Yksinkertainen tarra paransi vanhusten hoitoa – näin Toyotan oppeja sovelletaan Suomessa

Julkaistu:

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kaikenlaisia solmuja. Osa niistä aukeaa, kun pysähdytään miettimään tilannetta potilaan kannalta ja käytetään maalaisjärkeä.
Miten potilas saa hyvää hoitoa eikä turhaan joudu odottamaan? Tätä valmennusyritys Lean Culturen perustaja Heikki Pöri on rohkaissut miettimään kymmenessä sairaanhoitopiirissä, joissa hän on käynyt valmentamassa – ehkä hieman yllättäen – autojätti Toyotalla omaksumiensa oppien mukaisesti.

– Sairaanhoitopiireissä ja muuallakin julkisella sektorilla ongelmana usein on, miten kiireen keskellä eri ammattiryhmät saataisiin kommunikoimaan keskenään ja työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Työpaikoilla on Pörin mukaan valtavasti osaamista, mutta usein ryhmät toimivat siilomaisesti, eivätkä välttämättä hahmota kokonaisuutta. Potilaalle se näkyy jonoina, turhina lääkärikäynteinä tai pitkänä odotusaikana.

Hoitopolkuja ei välttämättä tarkastella potilaan näkökulmasta, vaan takerrutaan lakisääteisiin määräaikoihin kuten siihen, että kiireettömään hoitoon pitää päästä kolmessa kuukaudessa tai leikkauspäätöksestä leikkaukseen puolessa vuodessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sote-uudistus on yksi muutoksen vauhdittaja, mutta ei ainoa. Oulun yliopistollisen keskussairaalan (OYS) lasten, nuorten ja naisten vastuualuejohtaja, ylilääkäri Päivi Tapanainen kertoo, että heillä suurin kimmoke on uusi sairaala, jolla on isot tuottavuustavoitteet. Vaikka vaatimukset kasvavat, resurssit eivät lisäänny.

– Tärkeintä on pysähtyä ajattelemaan, miten työt voitaisiin tehdä mahdollisimman sujuvasti, hän sanoo.

– On hämmästyttävää, miten yksinkertaisia ratkaisuja voidaan löytää, sairaalan teho-osaston lääkäri Riitta Marttila lisää.

Alla on kaksi esimerkkiä niistä.

Tekniikka ei enää sanele lasten siirtoa teho-osastolta

OYSissä tehohoidossa ollut lapsi on hieman toivuttuaan joutunut odottamaan tuntikausia päästäkseen vuodeosastolle. Suurimmat syyt ovat olleet tietotekninen solmu ja työvuorot.

Teho-osastolla tehdyt hoidot ja lääkitykset eivät Marttilan mukaan siirry potilastietojärjestelmään, koska järjestelmiä ei ole integroitu. Siksi vuodeosaston hoitaja on lasta teho-osastolta hakiessaan saanut suullisesti tiedon hoidoista ja lääkityksestä.

– Hoitaja on muistinsa ja muistilappujensa varassa kirjannut asiat potilastietojärjestelmään.

Käytäntö heikensi potilasturvallisuutta. Lisäksi se viivästytti siirtoa, sillä usein iltavuoroon tuleva hoitaja huolehti siitä, koska hänellä oli parhaiten aikaa.

Tilanne on välillä johtanut ketjureaktioon. Jos lapsi haettiin myöhään, teho-osaston sairaalahuoltaja oli saattanut lopettaa vuoronsa. Koska huonetta ei saatu siivotuksi, sinne ei voitu ottaa leikkauksesta tai päivystyksestä uutta lasta.

Tietoteknistä ongelmaa osastolla ei pystytä ratkaisemaan. Sen sijaan teho-osaston hoitajat ryhtyivät kopioimaan lääketietoja potilastietojärjestelmään. Lasta hakeva hoitaja taas ottaa tietokoneen mukaansa ja kirjaa teholta saamansa ohjeet suoraan järjestelmään.

Marttila kertoo, että vastaavaa muutosta aletaan kokeilla myös muilla osastoilla.

Tarra lääkekaappiin toi aikaa vanhuksille

Vanhusten kotihoitajilla on paljon asiakkaita ja usein kova kiire. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa kotihoitajat mittasivat, mihin aikaa oikein meni. He havaitsivat, että ensimmäisellä käynnillä tuhraantui keskimäärin viisi minuuttia lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden etsimiseen.

– Se oli pois asiakkaalta, kertoo muutoskoordinaattori Pia Mälkiä.

Koska hoitajia on paljon ja he vaihtuvat usein, ensikäyntejä on tiheään, eikä hoitaja välttämättä vielä toisellakaan kerralla muista paikkoja tarkasti. Lisäksi vanhuksesta saattoi tuntua kiusalliselta, kun vieraat ihmiset tutkivat kaappeja.

Työntekijät keksivät, että kaapit voitaisiin merkitä. Saranapuolelle liimattiin pieni vihreä tarra. Kun lääkkeitä ei enää tarvinnut etsiä, hoitaja pystyi keskittymään vanhukseen ja hänen asioihinsa.

– Koko Eksoten kotihoidossa lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden etsimiseen käytettiin laskennallisesti yhteensä 1,5 henkilötyövuotta, Mälkiä kertoo.

Nyt palvelua pyritään parantamaan edelleen niin, että asiakkaan luona käy mahdollisimman usein hänen vastuuhoitajansa sekä muutamat tutut hoitajat.

Terveen järjen käyttöä

OYSissä pelkästään lasten ja naisten tulosalueella on 700 työntekijää ja Eksoten alueella vanhusten hoivatyötä tekee 1 600 ihmistä. Heidän vastuullaan on valtava määrä ihmisiä. Pienillä ratkaisuilla voi olla suuret vaikutukset.

Pörin mukaan työn tekijät ovat sen parhaita asiantuntijoita.

– Tämä on terveen järjen käyttöä, hän sanoo.

Tavoitteena voi olla puhelimeen vastaamisen nopeuttaminen tai asiakkaan hyppyyttämisen vähentäminen. Kaikki hyötyvät, jos esimerkiksi hammaslääkäri tarkastaa ja paikkaa ja hygienisti poistaa hammaskiven samalla käynnillä.

Maalaisjärkisillä ratkaisuilla voidaan parantaa palvelua, mutta myös työilmapiiri ja tehokkuus voivat kohentua.

Kun työntekijät pääsevät vaikuttamaan työhönsä, muutosvastarinta vähenee. Kun työ tehdään näkyväksi, sitä voidaan tasata aiempaa paremmin. Työhyvinvoinnin paraneminen voi vähentää sairauspoissaoloja.

– Toinen lean-filosofian kahdesta perusarvosta on ihmisten – niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin – arvostaminen ja kunnioittaminen, Pöri kertoo.

Toinen on jatkuva parantaminen, jossa edetään pienin askelein. Jos kokeilu ei toimi, se hylätään tai sitä muokataan. Jos toimii, toimintatapaa voidaan levittää muualle ja miettiä seuraavaa askelta.

Ylhäältä alas johtaminen ei tue muutosta

Näkökulman kääntävässä muutoksessa johdon sitoutumien on Pörin mukaan erittäin tärkeää.

– Julkisella puolella on johtamisvajetta, hän arvioi.

Yksi riski on, että johto vaihtuu kesken muutoksen ja uusilla henkilöillä on kova tahto ratkaista itse ongelmat. Toinen riski on, että sujuvoittamalla vapautuneita voimavaroja ei käytetä toiminnan kehittämiseen, vaan ryhdytään säästämään.

Tapanainen on työskennellyt sairaalamaailmassa 12 vuotta johtajana.

– Yritysmaailmasta on tuotu monenlaisia ismejä ja malleja. Jotkut ovat vähän monimutkaisempia ja toiset yksinkertaisempia. Tuntuu, että tämä on riittävän selkeä, hän sanoo.

Pöri tutustui leaniin Toyotalla, jossa hän työskenteli 20 vuotta.

– Olin onnekas, kun satuin olemaan rahoitusyhtiön toimitusjohtaja.

Siinä Toyota alkoi kokeilla leania.

– Huomasin, että tämä on hyvä tapa toimia, Pöri sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Verkkokauppa.com antoi tulosvaroituksen – yhtenä syynä hintakilpailun kiristyminen

    2. 2

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    3. 3

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    4. 4

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    5. 5

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    6. 6

      Kiistelty yhdysvaltalaisfirma myy ikäihmisille nuorta verta suoneen – väittää nuoruudenlähteeksi

    7. 7

      KKV:ltä ehdollinen hyväksyntä Postin ja Transvalin kaupalle

    8. 8

      Kaivosteollisuus uskoo kaivosveron tulevan – ”Olisi hyvä, että olisi ensin jotain verotettavaa”

    9. 9

      Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

    10. 10

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    2. 2

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    3. 3

      Käteinen raha loppumassa Ilomantsissa – pitäjän ainoassa pankki­automaatissa aivan käsittämätön tukos

    4. 4

      Asiantuntijoilta arvio synkästä väestöennusteesta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    5. 5

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    6. 6

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    7. 7

      Miksi naiset eivät etene uralla? Tutkija pitää hyvinvointivaltiota suurimpana ongelmana

    8. 8

      Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

    9. 9

      Konkurssiin menneet BR-lelut ja Toys R’Us aloittavat tyhjennysmyynnin Suomessa – nämä myymälät ovat vielä auki

    10. 10

      Kansainväliseltä valuuttarahastolta tyly arvio: Suomen vienti onnahtelee, luotonanto kiristyy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      ”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

    5. 5

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta

    10. 10

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    11. Näytä lisää