EU-komissio suunnittelee uutta 30 miljardin tukijärjestelmää – joutuuko Suomi taas maksumieheksi?

Julkaistu:

Komissio haluaa uuden 30 miljardin euron tukijärjestelmän. Suomessa pelätään, että se olisi rahansiirto köyhille EU-maille.
EU-maat alkoivat maanantaina ruotia Euroopan komission esitystä vuosien 2021–2027 budjetiksi. Ehdotettu budjetin koko ja sen vaikutus maksuosuuksiin on saanut osan EU-maista – myös Suomen – vastahankaan.

Suomen hallitus on ollut penseä myös komission esityksessä olevalle investointien vakautusjärjestelmälle, jonka tarkoituksena olisi avustaa euromaita hoitamaan investointeja, jos niihin kohdistuu taloudellinen ”shokki”.

– Ehdotuksen mukaisesti välineestä voitaisiin myöntää enintään 30 miljardin arvosta lainoja jäsenmaille ja lisäksi alustavasti arviolta noin 600 miljoonan euron arvosta korkotukea, kerrotaan valtioneuvoston kanslian muistiossa.

Muistion mukaan Suomen kanta on, ettei euroalueelle ole tarvetta perustaa uusia makrotaloudellisia vakautusjärjestelyitä suhdanteiden tasaamiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– En kyllä euroalueelle rakentaisi sellaista elementtiä, jossa siitä syntyisi helposti tulonjako- ja tulonsiirtomekanismi, mutta sen sijaan EU-budjetista voidaan kyllä auttaa jäsenmaita rakenneuudistuksissa, pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoi viime viikolla eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n rahoituskehyksestä.


Kansanedustaja Simon Elon (sin) mukaan komission ehdotukseen sisältyy Suomen kannalta riskejä.

– Varakkaammat pohjoiset EU-maat ottaisivat kantaakseen julkisen talouden riskin köyhien etelän maiden osalta, Elo sanoi Ilta-Sanomille.

Elo sanoi viime viikon eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa, että Sdp:ssä on pidetty vakautusjärjestelmää ”harkitsemisen arvoisena”.

– Olette antaneet tukenne myös suhdannetasausmekanismille, joka käytännössä olisi varainsiirtoa varakkailta EU-mailta köyhemmille EU-maille. Sitä siniset eivät voi hyväksyä. Demari käy lompakolle kalliiksi Suomessa, mutta vielä kalliimmaksi tulee, kun demari käy suomalaisen lompakolle Euroopassa, Elo soimasi eduskunnan keskustelussa.

Elon mukaan neuvottelut pitäisi saada valmiiksi ensi keväällä, mutta hän ei usko, että aikataulu pitää, vaan asiaa käsitellään vielä Suomen seuraavassa hallituksessa.

– Todennäköisesti neuvottelut saadaan päätökseen, kun Suomi on EU-puheenjohtajamaa. Silloinen Suomen hallitus on paljon vartijana.

Elo muistuttaa, että kyseessä on vasta Euroopan komission esitys, jonka pohjalta jäsenmaat alkavat käydä neuvotteluita.

Sdp:n kansanedustajat ottivat toukokuun alussa hallituspuolueita myönteisemmän kannan vakautusjärjestelmälle eriävässä mielipiteessään valtiovarainvaliokunnan lausuntoon.

– Jos muiden uudistusten toteuttamisen jälkeen euroalueen vakaus sitä vaatii, voidaan harkita tarvetta erilliselle suhdannetasausmekanismille, joka ei saa olla pysyvä tulonsiirtojärjestelmä, Sdp:n kansanedustajat arvioivat.


Euroopan unionin kansallisen politiikan valmistelusta vastaavan eduskunnan suuren valiokunnan 2. varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd) sanoi, että joissain hallituspuolueissa on vedetty mutkat suoriksi Sdp:n kannan suhteen.

– Kantamme on avoin. Olemme valmiit keskustelemaan suhdannetasausmekanismista, Tuppurainen sanoi Ilta-Sanomille.

Tuppuraisen mukaan Sdp:ssä ei haluta tyrmätä ehdotettua järjestelmää kategorisesti.

– Haluamme tarkastella analyyttisesti, olisiko siitä jotain apua euroalueen taloudelle tai Suomelle pienenä viennistä riippuvaisena ja haavoittuvana kansantaloutena.

Tuppuraisen mukaan komission ehdotus on vasta lähtökohta.

– Jos mekanismi joskus toteutuisi, sitä varmaan sorvattaisiin. Pöydällä on erilaisia teoreettisia malleja, joista komission ehdotus on yksi.

”Eväät olivat levällään”

EU-komissio esitteli maanantaina EU-maiden ministereille 2. toukokuuta julkistamansa ehdotuksen EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2021–2027.

Komissio esittää rahoituskehyksen kokonaistasoksi 1161:ta miljardia euroa mukaan lukien kehyksen ulkopuoliset erityisvälineet. Summa vastaa 1,14:ää prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Suomi on katsonut, että komission ehdottama kokonaistaso EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi on liian korkea. Ongelmana nähdään, että Britannian ero unionista on huomioitu vain osin kokonaistasossa eikä täysimääräisesti.

EU-maiden ministerit käsittelivät maanantaina ensimmäistä kertaa komission esitystä budjetiksi. Saksa ja Ranska ovat valmiita maksamaan lisää yhteiseen budjettiin. Hollanti, Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Suomi ajoivat kokouksessa tiukinta linjaa, koska komission budjettiesitys on maiden mukaan liian suuri.

– Ensimmäisessä keskustelussa aivan odotetusti eväät olivat neuvostossa levällään, arvioi eurooppaministeri Sampo Terho (sin) STT:n mukaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    2. 2

      Venäläinen hakukoneyhtiö perusti suuren datakeskuksen Mäntsälään – toimii vain 17 työntekijän voimin

    3. 3

      Näillä paikkakunnilla tinkaaminen kannattaa asuntokaupoilla

    4. 4

      POP Pankissa väärinkäytösepäily: Pankkiliiton hallituksen puheenjohtajalle potkut

    5. 5

      Yrittäjä ajoi ravintolansa konkurssiin nostamalla 9 500 euron palkkaa – tuomio lyheni hovioikeudessa

    6. 6

      Venäjän talouskasvu hidastui 1,3 prosenttiin

    7. 7

      Dieselveron poistamisesta kansalaisaloitteen tehnyt Tuulikki mykistyi ideansa suosiosta: ”Tämä on aivan uskomatonta”

    8. 8

      DI: Aktivistisijoittaja Christell Gardell hamuaa osuutta Nordeasta – osake selvässä nousussa

    9. 9

      Jan Hurrin näkökulma: Pettymyksistä kumpuava protestipolitiikka ei ole syy kansalaisten ongelmiin – se on oire

    10. 10

      ”Firman piikkiin!” – Kuuluuko alkoholi pikkujouluihin?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Dieselveron poistamisesta kansalaisaloitteen tehnyt Tuulikki mykistyi ideansa suosiosta: ”Tämä on aivan uskomatonta”

    2. 2

      Yrittäjä ajoi ravintolansa konkurssiin nostamalla 9 500 euron palkkaa – tuomio lyheni hovioikeudessa

    3. 3

      Jos dieselvero poistetaan, niin täällä se eniten vaikuttaa – katso, kuinka moni ajaa sinun kotiseudullasi dieselillä

    4. 4

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    5. 5

      Diesel­veron poistamisesta tehty kansalais­aloite rikkoi 50 000 alle­kirjoituksen rajan

    6. 6

      Näillä paikkakunnilla tinkaaminen kannattaa asuntokaupoilla

    7. 7

      ”Firman piikkiin!” – Kuuluuko alkoholi pikkujouluihin?

    8. 8

      OP:n yt-neuvottelut ohi – 700 tehtävää katoaa, yli 1000 syntyy

    9. 9

      POP Pankissa väärinkäytösepäily: Pankkiliiton hallituksen puheenjohtajalle potkut

    10. 10

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asukas tuhosi vuokrayksiön teippaamalla ikkunat muovilla

    2. 2

      Silja ja Juhani ovat yrittäneet saada omakotitaloaan kaupaksi jo kolmatta vuotta: ”Ei ole kysyntää”

    3. 3

      Tällaisia eläkkeet ovat eri puolilla Suomea – katso, mikä on kuntasi keskieläke

    4. 4

      Tältä näyttää talo, joka on ollut myynnissä yli 3 vuotta – ”Ilmaiseksi pitäisi antaa”

    5. 5

      Juha ei ollut uskoa silmiään kun ajoi huoltoasemalle Kirkkonummella – bensan ja dieselin hinnassa näkyy nyt harvinainen ilmiö

    6. 6

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    7. 7

      Padasjokelaisen omakotitalon hinnalla saisi 13 neliötä Helsingin kalliilta alueelta – ”On mahdotonta hyväksyä, ettei löydy ostajaa”

    8. 8

      Näillä alueilla asuntoja myydään pitkään – ei pelkkiä syrjäseutuja

    9. 9

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    10. 10

      Halkaisiko räjäytystyö uuden talon rungon? Osakkeenomistajat vaativat rakennuttajalta reiluja korvauksia

    11. Näytä lisää