Kuka tahansa voi löytää jalokiviä Suomessa – näistä paikoista kannattaa etsiä

Julkaistu:

Harrastaja voi löytää Suomen maastosta korukiviä ja jopa jalokiviä. Selvitimme, miten niitä voi löytää.
Korukivistä kiinnostunut harrastaja voi löytää upeita korukiviä ja jopa jalokiviä muualtakin kuin turisteille avoimista kaivoksista. Timanttien etsintään tarvitaan jo ammattimaista kalustoa, mutta esimerkiksi jaloberylliä, topaasia, granaatteja, kordieriittia, ametistia ja muitakin kvartsimuunnoksia voi löytää kuka vain, kunhan tietää mistä etsiä.

Varsinkin Lapista saattaa aivan tienvarsilta tavata kimpaleina punaista jaspista, vihreää aventuriinikvartsiittia tai vaikkapa lumivalkoista kvartsia, kertoo Suomen Jalokiviharrastajissa opetustoimintaa pyörittävä geologi Seppo I. Lahti.

Asiantuntijoiden mukaan useimmat suomalaiset kivet soveltuvat korukivien hiontaan.

– Periaatteessa siihen ei tarvita kuin tarkat silmät ja vähän tietoa. Kiviharrastajat ovat löytäneet hyviä jalo- ja korukivinäytteitä tai pieniä esiintymiä ihan vahingossa kaikkialta, missä vain kalliota on louhittu ja varsinkin niistä kohteista, mistä niitä on aiemminkin löydetty, Lahti sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myös rubiineja, safiireja ja smaragdeja

Suomesta on löydetty satakunta korukiviesiintymää. Niitä on tavattu joka puolella Suomea.

– Jalokiviäkin on viime vuosikymmeninä löydetty kuten timantteja, rubiineja, safiireja ja smaragdeja, kertoo puolestaan geologi Kari Kinnunen, joka on vastikään eläköitynyt Geologian tutkimuskeskuksen leivistä erikoistutkijan tehtävistä.

Kinnusen mukaan kestävistä jaloista ja sinnikkyydestä on myös apua kivien etsinnässä.

– Tärkeintä on käydä ahkerasti läpi kaikkia uusia louhintatyömaita. Suurin osa Suomen korukiviesiintymistä onkin kiviharrastajien tekemiä löytöjä, Kinnunen kertoo.

Hänen mukaansa kivivasara ja ruiskupullo veden suihkuttamista varten ovat käytetyimmät välineet.

– Kun kiven kastele, niin näkee miltä se näyttäisi hiottuna. Jos kivi on märkänä silmää miellyttävä, niin silloin tiedät, että löysit korukiven, Kinnunen neuvoo.

Helpompiakin paikkoja on mistä etsiä

Jos louhintatyömailla rämpiminen ei innosta, hiontakelpoisia kauniita tavallisten kivilajien muunnoksia voi Kinnusen mukaan löytää myös rannoilta ja sorakuopista.

– Etsijän pitää muistaa pyytää lupa maanomistajalta tai työmaan vastuuhenkilöiltä, hän muistuttaa.

Kivinäytteitä voi tutkituttaa maksutta GTK:n kansannäytetoimistossa.

Lahti on löytänyt kauniita jalo- ja korukivinäytteitä monien vanhojen louhosten jätekivikasoista, kivilouhoksista ja tienvarsien kallioista.


– Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kallioperäkartat ja niiden selitysvihkoset, joita löytää nykyisin myös internetistä, antavat arvokkaita vihjeitä jalokiviharrastajille, GTK:sta eläköitynyt Lahti vinkkaa.

Myös Lahti työskenteli GTK:ssa erikoistutkijana.

Lahden mukaan paras paikka etsiä jalokiviä Suomessa on Itä-Suomen alue.

– Kaikki esiintymät kautta maailman ovat arkeeisella maailmankaudella syntyneen kallioperän alueella, jossa kivet ovat yli 2 500 miljoonaa vuotta vanhoja, hän sanoo.

Hänen mukaansa arvokkaan jalokiven tunnistaa siitä, että se on aina kovaa, läpinäkyvää, väritöntä tai kauniin väristä. Hiotun timantin kauneutta lisää sen kyky heijastaa voimakkaasti valoa ja hajottaa auringonvalo eri väreiksi.

Väyryneniittikin kelpaa koruihin

Helpoiten jalokiviä ja etenkin korukiviä voi löytää turistikaivoksista, joiden pintaosia louhitaan turisteja varten. Tällaisia kaivoksia ovat muun muassa Pelkosenniemen ja Lampivaaran ametistikaivokset sekä Outokummun vanha Mökkivaaran kaivos.

Pirkanmaalla Orivedellä on Viitaniemen vanha maasälpälouhos, jonka kivikasoista voi Lahden mukaan löytää palan jalotopaasia tai vaikkapa harvinaista väyryneniitti-mineraalia.

– Väyryneniitti, joka on kauniin punaista ja kelpaa vaikka koruihin, ei ole nimetty Väyrysen Paavon mukaan, vaan erään edesmenneen geologian professorin, Lahti huomauttaa.

Jaloberylliä on Suomessa löydetty Luumäeltä Etelä-Karjalasta. Paikalla nykyään sijaitseva, viime vuodet hiljaiseloa elänyt kaivos sai alkunsa kolmen kiviharrastajan löydöstä ja kaivosvaltauksesta. Esiintymästä löydetystä jaloberyllistä on valmistettu koru tasavallan presidentin kanslialle.


Pohjois-Savon Pielavedeltä ja Kiuruvedeltä taas on löytynyt kordieriittikiteitä, joita esiintyy Lahden mukaan eritoten granaattipitoisissa gneisseissä ja granuliiteissa. Spektroliittiä puolestaan louhitaan Ylämaalla Lappeenrannassa ja jalotopaasia on löydetty Kotkan seudulta, Virolahdelta ja Vehmaalta.

– Maasälpälouhosten jätekivikasat ovat kiviharrastajien aarreaittoja, koska niistä löytää korukivien ja jalokivien lisäksi monia mielenkiintoisia mineraaleja, Lahti tietää.

Timanttien etsintä kallista

Asiantuntijoiden mukaan timanttien löytäminen on vaikeampaa. Vain timantinetsintään on tarvittu kalliita tieteellisiä menetelmiä ja laajoja kairausohjelmia, Kinnunen sanoo.

Timanttien löytämisen vaikeus piilee siinä, että ne liittyvät kimberliitteihin ja niiden esiintymiä on vaikea paikallistaa.

– Kimberliittiä – timantin isäntäkiveä – ei juuri pääse vasaralla kalkuttelemaan. Kivi rapautuu helposti ja esiintymät ovat järvien pohjassa tai soitten alla. Timantteja voi löytää oikeastaan vain tutkimalla moreeninäytteitä, mitä malmiyhtiöt tekevät, Lahti kertoo.

Kinnunen lisää, että timantteja esiintyy kimberliiteissä hyvin pieninä pitoisuuksina, vain muutama, korkeintaan millin kide tonnissa.

– Tarkat silmät eivät etsinnässä maastossa auta. Kiveä pitää louhia ja rikastaa tonneja ennen kuin laboratoriossa voidaan päätellä mitään mahdollisesta timanttipitoisuudesta, hän havainnollistaa.

Täysin mahdotonta timanttien löytäminen ei harrastajallekaan ole.

– Jos liikkuu niillä alueilla, missä kimberliittiä esiintyy ja vaskoolilla huuhtoo purojen pohjia, on teoreettisesti mahdollista löytää pieni timantti – Roope Ankan tuurilla, Lahti tähdentää.

– Itse en kyllä lähtisi sattumanvaraisesti purojen pohjista itselleni jalokiviä etsimään, hän toteaa.

Kiviä myydään messuilla ja netissä

Lahti sanoo, että vaikka jalokivien painomittana käytetään karaattia, joka on 0,2 grammaa, ei yhdellä tai kahdella kivenpalalla tehdä vielä rahaa.


– Kivi on kovaa ja louhintaa varten tarvitaan koneita. Ne harrastajat, jotka ovat löytäneet esiintymiä, ovat joutuneet teettämään louhinnan muilla. Koneiden kuljettaminen metsään maksaa. Kallio pitää ensin kaivaa näkyville ja sen jälkeen porata reikää ja räjäyttää. Jos esiintymä ei ole kaukana teistä tai kiteet ovat kallion pinnassa onteloissa kuten joskus on, niiden hyödyntäminen on helpompaa.

Muutamat kiviharrastajat ovat Kinnusen mukaan työllistäneet itsensä korukiviä keräämällä.

– Toiminta on pienimuotoista. Myynti tapahtuu kivimessuilla ja netissä, hän kertoo.

Kinnusen mukaan eräät kiviharrastajat ovat myös löytäneet kallisarvoisia jalokiviä muun muassa kullanhuuhdonta-alueilta ja vanhoista pegmatiittiesiintymistä.

– Pegmatiitti on karkearakeista graniittia ja usein se sisältää korukiviä ja satunnaisesti jalokiviäkin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    3. 3

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    4. 4

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    5. 5

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    6. 6

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    7. 7

      Syyttäjä: Purkualan yritys pilasi ympäristöä varastoimalla tuhansia tonneja jätettä ilman lupaa

    8. 8

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    3. 3

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    4. 4

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    5. 5

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    6. 6

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    7. 7

      Kokenut asianajaja antaa neuvon, jolla välttää perintöriidat ja mahdollisesti säästää sievoisesti rahaa

    8. 8

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      Eronnut mies haki lohtua nettipeleistä: asunto meni, auto meni – oikeus lähetti tylyt terveiset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    7. 7

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    8. 8

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    9. 9

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    10. 10

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    11. Näytä lisää