Suomalaisissa yrityksissä on säästetty ja tehostettu ja niissä touhutaan kovasti, mutta kukaan ei ehdi, osaa tai ymmärrä katsoa eteenpäin ja pohtia, miten pärjätä globaalissa digitaalisessa ympäristössä.
Tähän tulokseen voi tulla, kun miettii taantumavuosien toimia ja lukee tutkimuslaitos Googlen IRO Researchillä teettämää tuoretta kyselyä. Siinä kysyttiin sadalta suomalaisen vähintään 250 työntekijää palkanneen yrityksen päättäjältä näkemyksiä digitaalisista valmiuksista.
IRO Researchin johtaja Vesa Väisänen kertoo, että tekemistä tuntuu leimaavan epävarmuus ja tietynlainen epäjohdonmukaisuus.
– Tuloksista syntyy ajatus, että suuret yritykset ovat pääosin vain selviytymässä digitaalisessa ympäristössä ja markkinassa. Siellä ei olla voittamassa.
Hänen mielestään johtajat ovat tietävinään ja tekevinään, mutta eivät ole päässeet ytimeen. Hän perustelee tätä muun muassa sillä, että vain hieman alle puolet yrityksistä on määritellyt datastrategiansa.
Lisäksi vain reilu kolmannes vastaajista piti digi-investointeja merkittävänä keinona kehittää uusia tuotteita ja palveluita tai kasvattaa liiketoimintaa.
Iloisia välähdyksiä on liian vähän
Pankit olivat Suomessa verkkoliiketoiminnan edelläkävijöitä, mutta Googlen maajohtajan Antti Järvisen mielestä etulyöntiasema on hukattu. Hän sanoo, että iloisia digitaalisuuteen liittyviä välähdyksiä on saatu 20–30 yrityksestä.
– Määtän pitäisi olla ainakin 200–300.
Järvinen arvioi, että kolmanneksella yrityksistä on aito halu viedä eteenpäin hankkeita, mutta nekin toimivat liian pienesti.
– Toisella kolmanneksella on power pointit kunnossa, mutta suunnitelmien toteuttaminen ontuu. Kolmas kolmannes on auttamattomasti pihalla siitä, millainen kilpailutilanne ja kuluttajan vaatimus on, hän sanoi.
Yritysten pitäisi Järvisen mielestä uhrata nykyistä enemmän aikaa sille, missä ollaan viiden vuoden päästä. Johtoryhmiä voidaan laittaa uusiksi, mutta hän uskoo, että nykyisetkin johtajat oppivat, jos vain haluavat paneutua.
Järvinen kertoo kansainvälisista tutkimuksista, joiden mukaan vain kolmannes isoista yrityksistä selviää digitalisaation pyyhkiessä liiketoimintaa. Se ei tarkoita, että loput tekevät konkurssin, mutta ne näivettyvät tai ne ostetaan pois markkinoilta.
Ruotsalainen Dagens Industri uutisoi keväällä, että verkkokauppajätti Amazon suunnittelee rantautumista Suomeen, Ruotsiin ja Tanskaan vielä tämän vuoden puolella.
Kaupan ala tulee jälkijunassa
Tutkimukseen vastanneista yritysjohtajista viidennes kertoo, että heidän yrityksessään kehitetään erittäin paljon verkkokauppaa ja hieman yli neljänneksessä yrityksistä panostetaan etenkin mobiilipalveluihin.
Mobiili on Väisäsen mukaan nyt todella pinnalla ja siellä raha liikkuu. Järvinen huomauttaa, että kuluttajalle mobiilipäätelaite on tärkein kanava.
Etenkin suomalaiset ovat innokkaita mobiililaitteiden käyttäjiä ja ottavat herkästi uusia sovelluksia käyttöön. Tästä huolimatta kyselyssä kaupan ala tulee vieläkin pidemmällä perässä kuin muut alat.
”Jollei mikään muutu, ulkomaiset kaupat ottavat entistä isommat markkinaosuudet.
– Varmaan jotkut kaupat ovat rähinällä mukana, mutta kauppa toimialana on jostain syystä jälkijunassa ajatuksissaan ja tekemisissään, Väisänen sanoo.
Järvinen pitää tätä erityisen huolestuttavana, koska kaupassa ulkomainen kilpailu korostuu. Hän muistuttaa, että Yhdysvalloissa kaikki vähittäiskaupan kasvu tulee digitaalisista palveluista.
– Jollei mikään muutu, ulkomaiset kaupat ottavat entistä isommat markkinaosuudet, hän arvioi.
Jo nyt suomalaiset tilaavat paljon esimerkiksi kiinalaisista ja muista ulkomaisista verkkokaupoista kuten Aliexpressistä. Yhdysvaltalaisen verkkokauppa Amazonin tulosta Suomeen on puolestaan puhuttu pitkin kevättä.
