Suomalaiskunnassa on tehty jo yli miljardi insuliinikynää – tarvetta 50 uudelle työntekijälle tänä vuonna - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomalaiskunnassa on tehty jo yli miljardi insuliinikynää – tarvetta 50 uudelle työntekijälle tänä vuonna

Diabetes tuo työtä kontiolahtelaisille. Phillips Medisize valmistaa insuliinikyniä Perloksen entisissä tiloissa ja palkkaa sata työntekijää kahdessa vuodessa.

Sanofin viestintäjohtaja Mirka Rinkinen painottaa, että insuliinilääkityksessä on kyse ihmisten hengestä, eikä huteihin ole varaa. Vieressä Phillips-Medisizen liiketoiminnan kehityspäällikkö Kari Hakulinen.­

10.5.2018 8:34

Rauhallinen tunnelma keskellä kontiolahtelaista männikköä sijaitsevan tuotantolaitoksen ulkopuolella hämää. Sisällä Phillips-Medisizen tehtaassa koneet käyvät tauotta ja töitä paiskitaan yötä päivää jatkuvassa kolmivuorotyössä.

– Olemme ottaneet viikonloputkin käyttöön, kertoo tehtaan johtaja Perttu Huovinen.

Ranskalainen lääkejätti Sanofi valitsi 14 vuotta sitten Phillips-Medisizen insuliinikyniensä sopimusvalmistajaksi ja on kasvattanut tilausmääriään jatkuvasti. Viime kesänä tuli miljardi toimitettua kynää täyteen. Uudesta tuotannon lisäyksestä yhtiöt sopivat muutama viikko sitten.

Kontiolahdelle uutinen on hyvä. Phillips-Medisize rekrytoi viime vuonna 50 työntekijää ja aikoo Huovisen mukaan palkata tänä vuonna toiset 50 työntekijää.

Kyniin liitetään lääkeampullit Frankfurtissa, jonne ne viedään rekoilla. Yhteen rekkaan mahtuu noin 240 000 insuliinikynää.

– Kerran päivässä, kaksi parhaassa, kuvaa Huovinen rekkojen lähtötahtia.

Yhden insuliinikynän tekemiseen menee alle puoli minuuttia. Vuorokaudessa valmistuu rekallinen kyniä.­

– 30–50 prosenttia Sanofin maailmanlaajuisesta insuliinikynien vuosituotannosta tulee Kontiolahdelta, yhtiön Pohjoismaiden ja Baltian viestintäjohtaja Mirka Rinkinen kertoo.

Yhtiön ei ole järkevää olla liian riippuvainen yhdestä sopimusvalmistajasta. Siksi osuutta ei hänen mukaansa oikein voi enää kasvattaa.

Amerikkalaisjätin pieni tehdas

Phillips-Medisize toimii Perloksen jäljissä. Paitsi lääke- myös elektroniikkateollisuudelle muoviosia valmistanut Perlos kukoisti ja hiipui pitkälti samaa tahtia kuin Nokian matkapuhelinliiketoiminta.

Perlos myi terveydenhoitoyksikkönsä 12 vuotta sitten hollantilaiselle Medisizelle, josta se päätyi pääomasijoittajien kautta amerikkalaiselle. Nyt yhtiön omistaa Molex, joka kuuluu Koch Industries -konserniin. Kontiolahden tehdas on siis yhdysvaltalaisen jättiyhtiön pieni laitos.

Huovinen toteaa sarkastisesti, että yhtiö ei ole saanut insuliinikynien tuotantoa hyvän logistiikan takia.

– Meillä on huippuhyvä henkilöstö, hän painottaa.

Suomalaiseen tuotantoon voi luottaa

Insuliinikynä näyttää yksinkertaiselta, mutta siihen sisältyy valtavasti muovi- ja lääkealan osaamista.

Kyniin lisättävä Toujeo-glargininsuliini on pitkävaikutteinen ja kerran päivässä pistettävä. Potilas voi säätää insuliiniannoksensa sopivaksi. Tyhjää kynää ei voi täyttää.­

– Kynä on huipputeknologiaa. Sitä kehiteltiin viisi vuotta, Rinkinen sanoo.

Hän painottaa, että insuliini on diabeetikon elämää ylläpitävä lääke.

– Se voi olla vain luotettava.

Vaikka kyniä tehdään massatuotantona viidestä eri muovista, huteja ei saa tulla. Tämä on Rinkisen mukaan keskeinen syy, miksi kontiolahtelaistehdas on valittu: suomalaiseen tuotantoon voi luottaa.

Phillips-Medisizen liiketoiminnan kehityspäällikkö Kari Hakulinen sanoo, että heille näyttäytyy ikävän ongelman positiivinen puoli. Diabetes on elinikäinen sairaus, jossa elimistö ei tuota riittävästi insuliinia verensokerin pitämiseksi hallinnassa. Se yleistyy ympäri maailmaa – myös Suomessa. Diabetesliiton mukaan 350 000 suomalaisella on todettu diabetes. Liitto arvioi, että lisäksi 150 000 sairastaa sitä tietämättään.

Kontiolahdella tehdään Solostar-nimisiä kyniä, joita Sanofi myy kaikkialle. Vaikkapa Argentiinassa diabeetikko saattaa pistää insuliinia Pohjois-Karjalassa tehdyllä kynällä.

Kaikki kysyntä on annettua

Enimmillään Perlos alihankkijoineen työllisti Joensuun seudulla pari tuhatta työntekijää. Nyt Phillips-Medisizellä työskentelee yhteensä noin 500 ammattilaista kahdessa eri tehtaassa.

Phillips-Medisizen Kontiolahden tehtaalla olisi töitä muovialan erikoisosaajille, tehtaan johtaja Perttu Huovinen kertoo.­

Joensuun seudulla on useita muovialan yrityksiä, jotka kilpailevat samoista ihmisistä. Hakulinen kertoo, että tuotantoon on löytynyt melko hyvin työntekijöitä. Sen sijaan muovialan insinööreistä alkaa olla pulaa.

Yhtiölle onneksi Karelia-ammatti­korkeakoulussa aloitellaan muovitalouden insinööri­koulutusta uudelleen. Aivan heti sieltä ei osaajia valmistu.

– Yritämme häpeilemättä houkutella tänne väkeä muualta, Huovinen kertoo.

Vaikka liiketoiminnan näkökulmasta tilanne näyttää hyvältä, sopimusvalmistaja on asiakkaittensa armoilla.

– Kaikki kysyntä on annettua. Jos sitä ei ole, narusta ei voi työntää. Silloin on pakko sopeuttaa henkilöstömäärää tuotantoon, Huovinen sanoo.

Mikä on suurin riski?

– Jos joku keksii, että diabetestä voidaan hoitaa jotenkin muuten kuin pistämällä insuliinia. Se olisi tämän liiketoiminnan loppu, Hakulinen sanoo.

Suhdanteet eivät heiluta insuliinin tarvetta. Kari Hakulinen kertoo, että diabeteksen yleistymisen vuoksi Phillips-Medisizen työtilanne näyttää hyvältä.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?