Rivitalokämpän omistaja väitti home­ongelman alkaneen makuu­huoneesta – taloyhtiön kattoremppa paljasti kalliin totuuden

Käräjöinti home-epäilystä rivitaloasunnossa kävi asunnonomistajan kukkarolle. Häntä odottaa 80 000 euron lasku oikeudenkäyntikuista.

13.5.2018 20:25

Omistaja ei pystynyt käräjäoikeuden mukaan näyttämään toteen perheensä sairastelun johtuneen makuuhuoneen katon vesivuodosta ja kosteuden aiheuttamien mikrobien yhteydestä ja hän hävisi riidan. Asunnonomistaja vei riidan edelleen Turun hovioikeuteen, joka pysytti käräjäoikeuden ratkaisun.

Omistajan makuuhuoneen katon elementtisaumojen välistä oli tullut vettä huoneeseen. Taloyhtiö purki kostuneita alueita ja korjasi rakenteet. Omistaja ei ollut työhön tyytyväinen ja vaati kanteella taloyhtiötä korjaamaan makuuhuoneensa kattoa laajemmalta alueelta.

Korjauksen lisäksi omistaja vaati irtaimistonsa ja huoneistonsa puhdistamista homeista, jotta mikrobeista ei aiheudu terveyshaittaa asukkaille. Oikeusjuttu pantiin vireille joulukuussa 2014.

Seuraavana vuonna taloyhtiössä tehtiin päätös katon muuttamisesta harjakatoksi ja loppukesällä kattoremontti toteutettiin. Remontissa vanhat kattorakenteet todettiin kuiviksi ja ihmeteltiin, mistä vesi oli asuntoon päässyt.

Taloyhtiö kiisti osakkaansa nostaman kanteen ja vaati sen hylkäämistä käräjäoikeudessa.

Kanteen nostanut oli ollut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana kymmenkunta vuotta sitten, kun taloyhtiössä tehtiin putkiremonttia ja kustannusten pienentämiseksi omistajat purkivat itse koteloinnit.

Omistajan asunnon ilmanvaihtokanavista oli jäänyt tuolloin villaa pois, mistä aiheutui kosteuden kondensoitumista ja mikrobit saattoivat levitä huoneistoon. Taloyhtiön edustaja totesi, että omistaja oli itse vastannut remontista.

Taloyhtiön edustaja kertoi oikeudessa, että hallituksen puheenjohtajalla on korostunut huolellisuusvelvollisuus.

Taloyhtiö listasi asunnon rakenteista useita omistajan vastuulla olleita muutoksia, jotka oli toteutettu vastoin hyvää rakennustapaa, muun muassa wc:n vedeneristyksen, laatoituksen suoraan lastulevyn päälle ja ilmanvaihtoputkien eristevillojen poiston.

Koska vesikaton purkukatselmuksessa rakenteet ja yläpohjan betonilaatta todettiin kuiviksi, taloyhtiö oli sitä mieltä, että mitään vesivuotoa ei ollut edes sattunut.

Taloyhtiön mielestä vahingon aiheuttaja oli asunnon omistaja itse. Taloyhtiö muistutti, että mikrobit eivät kulkeudu betonilaatan päältä alaspäin. Taloyhtiö kiisti myös mikrobikasvustojen olemassaolon ja totesi, että jos niitä huoneistossa olisi, ne olisivat tulleet väärin remontoidusta saunasta, jonka remontista omistaja vastasi itse.

Oikeudessa kuultujen todistajien kertomusten perusteella käräjäoikeus totesi makuuhuoneen katon vaurion aiheuttajaksi veden ja se oli tullut sisäkaton yläpuolelta rakenteita pitkin ja vastuu vauriosta kuului taloyhtiölle.

Kosteusvaurion bakteeripitoisuus tutkittiin, mutta näytteestä ei havaittu homesieniä, jotka yleensä liitetään sisäilmaongelmaan. Katto oli korjattu hyvän rakennustavan mukaisesti.

Remontin jälkeen uusia tutkimuksia bakteeritilanteesta ei otettu. Oikeus totesi, että kantaja ei ollut näyttänyt toteen tarvetta katon lisäremontista. Kantaja ei pystynyt näyttämään toteen, että taloyhtiöllä olisi vastuu edelleen irtaimiston ja asunnon puhdistamisestakaan.

Oikeus hylkäsi kanteen perusteettomana. Omistaja piti käräjäoikeuden ratkaisua virheellisenä ja vaati Turun hovioikeutta kumoamaan sen.

Hovioikeuskin hylkäsi kanteen ja oli samaa mieltä käräjäoikeuden kanssa. Hovioikeuden ratkaisu on runsaan viikon takaa.

Asunnon omistaja joutuu maksamaan kummankin osapuolen käräjöintikulut, jotka ovat noin 80 000 euroa. Päätöksestä voi valittaa vielä korkeimpaan oikeuteen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?