53 000 työpaikkaa pian tyrkyllä Suomessa – keskipalkat korkeat - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

53 000 työpaikkaa pian tyrkyllä Suomessa – keskipalkat korkeat

Paha työvoimapula uhkaa Suomen talouskasvua aivan lähivuosina, Teknologiateollisuus varoittaa.

Peliyhtiöt ovat teknologia-alan näkyviä ja tunnettuja työpaikkoja, mutta iso osa alasta on suurelle yleisölle näkymättömämpää. Kuvassa peliyhtiö Supercellin pääkonttori Helsingissä vuonna 2016.­

3.5.2018 9:00

Suomalaisilla teknologiayrityksillä on edessään valtava pula työntekijöistä: ne tarvitsevat jopa yli 53 000 uutta osaajaa jo neljän vuoden sisällä.

Luku on peräisin Teknologiateollisuus ry:n tuoreesta selvityksestä. Sen mukaan teknologiayrityksiin syntyy vuoteen 2021 mennessä jopa 27 000 kokonaan uutta työpaikkaa samalla, kun lähes yhtä monta tekijää tarvitaan täyttämään 26 500 eläköityvän saappaat.

Varsinaisten tekniikan alojen lähivuosien rekrytointitarpeeksi lasketaan 38 600 henkeä. Pelkästään tietotekniikan osaajia tarvitaan 11 400. Tiedot ovat peräisin suoraan yrityksistä.

Teknologiateollisuus ry vaatii tilanteeseen erilaisia ja välittömiä toimia.

– Vaarana on, että työt siirtyvät ulkomaille, mikäli meillä ei riitä tekijöitä, korostaa kasvun ja uudistumisen johtaja Laura Juvonen Teknologiateollisuus ry:stä.

– Yritykset nostavat tämän tällä hetkellä merkittävimmäksi kysymykseksi.

Juvosen mukaan teknologiateollisuuden työvoimapula uhkaa nyt koko maan talouskasvua. Se muodostaa Suomen tärkeimmän vientialan: se tuo nyt yli puolet viennistä ja työllistää suoraan noin 300 000 ihmistä.

Erityisesti digiosaamista lisäävän täydennys- ja muuntokoulutuksen kehittäminen tarvitsisi voimakkaita toimia heti.

– Osaamistarve muuttuu tällä hetkellä merkittävästi, ja digitalisaatio on siinä suuri tekijä, Juvonen sanoo.

Uudet työtehtävät vaativat asiantuntemusta

Työttömyydestä kärsivässä Suomessa arviot hurjasta rekrytointitarpeesta ovat monelle mainio uutinen. Uusien tekijöiden tarve on kasvamassa teknologia-aloilla kautta linjan hitsaajista vaativiin asiantuntijatehtäviin.

Juvosen mukaan painopiste on silti siirtymässä yhä enemmän korkeakoulutettuihin. Teknologiat ovat muuttuneet viime vuosina nopeasti digitalisaation painaessa päälle ja datan hyödyntämisen laajetessa. Monet uudet tehtävät vaativat paljon koulutusta.

Esimerkiksi tekoälyn asiantuntija, robottiohjelmoija, pilvi-integraatiokonsultti, rakennuksen elinkaarimallintaja ja big datan hyödyntäjä lukeutuvat tehtävänkuviin, joita alan yritykset ovat tuoneet esille.

Pelkän peruskoulun tai lukion käyneet kuuluvat ainoaan joukkoon, jonka tarpeen arvioidaan vähenevän.

– Mitä korkeammin koulutettu, sitä enemmän tarve kasvaa tällä hetkellä, Juvonen tiivistää.

Alan keskipalkat kovia

Sen lisäksi, että teknologian alojen korkeakoulutus kannattaa työllistymismielessä, se näkyy myös palkoissa.

Teknologiateollisuuden viimevuotisten tilastojen mukaan työntekijätason säännöllisen työajan keskikuukausipalkat liikkuvat eri palkkaryhmissä noin 2 400–3 200 euron haarukassa.

Tyypillisesti koulutetummat toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt taas yltävät heittämällä yli suomalaisten keskipalkan: he saavat keskimäärin yli 4 300 euroa kuussa. Tulospalkkiot nostavat lukeman noin 4 600 euroon.

Paikoin palkkapussit ovat selvästi sitäkin suurempia: vaikkapa tietotekniikka-alan vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevä suunnittelija nostaa keskimäärin liki 6 000 euron kuukausipalkkaa ja johtotehtävissä työskentelevä lähes 8 000 euroa kuussa.

Lisää koulutusta ja maahanmuuttoa

Raportissaan Teknologiateollisuus nostaa lisä- ja muuntokoulutuksen lisäksi esiin useita muitakin keinoja edessä olevan ongelman purkamiseksi.

Ensinnäkin se linjaa, että tekniikan alan opintojen sisäänottomääriä täytyy kasvattaa ja samaan aikaan yhä useammat pitää saada käymään opintonsa loppuun saakka. Nyt suuri osa jättää koulut kesken.

Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen vetovoimasta olisi huolehdittava lisäämällä sen laatua ja houkuttelevuutta ja kehittämällä sitä vastaamaan paremmin todellisen työelämän tarpeita.

Toiseksi Teknologiateollisuus vaatii, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä voimakkaasti. Sen mukaan Suomen oma väestönlisäys ei riitä alan tarpeisiin ja myös Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset olisi saatava houkuteltua jäämään maahan.

Nykyajan ammatit liian tuntemattomia

Laura Juvonen muistuttaa, että pelkän lyhyen aikavälin tarpeiden tarkastelu ei riitä, vaan sen sijaan koko suomalaista koulutusjärjestelmää on tarkasteltava siitä näkökulmasta, että osaamisen on riitettävä myös tulevaisuudessa.

Teknologiateollisuuden linjaukset korostavat esimerkiksi matematiikan merkitystä peruskoulussa, ylioppilaskirjoituksissa ja opiskelijavalinnoissa.

– Me tarvitsemme lisää matemaattista ajattelutaitoa, eri tavoilla. Siihen perustuvat esimerkiksi ohjelmointiosaaminen, datan hyödyntäminen ja mallintaminen, Juvonen perustelee.

Teknologiateollisuus pitää ongelmana, että sen alat kiinnostavat nuoria aivan liian vähän. Se tulkitsee syyksi tiedonpuutteen.

– Nuoret tekevät valintoja omasta elämästään varhain ja aika suppealla tietopohjalla, Juvonen sanoo.

Teknologia-alan ammatit eivät koululaisten arjessa juuri näy, vaan tutumpia ovat perinteiset poliisit, lääkärit ja palomiehet, Juvonen selittää. Suomen teollisuudessa taas on tarjolla lähinnä business to business -ammatteja, jotka ovat useimman arjessa varsin näkymättömiä.

Tilanteen korjaamiseksi teknologia-ala ehdottaa koulujen ja muiden oppilaitosten sekä yritysten välistä yhteistyötä, jonka voisi liittää esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelmien esiin nostamiin oppimisprojekteihin ja ilmiöoppimiseen.

Erikseen raportti esittää, että nimenomaan tytöille tulisi kertoa entistä paremmin matematiikan opiskelun ja teknologian merkityksestä yhteiskunnassa.

Suomalaistytöt ovat kansainvälisissä vertailuissa matemaattisilta taidoiltaan maailman parhaimmistoa, mutta matemaattiset aineet ja teknologia houkuttelevat heistä lopulta melko harvaa. Teknologia-aloilla työskentelevistä vain viidesosa on naisia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?