Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella ongelmaton alatiesynnytys maksaa tänä vuonna noin 2 140 euroa. Ongelmattoman sektion hinta on puolestaan noin 4 165 euroa, toimialajohtaja Seppo Heinonen kertoo.
Jos sektiossa ilmenee komplikaatioita, hinta kohoaa kuluvan vuoden palveluhinnaston mukaan yli 5 000 euron. Viime vuonna alueella laskutettiin komplisoituneesta keisarileikkauksesta lähes 6 000 euroa.
– Hinnat perustuvat ”omakustannushintoihin”, joten palveluhinnat on määritelty siten, että ne kattavat sairaalalle aiheutuneet kulut, joita ovat toimintakulut, rahoituskustannukset ja poistot, Heinonen selvittää.
Hintoihin on sisällytetty vuodeosaston hoitopäivistä koituvat kustannukset.
Hinnat vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) palveluhinnaston mukaan sektio ilman komplikaatioita maksaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella kokonaisuudessaan noin 3 900 euroa. Jos komplikaatioita ilmenee, hintalappu nousee reiluun 4 800 euroon.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) sektion on laskettu maksavan yhteiskunnalle noin 3 900–5 400 euroa ja alatiesynnytyksen 3 400–4 000 euroa hoitoineen.
Heinonen sanoo, että eri maiden välillä synnytysten hinnoissa voi olla 10-kertaisia eroja.
– Vakuutuspohjaisissa järjestelmissä kulut juoksutetaan vakuutusyhtiön kautta, ja viime kädessä maksajina ovat käyttäjät.
Suomessa kulut katetaan verorahoin. Suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuuluvalta peritään yleensä vain vuodeosaston vuorokausimaksu, joka on HUS:n alueella hieman alle 50 euroa vuorokaudelta. Perhehuoneen hinnasta peritään kaksinkertainen maksu.
Todelliset vuodeosastoajan aiheuttamat kustannukset ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat, useita satoja euroja vuorokaudessa. Esimerkiksi KYS:ssa vastasyntyneen hoitopäivän on laskettu maksavan 525 euroa.
Ulkomaille pysyvästi esimerkiksi töiden takia muuttaneen suomalaisen ja Suomeen synnyttämään haluavan kannattaa muistaa, että maksutonta julkista terveydenhuoltoa saavat pääsääntöisesti ne henkilöt, joiden virallinen kotikunta on Suomessa. Kansalaisuudella ei ole merkitystä.
Yksityisessä kunnallista tyyriimpää
Ulkomaalaisten synnyttäjien käyttämässä Hyksin-yksityissairaalassa alatiesynnytyksestä peritään könttäsummana 7 500 euroa ja sektiosta 9 500 euroa. Hinnat eivät mahdollisista lisätoimenpiteistä suurene.
Hyksinin hinnat ovat selvästi kunnallisen puolen laskuttamia kustannuksia suuremmat. Hyksinin toimitusjohtaja Markus Orava arvioi, että Suomen kunnallisen puolen hintataso on suunnilleen sama kuin Keski-Euroopan maissa kuten Saksassa.
– Itäiset Keski-Euroopan maat ovat kustannustasoltaan edullisempia, ja sitten taas Yhdysvallat on merkittävästi kalliimpi.
Oravan mukaan hinnoitteluun vaikuttavat monet tekijät rakennusten ja tonttien hinnoista lähtien.
– Hinnoittelu perustuu siihen, että siinä pyritään laskemaan tuotantokustannukset, jotka sisältävät kaiken alkaen vuokrista, rakennuksista, henkilöstön kustannusosista ja hallinnollisista vyörytyksistä. On luonnollista, että hinta on halvempi jossain maakunnassa kuin vaikkapa Helsingissä.
Kaikki ”ylimääräinen” tuo lisähintaa
Kaikki synnytyksessä tarvittavat lisätoimenpiteet kuten imukuppiulosautto kasvattavat alatiesynnytyksen todellisia kustannuksia. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hinnastossaan eritellyt joitain kustannuksia. Esimerkiksi imukuppisynnytyksestä koituu kustannuksia kaikkiaan 1 270 euroa.
Sairaanhoitopiirin talouspäällikkö Heli Lähteenmäen mukaan pelkkä normaali alatiesynnytys maksaa tänä vuonna Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Tyksissä hieman alle 800 euroa.
– Normaaliin alatiesynnytykseen liittyy keskimäärin kolme normaalia hoitopäivää eli sen kokonaiskustannus kunnalle on noin 1 965 euroa, Lähteenmäki kertoo.
Yhden hoitopäivän hinta alueella on noin 400 euroa.
Lähteenmäen mukaan imukupilla avustetun tai perätilasynnytyksen kuntalaskutus on hoitopäivineen noin 2 455 euroa.
– Sektioon liittyy keskimäärin 4–5 hoitopäivää, joista ensimmäinen on vaativa hoitopäivä. Sen kokonaiskustannus kunnalle on keskimäärin noin 3 755–4 160 euroa.
Artikkeliin lisätty klo 10.00 täsmennys siitä, kenellä on oikeus Suomen sosiaaliturvaan ja maksuttomaan julkiseen terveydenhuoltoon. Pääsääntöisesti oikeus on sellaisilla henkilöillä, joiden virallinen kotikunta on Suomessa. Kansalaisuudella ei ole merkitystä. Oikeus voi perustua myös kansainväliseen sopimukseen. Pysyvästi ulkomailla asuva suomalainen voi joutua maksamaan kaikki Suomessa tapahtuvan synnytyksen kustannukset itse.