Merikuljetukset kasvussa ja varustamoilla huimia tuloksia – väylämaksut hiertävät silti

Julkaistu:

Vienti vetää – ja se näkyy varustamoiden tuloksissa.
Suomen viennillä menee vaihteeksi paremmin, mikä näkyy myös tavaroita ulkomaille rahtaavien varustamoyhtiöiden kannattavuudessa. Varustamoiden mukaan on mahdollista, että kuluvasta vuodesta tulee merikuljetusten määrässä ennätyksellinen.

Meriliikennettä uhanneet lakotkin jäivät keväällä toteutumatta, kun laivapäällystön kanssa päästiin maaliskuun lopussa sopimukseen.

Alan etujärjestön Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala kuvaa tilannetta varustamoiden kannalta suotuisaksi. Suomen viennistä lähes 90 prosenttia kulkee meriteitse.

– Tilanne on kohtalaisen hyvä. Merikuljetukset olivat kasvussa jo viime vuonna. Ne ovat sidoksissa talouden yleiseen tilanteeseen ja kehitykseen, kertoo Tuurnala uutistoimisto Startelille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Esimerkiksi Suomen suurimman rahtivarustamon Finnlinesin tulos ja liikevaihto ovat olleet jyrkässä nousussa. Viime vuoden tulosta kuvattiin tilinpäätöksessä ”ennennäkemättömäksi”. Yhtiö ilmoittikin vastikään tilaavansa kolme uutta roro-alusta Kiinasta.

Vero vai maksu?

Yksi asia vientiteollisuutta hiertää kuitenkin edelleen ja ne ovat väylämaksut. Kyseessä on veronluontoinen maksu, jonka perusteena ovat olleet talvimerenkulun ja väylien ylläpidon aiheuttamat kustannukset. Esimerkiksi metsäteollisuus haluaisi väylämaksut pois ja tilalle väylien ylläpidon budjettivaroista.

Vuosikymmenen alkuvuosina väylämaksujen vuosittainen tuotto on vaihdellut noin 76–88 miljoonasta euroon. Maksu lankeaa, kun ulkomailta tulee alus Suomeen tai se siirtyy Suomen satamasta toiseen.

Valtio kattaa maksuilla muun muassa jäämurtajien kustannuksia, minkä takia väylämaksuun vaikuttaa aluksen jääluokka. Myös aluksen lasti vaikuttaa suuruuteen. Välillä varustamot ja valtio ovat vääntäneet kättä väylämaksuista oikeudessakin.

– Kohtuullisilla väylämaksuilla on roolinsa, sillä ne kannustavat alusliikenteen parempaan jäissä selviytymiseen, Tuurnala sanoo. Varustamoiden mukaan epäkohta on ollut se, että myös hyvin jäissä selviytyvät alukset ovat maksaneet enemmistön maksuista.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus puolitti väylämaksut vuonna 2015. Väylämaksun alentamisella haluttiin parantaa vientiteollisuuden kilpailukykyä ja kompensoida rikkidirektiivin tuomia kustannuksia. Valtion kassaa tämä on rokottanut 30-40 miljoonaa euroa vuodessa.

Asiaa mutkistaa se, että valtio tukee toisaalta meriliikennettä myös jakamalla vuosittain kymmeniä miljoonia euroa matkustaja-alustukea ja lastialustukea. Tämä tapahtuu palauttamalla työnantajan maksamia sosiaalivakuutus- ja eläkemaksuja työnantajalle.

Kevään kehysriihessä väylämaksun puolittamista päätettiin jatkaa kahdella vuodella eteenpäin, mikä oli ollut varustamojenkin toiveena.

Työryhmä pohti

Merenkulun väylämaksujärjestelmän uudistamisen tarvetta tarkastellut työryhmä sai työnsä valmiiksi huhtikuun lopulla. Edellinen työryhmä pohti samaan asiaa vuosikymmenen alussa. Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vetämä työryhmä ehdottaa nyt lisäselvityksiä.

Yksi huomionarvoinen tekijä on se, että väylämaksujen alentamista ei voida enää perustella rikkidirektiivin aiheuttamilla kustannuksilla. Näin siksi, että hintaero vähärikkisen ja saastuttavamman polttoainelaadun välillä on käytännössä kadonnut.

Vuosina 2015–2019 vähärikkisen polttoaineen lisäkustannukset ovat noin 600 miljoonaa euroa, mistä väylämaksujen alentamisella saadaan kompensoitua lähes kolmannes.

Väylämaksun poistamiseen työryhmä ei ottanut kantaa, koska tämä on viime kädessä poliittinen päätös. Kannatusta niiden poistamiseen löytyisi esimerkiksi Sdp:n piiristä.

LVM:n neuvottelevan virkamiehen Johanna Särkijärven mukaan merenkulkuun ja logistiikkaan lähitulevaisuudessa vaikuttavista muutoksista pitäisi saada nykyistä tarkempi ja kattavampi kuva. Vasta tämän jälkeen päästään väylämaksujärjestelmän mahdolliseen uudistamiseen.

Tällä hetkellä erityisesti meriliikennettä koskevat ympäristösäädökset ovat tiukentumassa. Myös laivojen energiatehokkuudelle asetettavat vaatimukset ovat muuttumassa.

– Näiden vaikutusta merenkulkuun pitäisi selvittää. Väylämaksujärjestelmään ei pitäisi ehdottaa muutoksia, ennen kuin on selvillä, mitä nämä laajemmat kansainväliset muutokset tarkoittavat merenkululle, Särkijärvi toteaa.

Merenkulussa tavoitellaan jatkossa suuria päästövähennyksiä. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO sitoutui huhtikuussa laivojen kasvihuonepäästöjen laskemiseen puolella vuoteen 2050 mennessä, kun lähtökohtana on vuoden 2008 taso.

– Tilanne on nyt erilainen, kun kansainvälinen sääntely on muuttunut, Särkijärvi sanoo.

Kuluvan vuosisadan loppuun mennessä laivaliikenteen on tarkoitus olla kokonaan päästötön. Tämä kannustaa tekemään laivoista entistä energiatehokkaampia, mitä taasen hyvin jäissä etenevät alukset eivät nykyisin välttämättä ole.
Näitä luetaan!
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

  2. 2

    Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

  3. 3

    Fazerin Oulun leipomon työntekijät marssivat ulos työ­paikalta vasta­lauseena sulkemis­aikeille

  4. 4

    Miksi naiset eivät etene uralla? Tutkija pitää hyvinvointivaltiota suurimpana ongelmana

  5. 5

    Konkurssiin menneet BR-lelut ja Toys R’Us aloittavat tyhjennysmyynnin Suomessa – nämä myymälät ovat vielä auki

  6. 6

    Kommentti: Ei se jättipalkka, vaan se iso varallisuus – joka neljännessä kodissa on varoja alle 10 700 euroa

  7. 7

    Kansainväliseltä valuuttarahastolta tyly arvio: Suomen vienti onnahtelee, luotonanto kiristyy

  8. 8

    Orklan ostotarjouksen hyväksynyt 98 prosenttia Kotipizzan osakkaista

  9. 9

    Kyykyttämistä, turhia tehtäviä, palkattomia ylitöitä... Lukijat kertovat: Tällaisia ovat karmeimmat pomot

  10. 10

    Moni ravintola tarjoaa ”piikkiä auki” – vaatimuksena pelkkä henkilökortti: ”Bailaa nyt, maksa myöhemmin”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

  2. 2

    Konkurssiin menneet BR-lelut ja Toys R’Us aloittavat tyhjennysmyynnin Suomessa – nämä myymälät ovat vielä auki

  3. 3

    Moni ravintola tarjoaa ”piikkiä auki” – vaatimuksena pelkkä henkilökortti: ”Bailaa nyt, maksa myöhemmin”

  4. 4

    Kyykyttämistä, turhia tehtäviä, palkattomia ylitöitä... Lukijat kertovat: Tällaisia ovat karmeimmat pomot

  5. 5

    Kommentti: Theresa Mayn saama rökitys otettiin markkinoilla vastaan riemulla – punta vahvistui heti

  6. 6

    Jan Hurrin kommentti: Euroalue tärveli 10 vuotta ja kokonaisen sukupolven – vyönkiristykset johtivat populismin nousuun

  7. 7

    Miksi naiset eivät etene uralla? Tutkija pitää hyvinvointivaltiota suurimpana ongelmana

  8. 8

    Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

  9. 9

    Kansainväliseltä valuuttarahastolta tyly arvio: Suomen vienti onnahtelee, luotonanto kiristyy

  10. 10

    Orklan ostotarjouksen hyväksynyt 98 prosenttia Kotipizzan osakkaista

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

  2. 2

    Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

  3. 3

    Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

  4. 4

    ”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

  5. 5

    Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

  6. 6

    Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

  7. 7

    Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

  8. 8

    Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta

  9. 9

    Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

  10. 10

    Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

  11. Näytä lisää