Merikuljetukset kasvussa ja varustamoilla huimia tuloksia – väylämaksut hiertävät silti

Julkaistu:

Vienti vetää – ja se näkyy varustamoiden tuloksissa.
Suomen viennillä menee vaihteeksi paremmin, mikä näkyy myös tavaroita ulkomaille rahtaavien varustamoyhtiöiden kannattavuudessa. Varustamoiden mukaan on mahdollista, että kuluvasta vuodesta tulee merikuljetusten määrässä ennätyksellinen.

Meriliikennettä uhanneet lakotkin jäivät keväällä toteutumatta, kun laivapäällystön kanssa päästiin maaliskuun lopussa sopimukseen.

Alan etujärjestön Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala kuvaa tilannetta varustamoiden kannalta suotuisaksi. Suomen viennistä lähes 90 prosenttia kulkee meriteitse.

– Tilanne on kohtalaisen hyvä. Merikuljetukset olivat kasvussa jo viime vuonna. Ne ovat sidoksissa talouden yleiseen tilanteeseen ja kehitykseen, kertoo Tuurnala uutistoimisto Startelille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Esimerkiksi Suomen suurimman rahtivarustamon Finnlinesin tulos ja liikevaihto ovat olleet jyrkässä nousussa. Viime vuoden tulosta kuvattiin tilinpäätöksessä ”ennennäkemättömäksi”. Yhtiö ilmoittikin vastikään tilaavansa kolme uutta roro-alusta Kiinasta.

Vero vai maksu?

Yksi asia vientiteollisuutta hiertää kuitenkin edelleen ja ne ovat väylämaksut. Kyseessä on veronluontoinen maksu, jonka perusteena ovat olleet talvimerenkulun ja väylien ylläpidon aiheuttamat kustannukset. Esimerkiksi metsäteollisuus haluaisi väylämaksut pois ja tilalle väylien ylläpidon budjettivaroista.

Vuosikymmenen alkuvuosina väylämaksujen vuosittainen tuotto on vaihdellut noin 76–88 miljoonasta euroon. Maksu lankeaa, kun ulkomailta tulee alus Suomeen tai se siirtyy Suomen satamasta toiseen.

Valtio kattaa maksuilla muun muassa jäämurtajien kustannuksia, minkä takia väylämaksuun vaikuttaa aluksen jääluokka. Myös aluksen lasti vaikuttaa suuruuteen. Välillä varustamot ja valtio ovat vääntäneet kättä väylämaksuista oikeudessakin.

– Kohtuullisilla väylämaksuilla on roolinsa, sillä ne kannustavat alusliikenteen parempaan jäissä selviytymiseen, Tuurnala sanoo. Varustamoiden mukaan epäkohta on ollut se, että myös hyvin jäissä selviytyvät alukset ovat maksaneet enemmistön maksuista.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus puolitti väylämaksut vuonna 2015. Väylämaksun alentamisella haluttiin parantaa vientiteollisuuden kilpailukykyä ja kompensoida rikkidirektiivin tuomia kustannuksia. Valtion kassaa tämä on rokottanut 30-40 miljoonaa euroa vuodessa.

Asiaa mutkistaa se, että valtio tukee toisaalta meriliikennettä myös jakamalla vuosittain kymmeniä miljoonia euroa matkustaja-alustukea ja lastialustukea. Tämä tapahtuu palauttamalla työnantajan maksamia sosiaalivakuutus- ja eläkemaksuja työnantajalle.

Kevään kehysriihessä väylämaksun puolittamista päätettiin jatkaa kahdella vuodella eteenpäin, mikä oli ollut varustamojenkin toiveena.

Työryhmä pohti

Merenkulun väylämaksujärjestelmän uudistamisen tarvetta tarkastellut työryhmä sai työnsä valmiiksi huhtikuun lopulla. Edellinen työryhmä pohti samaan asiaa vuosikymmenen alussa. Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vetämä työryhmä ehdottaa nyt lisäselvityksiä.

Yksi huomionarvoinen tekijä on se, että väylämaksujen alentamista ei voida enää perustella rikkidirektiivin aiheuttamilla kustannuksilla. Näin siksi, että hintaero vähärikkisen ja saastuttavamman polttoainelaadun välillä on käytännössä kadonnut.

Vuosina 2015–2019 vähärikkisen polttoaineen lisäkustannukset ovat noin 600 miljoonaa euroa, mistä väylämaksujen alentamisella saadaan kompensoitua lähes kolmannes.

Väylämaksun poistamiseen työryhmä ei ottanut kantaa, koska tämä on viime kädessä poliittinen päätös. Kannatusta niiden poistamiseen löytyisi esimerkiksi Sdp:n piiristä.

LVM:n neuvottelevan virkamiehen Johanna Särkijärven mukaan merenkulkuun ja logistiikkaan lähitulevaisuudessa vaikuttavista muutoksista pitäisi saada nykyistä tarkempi ja kattavampi kuva. Vasta tämän jälkeen päästään väylämaksujärjestelmän mahdolliseen uudistamiseen.

Tällä hetkellä erityisesti meriliikennettä koskevat ympäristösäädökset ovat tiukentumassa. Myös laivojen energiatehokkuudelle asetettavat vaatimukset ovat muuttumassa.

– Näiden vaikutusta merenkulkuun pitäisi selvittää. Väylämaksujärjestelmään ei pitäisi ehdottaa muutoksia, ennen kuin on selvillä, mitä nämä laajemmat kansainväliset muutokset tarkoittavat merenkululle, Särkijärvi toteaa.

Merenkulussa tavoitellaan jatkossa suuria päästövähennyksiä. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO sitoutui huhtikuussa laivojen kasvihuonepäästöjen laskemiseen puolella vuoteen 2050 mennessä, kun lähtökohtana on vuoden 2008 taso.

– Tilanne on nyt erilainen, kun kansainvälinen sääntely on muuttunut, Särkijärvi sanoo.

Kuluvan vuosisadan loppuun mennessä laivaliikenteen on tarkoitus olla kokonaan päästötön. Tämä kannustaa tekemään laivoista entistä energiatehokkaampia, mitä taasen hyvin jäissä etenevät alukset eivät nykyisin välttämättä ole.
Näitä luetaan!
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Hoitokotien hinnat hämmästyttävät: ”Raha kelpaa, mutta asukkaita kohdellaan kuin roskaa”

  2. 2

    Kauppasodasta ei nopeaa ulospääsyä: ”Tässä käydään ideologioiden tai talousmallien välillä aikamoista taistelua”

  3. 3

    Vanhuksen palveluasuminen voi maksaa yli 5 000 e/kk – ”Juuri kenelläkään ei ole varaa maksaa tuloistaan”

  4. 4

    Ex-ministeri Lindén nimitettiin italialaisyhtiön hallitukseen

  5. 5

    Maanantai ja perjantai etätyökieltoon? Yli puolet uskoo olevansa tehokkaampi etänä

  6. 6

    Coronaria omistaa jo lähes viidenneksen Silmäasemasta

  7. 7

    Karri, 31, jätti opintonsa kesken Suomessa – johtaa nyt 400 suunnittelijan työtä Airbnb:llä

  8. 8

    Vanhus osti kallista kotihoitoa ja jätti perilliset nuolemaan näppejään – lukijat: ”Ahneet sukulaiset tienatkoon itse omat rahansa”

  9. 9

    Poliisi ratsasi Opelin tilat – epäillään päästömanipuloinnista

  10. 10

    Thaimaa ottaa kovat otteet käyttöön muoviroskan vähentämiseksi

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Thaimaa ottaa kovat otteet käyttöön muoviroskan vähentämiseksi

  2. 2

    SAK:n vastaus Sipilälle: Poliittiset työtaistelutoimet eivät ole päättymässä ensi viikolla – ”Eduskuntaan voitava vaikuttaa”

  3. 3

    Maanantai ja perjantai etätyökieltoon? Yli puolet uskoo olevansa tehokkaampi etänä

  4. 4

    Paasilinnan konkurssi todennäköisesti raukeaa – moni kirjailija jäänee ilman rahojaan

  5. 5

    Vanhuksen palveluasuminen voi maksaa yli 5 000 e/kk – ”Juuri kenelläkään ei ole varaa maksaa tuloistaan”

  6. 6

    15 vinkkiä: Näin säästät huomaamatta satasia vuodessa – ja myös ympäristöä

  7. 7

    Karri, 31, jätti opintonsa kesken Suomessa – johtaa nyt 400 suunnittelijan työtä Airbnb:llä

  8. 8

    Ex-ministeri Lindén nimitettiin italialaisyhtiön hallitukseen

  9. 9

    Hoitokotien hinnat hämmästyttävät: ”Raha kelpaa, mutta asukkaita kohdellaan kuin roskaa”

  10. 10

    Olkiluodon voimalaa rakentavalle Arevalle paha takaisku – Trumpin hallinto pysäytti miljardeja maksaneen kierrätyslaitoksen rakennustyöt

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Haiseva yllätys paljastui talon kivijalasta – myyjälle napsahti noin 90 000 euron lasku

  2. 2

    Asiantuntijat antoivat suomalaisille konkreettiset neuvot jemmarahasta pankkitilillä – keskustelu kävi kuumana: ”Ihan mitätön summa varsinkin perheelliselle”

  3. 3

    HS: Taloyhtiö meni konkurssiin Helsingissä – taustalla pariskuntien riita

  4. 4

    Vanhuksen palveluasuminen voi maksaa yli 5 000 e/kk – ”Juuri kenelläkään ei ole varaa maksaa tuloistaan”

  5. 5

    Kommentti: Hallitus voi kärsiä potkulaissa rökäletappion – kosto uhkaa ay-pomoja

  6. 6

    Scandicin johtaja lataa kovia sanoja varaussivustojen vallasta: ”He voivat halutessaan ilmoittaa, että hotelli on täynnä”

  7. 7

    Riita 5 700 eurosta vei osakkaat oikeuteen ja taloyhtiön konkurssiin – ”Jos olet ostamassa paritaloa, älä ihmeessä osta sitä ennen kuin...”

  8. 8

    Alice, 20, haki työpaikkaa: kohtelu muuttui oudoksi, kun ihonväri selvisi – yrittäjä vertaa Elovena-ryynien myymiseen

  9. 9

    Antero Vartia: Myin osuuteni Löylystä Jasper Pääkköselle

  10. 10

    Hoitoalan opiskelijat kokevat olevansa arvoasteikossa torakoita – ”Alalla on valtavasti pahaa oloa”

  11. Näytä lisää