Merikuljetukset kasvussa ja varustamoilla huimia tuloksia – väylämaksut hiertävät silti

Julkaistu:

Vienti vetää – ja se näkyy varustamoiden tuloksissa.
Suomen viennillä menee vaihteeksi paremmin, mikä näkyy myös tavaroita ulkomaille rahtaavien varustamoyhtiöiden kannattavuudessa. Varustamoiden mukaan on mahdollista, että kuluvasta vuodesta tulee merikuljetusten määrässä ennätyksellinen.

Meriliikennettä uhanneet lakotkin jäivät keväällä toteutumatta, kun laivapäällystön kanssa päästiin maaliskuun lopussa sopimukseen.

Alan etujärjestön Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala kuvaa tilannetta varustamoiden kannalta suotuisaksi. Suomen viennistä lähes 90 prosenttia kulkee meriteitse.

– Tilanne on kohtalaisen hyvä. Merikuljetukset olivat kasvussa jo viime vuonna. Ne ovat sidoksissa talouden yleiseen tilanteeseen ja kehitykseen, kertoo Tuurnala uutistoimisto Startelille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Esimerkiksi Suomen suurimman rahtivarustamon Finnlinesin tulos ja liikevaihto ovat olleet jyrkässä nousussa. Viime vuoden tulosta kuvattiin tilinpäätöksessä ”ennennäkemättömäksi”. Yhtiö ilmoittikin vastikään tilaavansa kolme uutta roro-alusta Kiinasta.

Vero vai maksu?

Yksi asia vientiteollisuutta hiertää kuitenkin edelleen ja ne ovat väylämaksut. Kyseessä on veronluontoinen maksu, jonka perusteena ovat olleet talvimerenkulun ja väylien ylläpidon aiheuttamat kustannukset. Esimerkiksi metsäteollisuus haluaisi väylämaksut pois ja tilalle väylien ylläpidon budjettivaroista.

Vuosikymmenen alkuvuosina väylämaksujen vuosittainen tuotto on vaihdellut noin 76–88 miljoonasta euroon. Maksu lankeaa, kun ulkomailta tulee alus Suomeen tai se siirtyy Suomen satamasta toiseen.

Valtio kattaa maksuilla muun muassa jäämurtajien kustannuksia, minkä takia väylämaksuun vaikuttaa aluksen jääluokka. Myös aluksen lasti vaikuttaa suuruuteen. Välillä varustamot ja valtio ovat vääntäneet kättä väylämaksuista oikeudessakin.

– Kohtuullisilla väylämaksuilla on roolinsa, sillä ne kannustavat alusliikenteen parempaan jäissä selviytymiseen, Tuurnala sanoo. Varustamoiden mukaan epäkohta on ollut se, että myös hyvin jäissä selviytyvät alukset ovat maksaneet enemmistön maksuista.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus puolitti väylämaksut vuonna 2015. Väylämaksun alentamisella haluttiin parantaa vientiteollisuuden kilpailukykyä ja kompensoida rikkidirektiivin tuomia kustannuksia. Valtion kassaa tämä on rokottanut 30-40 miljoonaa euroa vuodessa.

Asiaa mutkistaa se, että valtio tukee toisaalta meriliikennettä myös jakamalla vuosittain kymmeniä miljoonia euroa matkustaja-alustukea ja lastialustukea. Tämä tapahtuu palauttamalla työnantajan maksamia sosiaalivakuutus- ja eläkemaksuja työnantajalle.

Kevään kehysriihessä väylämaksun puolittamista päätettiin jatkaa kahdella vuodella eteenpäin, mikä oli ollut varustamojenkin toiveena.

Työryhmä pohti

Merenkulun väylämaksujärjestelmän uudistamisen tarvetta tarkastellut työryhmä sai työnsä valmiiksi huhtikuun lopulla. Edellinen työryhmä pohti samaan asiaa vuosikymmenen alussa. Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vetämä työryhmä ehdottaa nyt lisäselvityksiä.

Yksi huomionarvoinen tekijä on se, että väylämaksujen alentamista ei voida enää perustella rikkidirektiivin aiheuttamilla kustannuksilla. Näin siksi, että hintaero vähärikkisen ja saastuttavamman polttoainelaadun välillä on käytännössä kadonnut.

Vuosina 2015–2019 vähärikkisen polttoaineen lisäkustannukset ovat noin 600 miljoonaa euroa, mistä väylämaksujen alentamisella saadaan kompensoitua lähes kolmannes.

Väylämaksun poistamiseen työryhmä ei ottanut kantaa, koska tämä on viime kädessä poliittinen päätös. Kannatusta niiden poistamiseen löytyisi esimerkiksi Sdp:n piiristä.

LVM:n neuvottelevan virkamiehen Johanna Särkijärven mukaan merenkulkuun ja logistiikkaan lähitulevaisuudessa vaikuttavista muutoksista pitäisi saada nykyistä tarkempi ja kattavampi kuva. Vasta tämän jälkeen päästään väylämaksujärjestelmän mahdolliseen uudistamiseen.

Tällä hetkellä erityisesti meriliikennettä koskevat ympäristösäädökset ovat tiukentumassa. Myös laivojen energiatehokkuudelle asetettavat vaatimukset ovat muuttumassa.

– Näiden vaikutusta merenkulkuun pitäisi selvittää. Väylämaksujärjestelmään ei pitäisi ehdottaa muutoksia, ennen kuin on selvillä, mitä nämä laajemmat kansainväliset muutokset tarkoittavat merenkululle, Särkijärvi toteaa.

Merenkulussa tavoitellaan jatkossa suuria päästövähennyksiä. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO sitoutui huhtikuussa laivojen kasvihuonepäästöjen laskemiseen puolella vuoteen 2050 mennessä, kun lähtökohtana on vuoden 2008 taso.

– Tilanne on nyt erilainen, kun kansainvälinen sääntely on muuttunut, Särkijärvi sanoo.

Kuluvan vuosisadan loppuun mennessä laivaliikenteen on tarkoitus olla kokonaan päästötön. Tämä kannustaa tekemään laivoista entistä energiatehokkaampia, mitä taasen hyvin jäissä etenevät alukset eivät nykyisin välttämättä ole.
Näitä luetaan!
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    S-ryhmä jättää työhakemuksista pois kolme asiaa – johtaja: haastatteluun kutsutaan osaamisen perusteella

  2. 2

    Japanilaisyhtiö satsaa Suomeen: Jopa 200 saa töitä – koulutusta ei tarvita hakiessa

  3. 3

    Onko sinulla rahanarvoista rahaa jemmassa? Nämä markat ja pennit voivat olla jopa tuhansien eurojen arvoisia

  4. 4

    Minna, 36, valittiin sokkona työhaastatteluun – työnantaja ei tiennyt muuta kuin osaamisen

  5. 5

    Pepsi ostaa Sodastreamin

  6. 6

    Yhdestä tehtaasta tuli yksikön syntipukkiosasto – ”Viholliskuvien syntyminen on tapa aiheuttaa pelkoa”

  7. 7

    Sähkön puhelinmyynnistä useita valituksia – tarjous onkin sopimus, joka pitää erikseen purkaa

  8. 8

    Kreikka saa tänään viimeisen hätälaina­erän – apua annettu 240 miljardia euroa

  9. 9

    EK kampanjoi vähentääkseen syrjintää työelämässä

  10. 10

    Kaksi isoa ammatti­liittoa vaatii: Hallituksen pitäisi perua lomaraha­leikkaukset

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Onko sinulla rahanarvoista rahaa jemmassa? Nämä markat ja pennit voivat olla jopa tuhansien eurojen arvoisia

  2. 2

    Eläkkeelle ”armahdettu” Helena, 61, pettyi ostaessaan matkalippua: ”Olen täysin toisarvoisessa asemassa”

  3. 3

    Siniset haluaa päästää lisää pitkäaikais­työttömiä aikaistetulle eläkkeelle – kokoomus ja keskusta eri linjoilla keskenään

  4. 4

    4 askelta kauhujen johtajaksi – ”Suuressa vaarassa on esimies, joka kuvittelee olevansa muiden yläpuolella”

  5. 5

    Minna, 36, valittiin sokkona työhaastatteluun – työnantaja ei tiennyt muuta kuin osaamisen

  6. 6

    S-ryhmä jättää työhakemuksista pois kolme asiaa – johtaja: haastatteluun kutsutaan osaamisen perusteella

  7. 7

    Kommentti: ”Minskyn hetki” iski 10 vuotta sitten – ja nyt ainekset ovat isommat kuin koskaan

  8. 8

    Cheekin levy-yhtiö takoo huikeita voittoja – osinkoja yli 500 000 euroa

  9. 9

    Yhdestä tehtaasta tuli yksikön syntipukkiosasto – ”Viholliskuvien syntyminen on tapa aiheuttaa pelkoa”

  10. 10

    Sähkön puhelinmyynnistä useita valituksia – tarjous onkin sopimus, joka pitää erikseen purkaa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tällaisia tuntipalkkoja eri ammateissa tienataan – katso lista

  2. 2

    Onko sinulla rahanarvoista rahaa jemmassa? Nämä markat ja pennit voivat olla jopa tuhansien eurojen arvoisia

  3. 3

    Sähkön puhelinmyynnistä useita valituksia – tarjous onkin sopimus, joka pitää erikseen purkaa

  4. 4

    Elon Musk itki ja nauroi sekavassa lehtihaastattelussa: Firma huolissaan lääkkeiden käytöstä – Teslan osakkeet lähtivät syöksyyn

  5. 5

    Jaakko, 36, lupasi kuukauden palkan sille, joka löytää hänelle töitä

  6. 6

    Aktiivimallin leikkuri iski – näin moni työtön aktivoitui

  7. 7

    Suomalais-englantilainen Jody: ”En kelpaa Suomen työmarkkinoille juuri mihinkään”

  8. 8

    4 askelta kauhujen johtajaksi – ”Suuressa vaarassa on esimies, joka kuvittelee olevansa muiden yläpuolella”

  9. 9

    Mitä voisi tapahtua, jos Suomi ottaisi 8 500 maahanmuuttajaa enemmän joka vuosi? Ekonomisti vastaa

  10. 10

    99 euron festarilippu maksoikin 138 euroa – lippuvälittäjästä tulvii valituksia

  11. Näytä lisää