leania.

– Huomasin, että tämä on hyvä tapa toimia, Pöri sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kommentti: Milloin Suomen entisen pääministerin asema venäläisessä jättipankissa käy kestämättömäksi?

    2. 2

      Pariskunta luuli kuitanneensa vuokria työsuorituksilla, sitten vuokraisäntä alkoi periä 2 vuoden vuokria

    3. 3

      ”Pakotteet helvetistä” uhkaavat Venäjää – uusien pakotteiden muoto on vielä auki

    4. 4

      Dansken rahanpesuskandaali uhkaa jo Tanskan luottoluokitusta

    5. 5

      Lehdet: Michael Kors ostamassa Versacen

    6. 6

      Insinööriliitto harkitsee toimia irtisanomissuojan heikentämistä vastaan

    7. 7

      Täyttivätkö taksikyytien välittäjät kilpailutuksen vaatimukset? Kela kertoo, mitä lain kohtaa sovellettiin

    8. 8

      Pörssiklubi äänestää naisten jäsenyydestä tällä viikolla

    9. 9

      Sairaana työskentelijät tulevat kalliiksi – pitääkö nuhaista työkaveria syyllistää?

    10. 10

      Kiinteistönvälittäjien järjestöt työaikalaista: ”Tuntuu sääntö-Suomen outoudelta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pariskunta luuli kuitanneensa vuokria työsuorituksilla, sitten vuokraisäntä alkoi periä 2 vuoden vuokria

    2. 2

      ”Pakotteet helvetistä” uhkaavat Venäjää – uusien pakotteiden muoto on vielä auki

    3. 3

      Sairaana työskentelijät tulevat kalliiksi – pitääkö nuhaista työkaveria syyllistää?

    4. 4

      Kommentti: Milloin Suomen entisen pääministerin asema venäläisessä jättipankissa käy kestämättömäksi?

    5. 5

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    6. 6

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    7. 7

      Dansken rahanpesuskandaali uhkaa jo Tanskan luottoluokitusta

    8. 8

      HS: Risto Siilasmaa avautuu Jorma Ollilan raivokohtauksista: ”Elop kyyneleet silmissä, pelon ilmapiiri edesauttoi Nokian tuhoa...”

    9. 9

      Täyttivätkö taksikyytien välittäjät kilpailutuksen vaatimukset? Kela kertoo, mitä lain kohtaa sovellettiin

    10. 10

      Siilasmaa kertoi Jorma Ollilan raivokohtauksista HS:lle – jatkaa keskustelua Twitterissä: ”Siihen syyllistymme me kaikki vuorollamme”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    2. 2

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    3. 3

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    4. 4

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    5. 5

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    6. 6

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    7. 7

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    8. 8

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    9. 9

      Pariskunta luuli kuitanneensa vuokria työsuorituksilla, sitten vuokraisäntä alkoi periä 2 vuoden vuokria

    10. 10

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    11. Näytä lisää