Jätevesimääräyksistä tuli perheelle tuskien taival: vuodessa lasku olisi jopa 4 200 euroa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Jätevesimääräyksistä tuli perheelle tuskien taival: vuodessa lasku olisi jopa 4 200 euroa

Ympäristöhallinto vakuuttelee parhaillaan, että haja-asutuksen jätevesiasetusta ei nykymuodossa ole liian raskas tai kallis. Asetus ei olekaan suurin tuskan aihe, vaan kuntien määräysviidakko, josta voi olla vaikea saada selkoa.

Kesämökkien jätevesien käsittelyvaatimukset vaihtelevat kunnittain.

8.5.2018 10:50 | Päivitetty 8.5.2018 11:20

Vuoden päästä syksyllä voimaan astuvat kuntien omat haja-asutuksen jätevesimääräykset tuottavat päänsärkyä asukkaille.

Esimerkiksi Pirkanmaan kunnilla on erilaisia ympäristömääräyksiä, ja suhteessa jätevesiasetukseen ne ovat tiukempia. Yleisestä asetuksesta poikkeavia paikallisia sääntöjä on noin kahdellasadalla kunnalla.

Eräs pohjavesialueella asuva perheenisä sanoo, että kustannukset näyttävät nousevan kestämättömiksi. Hän ei halua puhua paikkakunnalla herkästä keskustelunaiheesta työnsä takia nimellään.

Perhe oli jo palkannut suunnittelijan, ja työ oli piirtämistä vaille. Sitten asiat mutkistuivat. Kiinteistössä on tehty niin sanottu erillisviemäröinti, jolloin wc-vedet on johdettu umpisäiliöön ja harmaat vedet saostuksen kautta imeytykseen.

Kuntakohtaisista säännöistä kävi ilmi, että niistäkin puhdistettu vesi pitäisi vielä johtaa tiiviissä rakenteessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Perheen tapauksessa matkaa on 2,5 kilometriä.

Vaihtoehdoksi jää lietteen umpisäiliöinti, mutta eteen nousee uusi ongelma. Kun lietteen tyhjennys maksoi aiemmin joissakin kunnissa alle satasen, nyt summa on noin 150 euroa, kun työ on kilpailutettu ja siirretty pääosin yhdelle yhtiölle. Sako- ja umpikaivotyhjennykset tilataan Pirkanmaan Jätehuollon asiakaspalvelusta, ja työn hoitaa Eerola-yhtiöt.

Pirkanmaalla kuljetukset maksavat hinnaston mukaan 140 euroa, ja päälle tulee käsittelykuluja kuutiomäärän mukaan.

– Se korpeaa, että hintakin nousi.

Mies on laskenut, että jos vettä kuluu 155 litraa vuorokaudessa asukasta kohden, kymmenen kuution umpisäiliö täyttyy likavesillä noin 28 kertaa vuodessa. Tyhjennysten kuukausikulut olisivat 350 euroa kuussa, mihin perheellä ei olisi varaa.

Mies selvitti myös mahdollisuutta asentaa poikkeusluvan kautta taloonsa harmaavesipuhdistamo, joka olisi täyttänyt jätevesiasetuksen vaatimukset. Kunta ohjeisti selvittämään mahdollisuutta ely-keskukselta, joka heitti pallon takaisin kunnalle. Näin ollen oma puhdistamo ei ole sallittu. Kunnan oman runkoviemärin rakentamistakin on väläytelty, mutta matka lähimpään runkoon on pitkä.

– Eikö kunnilla pitäisi olla velvollisuus tarjota viemäriliittymää ennen kuin ne voivat vaatia jätevesiasetusta tiukempaa jäteveden käsittelyä? mies kysyy.

Kantovesimökkiläiset voivat huokaista helpotuksesta?

Näin ei ole välttämättä. Ympäristölakiin on lisätty kohta, joka nimenomaan sallii kunnille oikeuden määrätä perustasoa ”ankarampia vaatimuksia” paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi. Tätä ei tarvitse tarkemmin perustella.

Asetus määrittää sitten ”ohjeellisen” puhdistustason tiukemmalle kuntasäännökselle.

Pirkanmaan tavoin tiukkoja kuntia on paljon eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Hämeenlinnaa ja Savonlinnaa pidetään sääntelyltään tiukkoina.

Maine tulee liitoskuntien omista kaavamääräyksistä, jotka ovat asetuksia tai esimerkiksi kanta-Savonlinnaa ankarampia.

Suunnitteluyhtiö Ainoa Vesipalveluiden asiakasneuvoja Annika Granholm kertoo, että uudistuksesta kiinnostuneimpia ovat kantovesikohteiden omistajat, joita asetus ei suoranaisesti edes koske. Uudistamista herkimmin vastustavat kiinteistönomistajat, joilla on vanhat kaivonrenkaat tai sakokaivot, joiden läpi vesi on vain johdettu maahan.

Granholmin mukaan ihmiset ovat kokeneet, että asiointi on hidasta ja byrokraattista kunnissa, eivätkä he ole saaneet tarvittavaa apua. Myös kuntien edustajat saattavat suhtautua penseästi lakimuutokseen.

– Jopa lakia enemmän turhauttaa joidenkin kuntien toiminta, kiinteistön omistajaa pompotellaan taholta toiselle ilman konkreettista informaatiota.

Arvokkaita vesialueita pakko suojella

Savonlinnaan kuuluvissa kunnissa kantovesimökeillä voi olla käytännössä samanlaiset laitevaatimukset kuin painevesimökeillä. Ohjeiden mukaan saunavesille pitää olla vähintään yksi saostuskaivo tai -säiliö tai harmaavesisuodatin ja maaperään imeytys.

Kaupungin ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen ymmärtää turhautumista kuntasääntelyn sekavuuteen, mutta penää asukkailta silti myös ympäristövastuuta. Esimerkiksi kirkasvetisen Puruveden tila on hänen mukaansa huonemassa.

Syy ei ole pelkästään asutuksen jätevesi, mutta sitä kuormitusta on helpointa vähentää.

Puruveden vesistöä suojellaan tiukoilla kuntamääräyksillä.

Saimaannorpan takia Savonlinnassa on vesistöjä mukana erilaisissa suojeluohjelmissa enemmän kuin missään muualla Suomessa.

– Valitettavasti kunnat käyvät kilpailua asukkaista ja mökkiläisistä myös sillä, että mikä kunta vähiten vaatii kiinteistöjen jätevesien käsittelyltä ja jätehuollolta yleensä.

– Yhden kiinteistön asumajätevedet eivät riitä pilaamaan vesistöä, mutta kun esimerkiksi Savonlinnassa on viemäriverkoston ulkopuolisia kiinteistöjä noin 10 000, niin sillä alkaa olla jo merkitystä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?