Sdp korottaisi matalimpia eläkkeitä 100 eurolla – mistä raha löytyy? Näin Antti Rinne vastaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Sdp korottaisi matalimpia eläkkeitä 100 eurolla – mistä raha löytyy? Näin Antti Rinne vastaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti vappupuheen Lahden torilla vapunpäivänä tiistaina.

Julkaistu: 2.5.2018 11:06

Sdp:n puheenjohtaja kertoi vappupuheessaan, että puolue korottaisi alle 1400 euron eläkkeitä. Mistä tähän saataisiin rahat?

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan puolueensa korottavan alle 1400 euron suuruisia eläkkeitä 100 eurolla nettona kuukaudessa. Korotus tapahtuisi useamman vuoden ohjelmalla.

Hänen mukaansa aloitteen asiasta teki entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen SDP:n puoluekokouksessa.

– Meillä on parisataatuhatta eläkeläistä, joiden eläke on alle 1000 euroa. Näiden ihmisten arki on erityisesti tämän hallituksen aikana, mutta myös pidemmän aikaa, heikentynyt, Rinne sanoo.

Rinteen mukaan hän on saanut asiasta paljon kansalaispalautetta muun muassa erilaisissa toritilaisuuksissa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti vappupuheen Lahden torilla vapunpäivänä tiistaina 1. toukokuuta 2018.

Rinne aloittaisi eläkkeiden korotukset 36 euron nettokorotuksella kuukautta kohden. Hänen mukaansa se maksaisi vuosittain noin 179 miljoonaa euroa. Laskut on rinteen mukaan tehnyt eduskunnan tietopalvelu. Luvut löytyvät myös SDP:n vaihtoehtobudjetista.

Rinne ei kuitenkaan osaa sanoa, kuinka monen vuoden kuluessa SDP nostaisi summan haluttuun sataan euroon.

– Pitkässä juoksussa tämä parantaa ihmisten hyvinvointia ja epäilen, että ihmisten kohonneen terveydentilan vuoksi syntyy säästöjä. Sitä tosin ei ole laskettu näihin lukuihin mukaan, Rinne sanoo.

Rinne korostaa myös, että eläkkeiden nostaminen olisi tasa-arvoteko.

– Pelkästään palkkaerojen takia naisten eläkkeet ovat pienempiä kuin miesten. 2015 työmarkkinoille saatiin uudistus, jossa opiskelu ja vanhempainvapaa kartuttaa eläkettä, mutta huomattavasti vähemmän kuin työtulo. On tärkeää, että myös pienituloisten naisten asemaa parannetaan, Rinne sanoo.

Rahat korotukseen uusista veroista

Korotus rahoitettaisiin siten, ettei ansiotuloverotus eikä kulutusverotus kiristy. Rinteen mukaan esimerkiksi sijoitusvakuutukset olisivat otollinen verolle panon kohde.

– Niissä on on esimerkiksi pääministerin omaisuutta ihan laillisesti, mutta verotuksen ulottumattomissa. Sellaisten sijoitusmuotojen verotus, hyvin pienelläkin prosentilla tuottaisi äkkiä 300–400 miljoonaa euroa vuodessa.

Rinteen mielestä myös listaamattomien yritysten osinkoverotus voitaisiin nostaa listattujen yritysten verotuksen tasolle. Tätä ehdotti viime vuonna myös hallituksen verotyöryhmä.

Nykyisin listaamattomat yritykset voivat jakaa osinkoa huojennetulla veroprosentilla summan, joka vastaa kahdeksaa prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta. Lisäksi huojennukselle on 150 000:n euromääräinen raja.

Rajojen alle jäävästä osingosta 75 prosenttia on verovapaata. Jos osinko ylittää 150 000 euroa mutta jää alle kahdeksaan prosenttiin yhtiön nettovarallisuudesta, ylimenevästä osasta 85 prosenttia verotetaan pääomatulona.

Jos taas osinko ylittää kahdeksan prosentin rajan, ylimenevästä osasta 75 prosenttia on osingonsaajalle verotettavaa ansiotuloa.

Pääekonomisti: ”puolittain huonosti harkittu”

Rinteen ehdotus eläkkeiden nostosta herätti tuoreeltaan myös kritiikkiä. STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mielestä Rinteen esitys on ”puolittain huonosti harkittu”. Sund kertoi ajatuksiaan ensin Lännen Median lehdille.

– On silti paljon hullumpiakin vaalilupauksia annettu kuin tämä. On tässä hieno sosiaalinen ajatus sisällä, Sund sanoo Ilta-Sanomille.

Pääekonomisti toteaa, että uudistuksen kokonaisuudessaan vaatima noin puolen miljardin euron summa on sellainen, ettei sitä niukkoina aikoina nyhjäistä tyhjästä.

– Nafti arvio perustuu siihen, että alle 1400 euroa eläkettä saavia on noin 750 000 tuhatta.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.

Lisäksi Rinteen ehdotuksessa on Sundin mukaan periaatteellinen näkökohta, joka tulisi huomioida.

– En sano ongelma, mutta näkökohta huomioitavaksi. Tämä koskisi kahta eläkemuotoa. Takuueläkettä, jotka menevät Kelan kautta veronmaksajien piikkiin. Veikkaisin, että se on ainakin puolet tästä potista. Toinen puoli on työeläkkeet. Niissä on pieni pulma, Sund sanoo.

– Meillä on vahvana periaatteena, että jokainen ansaittu euro tuottaa saman eläke-edun niin miljonäärille kuin pienituloisellekin. Tasokorotus työeläkkeisiin murtaisi tämän periaatteen, eikä siihen pitäisi mielestäni mennä. Tarvitaan joku muu konsti, esimerkiksi asumistuki, hän jatkaa.

Rinteen ehdottamaan sijoitusvakuutusten verotukseen Sund suhtautuu positiivisesti, mutta eläkekorotusten rahoittaminen sillä on ongelmallista.

– Tämän uudistuksen takana olen kyllä, mutta eihän näitä voi näin korvamerkitä. Eläkkeistä ei rahoiteta verotuloilla senttiäkään. Työeläkkeet rahoitetaan palkansaajien omalla maksulla ja työnantajien työeläkemaksuna, Sund huomauttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?