Putinin luottomies Sergei Ivanov IS:lle Pietarissa: Älkää huolehtiko Suomessa, Fortum-pelottelu oli hölynpölyä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Putinin luottomies Sergei Ivanov IS:lle Pietarissa: Älkää huolehtiko Suomessa, Fortum-pelottelu oli hölynpölyä

Presidentti Vladimir Putinin lähimpiin miehiin kuuluva Sergei Ivanov vakuutti IS:lle Pietarin talousfoorumissa, että suomalaisten investoimat rahat ovat turvassa Venäjällä.

Sergei Ivanov oli tyytyväinen suomalaisiin investointeihin Venäjällä. Hän laski niitä oleva yhteensä 14 miljardia euroa.

24.5.2018 13:22

Kremlin johtoeliittiin kuuluvan Sergei Ivanovin mukaan suomalaisilla ei ole syytä olla huolissaan sen paremmin Fortumin kuin muidenkaan suomalaisyritysten sijoituksista Venäjällä.

Ivanov osallistui Pietarissa Suomen ja Venäjän väliseen pyöreän pöydän keskusteluun bio- ja kiertotaloudesta. Keskustelun aikana Ivanov nosti tyytyväisyydellä esille sekä suomalaisten yritysten tekemät investoinnit Venäjälle että notkahduksen jälkeen jälleen kasvuun lähteneen kauppavaihdon maiden välillä.

Mikko Hautala, Aleksei Mordashov, Esko Aho, Joni Hautojärvi ja Sergei Ivanov osallistuivat torstaina Pietarin talousfoorumiin. Ivanov puhui Suomen ja Venäjän välisessä pyöreän pöydän keskustelussa bio- ja kiertotalouden uusista yhteistyömahdollisuuksista.

Tilaisuuden päätyttyä IS muistutti Ivanoville, että Suomessa on viime aikoina oltu kuitenkin hyvin huolestuneita suomalaisten yritysten sijoituksista Venäjällä liittyen muun muassa tuoreeseen Fortum-kohuun.

Kohu alkoi keväällä sen jälkeen, kun Venäjän hallituksen lehdessä Rossiiskaja Gazetassa oli maalailtu Fortumia jopa turvallisuusuhaksi Venäjälle.

Ivanov myönsi ensin tietävänsä kyseisen Mihail Deljaginin kirjoittaman mielipidekirjoituksen. Tämä jälkeen hän haki vastaukseensa vertauksen neuvostokirjallisuuden yhdeltä tunnetuimmalta satiirikolta Mihail Bulgakovilta ja tämän romaanista Koiran sydän.

– Tunnetteko venäläistä kirjallisuutta ja sieltä erityisesti Koiran sydän -teosta? Siinä on oikein osuva lause: Älkää lukeko neuvostolehdistöä. Älkää lukeko. Se on hölynpölyä, Ivanov muotoili Fortum-kohuun viitaten.

Eli te siis takaatte, että suomalaisten investoinnit ovat suojassa?

– Takaan. Eikä ole olemassa mitään ennakkotapausta mistään muunlaisesta (kohtelusta). Ne huhut ovat pelkkää pelottelua, Ivanov huomautti.

Kuka näitä pelotteluita keksii?

– Kilpailijat. Kaikki huhut ovat keinottelijoiden keksintöä Moskovan alueelta. Se on tyhjää puhetta. Kaikki menee hyvin. Älkää olko huolissanne, Ivanov sanoi.

Ivanovin sanoilla on painoarvoa myös sen vuoksi, että hänellä on tunnetusti KGB-tausta ja pitkä ura presidentti Vladimir Putinin lähipiirissä muun muassa presidentinhallinnon päällikkönä ja useissa ministerin tehtävissä.

Sergei Ivanov kuuluu Vladimir Putinin lähipiiriin ja on säännöllisesti läsnä myös Suomen ja Venäjän välisissä korkeissa tapaamisissa.

Tätä nykyä Ivanovilla on ympäristöön liittyvistä erityistehtävistään huolimatta yhä edelleen myös pysyvä paikka Venäjän turvallisuusneuvostossa. Joten jos joku oikeasti tietää, mitkä asiat Venäjä tuntee kansalliseksi turvallisuusuhakseen, juuri Ivanov on yksi heistä.

Ivanovin viittaamassa Bulgakovin satiirisessa romaanissa käydään keskustelu siitä, miten neuvostokansalainen voi säilyttää ruokahalunsa ja sitä kautta terveytensä. Yhtenä ohjeena annetaan, että lounaalla ei saa puhua bolshevismista eikä lääketieteestä, mikäli haluaa säilyttää ruoansulatusjärjestelmänsä toiminnassa.

– Ja älkää herran tähden lukeko ennen lounasta neuvostolehtiä, kirurgi Preobrazhenski neuvoo romaanissa avustajaansa Bormentalia.

– Hmm, mutta kun ei ole mitään muuta, Bormental ihmettelee.

– No, älkää lukeko mitään lehtiä, Preobrazhenski jatkaa ja kertoo tehneensä klinikallaan havainnon, jonka mukaan lehtiä lukemattomat ihmiset voivat ihailtavan hyvin.

– Ne, jotka pakotin varta vasten lukemaan Pravdaa, menettivät painoaan. Eikä siinä kaikki. Heidän polvirefleksinsä heikkenivät, ruokahalu väheni ja mieliala laski, Preobrazhenski luettelee romaanissa.

Koiran sydän on yksi Bulgakovin tunnetuimmista romaaneista. Teos kritisoi kommunistista yhteiskuntaa voimakkaan satiirisesti.

Bulgakov kirjoitti teoksen jo vuonna 1925, mutta salainen poliisi takavarikoi hänen tekstinsä. Bulgakov sai kuitenkin käsikirjoituksensa takaisin muutaman vuoden kuluttua, jonka jälkeen kirja levisi neuvostokansan keskuudessa käsin monistettuina vihkosina. Virallisesti teos julkaistiin Neuvostoliitossa vasta 1987.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?